Hyppää pääsisältöön

"Negatiivisia fiiliksiä" on juostu karkuun ennenkin

Faust ja Mefistofeles esiintyvät myös Paul Kleen tekemässä Ex Libris -merkissä. Faustin sitaatti käännettynä: "Lääketieteen henki on helposti ymmärrettävissä...". (Paul Klee 1879–1940), 1901.
Faust ja Mefistofeles Paul Kleen Ex Libris -merkissä vuonna 1901. Faust ja Mefistofeles esiintyvät myös Paul Kleen tekemässä Ex Libris -merkissä. Faustin sitaatti käännettynä: "Lääketieteen henki on helposti ymmärrettävissä...". (Paul Klee 1879–1940), 1901. Kuva: Metropolitan Museum of Art paul klee

Wille Hyvönen etsii Onnelliset-elokuvassaan onnea. Hänelle tarjotaan positiivista ajattelua ja onnen pikakursseja, mutta negatiivisten puoltensa kanssa hän oppii tulemaan toimeen vasta ajan kanssa. Onnea on toki etsitty epätoivoisesti ennenkin.

Wille Hyvösen tapaan ihmiset ovat ennenkin uskoneet ihmisen voivan olla täydellinen. Ahdistus koettiin demonien aikaansaamaksi, ja oikotietä onneen haettiin manauksella, eksorkismilla. Uskonpuhdistuksen jälkeen erityisesti protestantit alkoivat harrastaa paholaisen karkottamista.

Syntisten pitopöytä (Paholaisten pidot), kalkkimaalaus Lohjan Pyhän Laurin kirkossa n. 1514
Syntisten pitopöytä (Paholaisten pidot), kalkkimaalaus Lohjan Pyhän Laurin kirkossa hieman ennen uskonpuhdistusta n. 1514 Syntisten pitopöytä (Paholaisten pidot), kalkkimaalaus Lohjan Pyhän Laurin kirkossa n. 1514 Kuva: Museovirasto kirkkotaide

Saatana (hepr. vastustaja) ei ollut alun perin Jumalan, vaan ihmisen vastustaja. Vanhassa Testamentissa Saatana oli vain yksi enkeleistä, Jumalan käskyläinen, jonka tehtävä on koetella ihmistä.

Paholaiset auttavat emäntää lypsämään ja kirnuamaan, kalkkimaalaus Lohjan Pyhän Laurin kirkko, n. 1514
Paholaiset auttavat emäntää lypsämään ja kirnuamaan, kalkkimaalaus Lohjan Pyhän Laurin kirkossa hieman ennen uskonpuhdistusta n. 1514 Paholaiset auttavat emäntää lypsämään ja kirnuamaan, kalkkimaalaus Lohjan Pyhän Laurin kirkko, n. 1514 Kuva: Museovirasto kirnuamaan

Ajanlaskun alun aikoihin tapahtui kuitenkin käänne. Ja Uudessa Testamentissa paholainen olikin sitten jo langennut enkeli, ja absoluuttinen paha. Paholainen muuttui ihmisen täydellisyyttä häiritseväksi demoniksi, joka on karkoitettava pois kokonaan. Edelleenkin luterilainen pappi saattaa rukoilla kastekaavassa ”vapauta NN pimeyden vallasta”. Lisää voi lukea teologian tohtori Kari Kuulan Paholaisen biografiasta (Kirjapaja 2010).

Paholainen muuttui ihmisen täydellisyyttä häiritseväksi demoniksi, joka on karkoitettava pois

Wille Hyvönen käy Onnelliset -dokumenttielokuvassaan eri elämäntaitovalmentajilla. Hän tunnustaa paenneensa ongelmiaan ja hurahtanensa kurssien harjoitusten tuomaan hetkelliseen euforiantunteeseen.

Pakenetko sinä epätäydellisyyttäsi? Sisäistä paholaistasi?

Vai uskallatko kohdata pahuuden itsessäsi?

Tämä ongelma on vaivannut ja kiehtonut ihmisiä aina.

Yksi kuuluisimmista esimerkkitarinoista on Faustin ja paholaisen edustaja Mefistofelesin liitto. Legenda esiintyy ainakin 1500-luvulta lähtien. Suosituimpia teoksia on Johann Wolfgang von Goethen 1800-luvun alussa kirjoittama moniosainen Faust.

Goethen Faust oppii ihmiseksi vasta paholaisen kohdattuaan

Faust, iäkäs tiedemies on elämäänsä kyllästynyt ja onneton. Kirjaviisaus ei olekaan tuonut täyttymystä. Pölyttyneiden kirjojensa keskellä hän ei koe oppineensa elämästä mitään, hän on itsemurhan partaalla.

