Hyppää pääsisältöön

Istuminen ei ehkä olekaan niin hengenvaarallista

Tuoli palaa
Tuoli palaa tuoli palaa

Uusi seurantatutkimus kyseenalaistaa viime aikojen kovat väitteet istumisen vaarallisuudesta.

Hämmästy maailmasta vihreä
Hämmästy maailmasta vihreä Kuva: Yle/ Katariina Hirvonen hämmästy maailmasta vihreä versio
Exeterin yliopiston ja College Londonin yhteisessä suuressatutkimuksessa seurattiin yli viittä tuhatta koehenkilöä 16 vuoden ajan. Kysymys on siis yhdestä pisimmistä seurantatutkimuksista tämän aiheen tiimoilla.

Tutkittavat, joita oli 3720 miestä ja 1412 naista, pitivät kirjaa päivittäisestä istumisestaan kaikissa tilanteissa, työpaikan lisäksi kotona ja muissa vapaa-ajan tilanteissa. Lisäksi he kirjasivat kaiken muunkin toiminnan, kuten kävelemisen ja liikunnan. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös muut elämäntavat kuten tupakointi ja alkoholinkäyttö, sekä esimerkiksi sukupuoli, perussairaudet, ikä ja ruokavalio.

Koko 16 vuoden seurannan ajalla istumisella ei näyttänyt olevan mitään yhteyttä kohonneeseen kuolemanriskiin.

Exeterin yliopiston terveystieteiden osaston tutkija Melvyn Hillsdonin mukaan tulokset osoittavat, että istumisen suurin vaara ei ehkä sittenkään olisi istuminen sinänsä, vaan vähäinen fyysinen aktiivisuus. Hänen mukaansa sama riski koskee myös seisomista, joten seisomatyöpisteistä ei olisi apua liikkumattomuuden riskien välttämisessä.

Tutkimus jatkuu ja siinä selvitetään vielä muun muassa sitä, vaikuttaako istuminen joidenkin tautien, kuten sydänsairauksien ja 2. tyypin diabeteksen saamisen riskiin.

Tämä tulos ei tarkoita sitä, että käsitys istumisen vaarallisuudesta olisi nyt osoitettu vääräksi. Sen aiheuttamien terveysriskien osalta tutkimusnäyttö on yhä vahva. Tämä tutkimus saattaa tuoda kuitenkin lisävaloa terveyshaittojen mekanismiin.

Linkkejä:

Tutkimuksesta EurekAlertin artikkeli

Mikä istumisessa on niin vaarallista? - asiantuntija vastaa

Hämmästy maailmasta -palstalla kuratoidaan linkkejä kiinnostaviin tiedeartikkeleihin ja tutkimustuloksiin ympäri maailmaa.

  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede