Hyppää pääsisältöön

Muumit auttavat pakolaisia ja mollaavat rasisteja

Tove Jansson piirtää muumihahmoja
Niin hattivatit kuin Muumipappakin ovat vaeltajia. Tove Jansson piirtää. Tove Jansson piirtää muumihahmoja Kuva: Yle muumeja

Tove Janssonin muumit eivät ole syntyneet Muumilaaksossa vaan vaeltaneet sinne pakolaisina. Näin tarina kerrotaan muumikirjojen esikoisteoksessa Muumit ja suuri tuhotulva. Myöhemmissä kirjoissa muumit joutuvat pakenemaan vielä uutta tulvaa ja pyrstötähteä, ja muu Muumilaakson väki pakenee esimerkiksi Jäärouvan aiheuttamaa nälänhätää.

Muumikirjoihin perehtynyt dosentti Sirke Happonen luonnehtii muumiteosten esikoista Muumit ja suuri tuhotulva (1945, suom. 1991) eksoduskertomukseksi. Siinä muumit vaeltavat, pakenevat tulvaa ja asettuvat lopulta Muumilaaksoon, jonne tulva on johdattanut Muumipapan rakentaman muumitalon.

Kirja on ennen onnellista loppuaan synkkä: Muumipeikko ja Muumimamma kulkevat kaksin sateessa ja tulvassa, kärsivät nälästä ja etsivät kadonnutta Muumipappaa.

Muumimamma tahtoisi ottaa mukaan kauneimmat ruusunsa.

Muumit painivat samojen ongelmien kanssa kuin nykypakolaiset pakomatkoillaan. Ei ole ruokaa, ei tiedä keneen luottaa, ja vaarallinen venematka hattivattien kanssa rinnastuu helposti nykyiseen Välimeren ylittämiseen.

Kauneimmat ruusut mukaan pakomatkalle

Lopulta muumien vaellus päättyy esikoisteoksessa kauniiseen laaksoon. Isäkin on löytynyt, ja kehykset myöhemmille muumikirjoille on annettu.

Muumit eivät silti välty pakolaisuudelta myöhemminkään. He joutuvat pakenemaan Vaarallisessa juhannuksessa toistakin tulvaa, ja teoksessa Muumipeikko ja pyrstötähti maata lähestyvä meteoriitti saa muumit liikkeelle.

Pyrstötähteä paettaessa toki muukin Muumilaakson väki pakenee. Kun Muumipeikko, Nuuskamuikkunen ja kumppanit ovat vasta palaamassa hakemaan perhettään, muut ovat jo matkalla.

Muumikirjat vaikuttavat sanovan, ettei suvaitsevaisen tarvitse suvaita rasistia.

Joukossa on esimerkiksi Muumimamman serkuksi esitelty talonpeikko, joka kuljettaa pyörällä matkalaukkujaan ja on poskiltaan punainen, sillä tämän turkki lämmittää. Ehkä kannattaisi olla kevyempi varustus.

Muumimamma itse puolestaan tahtoisi ottaa mukaan kauneimmat ruukkuruusunsa. Papalle se ei käy.

Dosentti Sirke Happosen mukaan Janssonin kuvaukseen liittyy komiikkaa, joskaan ei naurua hädälle.

Tove Janssonin satusarjakuunnelma "Virvatulten vieraat". Kolme  keskushenkilöä: Muumipeikko, Juhani Kumpulainen. Pikku Myy, Aino-Maija Tikkanen ja Hosuli, Paul Budsko. Radion lastenohjelmat, radio-ohjelmat. Yleisradiotoiminta. 20.12.1954.
Tove Janssonin satusarjakuunnelma "Virvatulten vieraat" vuodelta 1954. Muumipeikkona Juhani Kumpulainen, Pikku Myynä Aino-Maija Tikkanen ja Hosulina Paul Budsko. Tove Janssonin satusarjakuunnelma "Virvatulten vieraat". Kolme keskushenkilöä: Muumipeikko, Juhani Kumpulainen. Pikku Myy, Aino-Maija Tikkanen ja Hosuli, Paul Budsko. Radion lastenohjelmat, radio-ohjelmat. Yleisradiotoiminta. 20.12.1954. Kuva: Ruth Träskman / Yle Kuvapalvelu hosuli

Muukalaisvastainen muurahaisleijona ja kansallissosialistinen rapu

Muumit ovat suvaitsevaisia ja pitävät ovensa auki kaikille. Sen sijaan kaikki muumien kohtaamat eivät ole yhtä suvaitsevaisia.