Faust. Rembrandt van Rijn (1606–1669), n. 1652
Faust. Rembrandt van Rijn (1606–1669), n. 1652 Faust. Rembrandt van Rijn (1606–1669), n. 1652 Kuva: Metropolitan Museum of Art leiden 1606–1669 amsterdam) date: ca. 1652
Mefistofeles. Eugène Delacroix, (1798–1863), 1828
Mefistofeles. Eugène Delacroix, (1798–1863), 1828 Mefistofeles. Eugène Delacroix, (1798–1863), 1828 Kuva: Metropolitan Museum of Art (1798–1863)
Faust viettelee Mefistofelesin avulla Gretchenin. Eugène Delacroix (1798–1863), 1825–27
Faust viettelee Gretchenin Mefistofelesin avulla. Eugène Delacroix, (1798–1863), 1828 Faust viettelee Mefistofelesin avulla Gretchenin. Eugène Delacroix (1798–1863), 1825–27 Kuva: Photography by Hyla Skopitz, The Photograph Studio, The Metropolitan Museum of Art. Copyright 2014 1825–27

Samaan aikaan paholainen Mefistofeles lyö vetoa Jumalan kanssa siitä, että tämä saa Faustin kangettua paheiden polulle. Jumala suostuu, sillä vedonlyönti on osa hänen suunnitelmaansa: “Hyvä ihminen on pimeydessäänkin oikesta tiestä tietoinen.”

Paholainen lupaa Faustille ikuisen onnen, mutta Faustin on myytävä hänelle sielunsa.

Juuri kun Faust on epätoivoisimmillaan, pyörähtää Mefistofeles paikalle puudelin viattomassa muodossa.

Paholainen lupaa Faustille ikuisen onnen, mutta Faustin on myytävä hänelle sielunsa. Faust suostuu, ja Mefisto muuttaa hänet nuoreksi mieheksi ja yhyttää hänet yhteen nuoren ja naiivin Gretchenin kanssa. Faust rakastuu intohimoisesti ja pian Gretchen on raskaana. Gretchen surmaa aviottoman lapsensa, ja joutuu tyrmään.

Faust yrittää pelastaa Gretchenin, mutta Gretchen on menettänyt järkensä ja haluaa kuolla. Faust jättää tytön yksin kärsimään kuolemantuomiotaan.

Faustista tulee katuva ja nöyrä, ja hän yrittää viisastuneena parantaa maailmaa.

"Negatiiviset vibat" opettavat enemmän kuin positiiviset

Goethen Mefistofeles on vanhatestamentillinen tulkinta paholaisesta.

Mefisto on omien sanojensa mukaan negaation ja synnin ruumiillistuma. Mutta olennaista on lause: “olen se, joka haluaa aina pahaa, mutta saavuttaa aina hyvää.”

Olen se, joka haluaa aina pahaa, mutta saavuttaa aina hyvää.― Mefistofeles

Goethen opetus voidaankin tulkita siten, että sekä erehdys ja oppiminen, että tuho ja luominen kuuluvat ihmisyyteen.

Faust-legendan eri versioissa Faustille käy eri tavalla. Hän joko palaa Helvetin tulessa tai pelastuu.

Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832). J.K. Stielerin maalaus v. 1828
Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832). J.K. Stielerin maalaus v. 1828 Johann Wolfgang von Goethe (1749-1832). J.K. Stielerin maalaus v. 1828 Kuva: Yle 1828

Miten Goethen Faustin lopulta käy?

Goethe kirjoitti Faustiaan yli 50 vuotta. Ratkaisu ei varmaankaan ollut hänelle itsestäänselvyys.

Faust kuolee toisessa osassa seikkailuiden ja maailmanparannusyritysten jälkeen vanhana miehenä. Mefistofeles jää lopulta nuolemaan näppejään.

Gretchen on nimittäin järjestellyt asioita taivaassa niin, että Faust armahdetaan ja hän pääsee taivaaseen Gretcheninsä luo.

Mefistofeles siis viettelee Faustin pahuuteen, mutta opettaa häntä lopulta elämään hyvän elämän.

Ritari, kuolema ja paholainen, Albrecht Dürer (1471–1528), 1513
Ritari, kuolema ja paholainen, Albrecht Dürer (1471–1528), 1513. Ritari ratsastaa määrätietoisena eteenpäin paholaisesta ja kuolemasta välittämättä, tiimalasin muistuttaessa ajan rajallisuudesta. Ritari, kuolema ja paholainen, Albrecht Dürer (1471–1528), 1513 Kuva: Metropolitan Museum of Art 1513