Rapujen keskustelu päättyy ajatukseen siitä, että maailma olisi vain rapujen.

Esikoisteoksessa Muumimamma ja Muumipeikko ehtivät kesken vaelluksensa hieman levätä merenrannalla. Lepo kuitenkin keskeytyy, kun muukalaisvastainen muurahaisleijona tulee paikalle. Leijona pitää rantaa omanaan ja häätää muumit.

Otuksella on surullinen loppu, kun se kuopii hiekkaa Muumimamman päälle ja kaivautuu vimmassaan niin syvälle, ettei mahdollisesti enää pääse ylös.

Tove Jansson
Tove Janssonin muumit ottavat pakolaiset mielellään vastaan. Tove Jansson Kuva: Yle Kuvapalvelu tove jansson

Kirjassa Muumipeikko ja pyrstötähti on puolestaan rapujen keskustelu, jolla on Sirke Happosen mukaan lähes kansallissosialistinen sävy. Ravut sanovat säälivänsä kaikkia, jotka eivät ole rapuja, sillä vain ravut voivat selviytyä meteoriitin runtelemassa maassa.

Rapujen keskustelu päättyy ajatukseen siitä, että maailma olisi vain rapujen. Ollaan kovin arjalaisten aatosten äärellä.

Muumeja rapujen puheet kammottavat, ja he häikäisevät opetukseksi rapujen silmiä Niiskuneidin peilillä.

Muumikirjat siis vaikuttavat sanovan, ettei suvaitsevaisen tarvitse suvaita rasistia. Rasistin silmät saa häikäistä tai rasisti saa kaivaa itsensä hiekkaan ja jäädä sinne.

Oudot hattivatit

Vaikka muumit ovat lähtökohdiltaan suvaitsevaisia, heillä on vaikeuksia ymmärtää hattivatteja.

– Ne hattivatithan ovat vaeltajia. Ne vain vaeltavat, ja varmaan kautta aikain vaeltajia on pidetty jotenkin epämääräisinä, dosentti Sirke Happonen sanoo.

– Kun ei ymmärretä, miksi hattivatit liikkuvat ja vaeltavat, ne on helpompi jättää huomiotta ja puhuakin niistä pronominilla “ne”, Happonen jatkaa.

Muumitutkija Sirke Happonen keskustelee toimittaja Jani Tanskasen kanssa. Helsingin Kirjamessut 2015.
Muumikirjallisuutta tutkinut Sirke Happonen keskustelee toimittaja Jani Tanskasen kanssa. Muumitutkija Sirke Happonen keskustelee toimittaja Jani Tanskasen kanssa. Helsingin Kirjamessut 2015. Kuva: Leo Kosola / Yle Sirke Happonen,tutkijat

Kuitenkin muumit vaeltavat itsekin eivätkä väheksy Nuuskamuikkusta, joka niin ikään vaeltaa ja on aina liikkeessä. Mutta toki Nuuskamuikkunenkin saa osakseen Muumipeikon ihmettelyn. Ja vastaavasti hattivatit ovat paitsi kummeksuttuja myös Muumipapan ihailemia.

Yhteiselokaan ei ole hattivattien kanssa mahdotonta. Päinvastoin hattivatit pelastavat muumien hengen ensimmäisessä muumikirjassa, kun muumit liittyvät hattivattien veneseuraksi keskellä pahinta tuhotulvaa.

Jopa muumit saattavat joitakuita karsastaa, mutta silti he pyrkivät tulemaan kaikkien kanssa toimeen. Otettaisiinko muumeista mallia?


Kuuntele aiheeseen keskittyvä Kirjakerho: Pakolaisia Muumilaaksossa ja Raamatun maisemissa

Aiheeseen liittyvää

Yle Kirjat: Jeesus, muumit ja Mooses ovat pakolaisia kaikki

Yle Uutiset: Turvapaikanhakijat
Yle Uutiset: Neljän vuoden pako Suomeen. Henkilökuvassa kirjailija Hassan Blasim.

Yle Elävä Arkisto: Muumipeikko ja pyrstötähti
Yle Elävä Arkisto: Taikatalvi

Kirjasampo: Pakolaisuus nyt
Kirjasampo: Muumipeikko ja pyrstötähti
Kirjasampo: Tove Jansson

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.