Hyppää pääsisältöön

Suomen vanhin itsehallintoalue Kallankarit unohtui EU:n ulkopuolelle

Perämerellä, noin kuudentoista kilometrin päässä Kalajoen kaupungin rantaviivasta, sijaitsee kaksi saarta, joita hallitsevat kalastajat. Ihan kirjaimellisestikin, sillä vuonna 1771 Ruotsin kuninkaan säätämän lain mukaan Kallankarien asioista päättää karikokous. Saarten itsehallinto on tarkoittanut muun muassa sitä, että saarelaisten mukaan Kallankarit eivät liittyneet Euroopan unioniin muun Suomen mukana.

Kuningas Aadolf Fredrik sääti vuonna 1771 niin sanotun Hamina-ordningin. Sillä Ulkokallan ja Maakallan saarista koostuvan Kallankarien hallinto siirtyi kalastajille ja vuosittain kokoontuvalle karikokoukselle.

Arkistohelmiä – Arkivpärlor -ohjelmassa (2008) nähtiin Allan Helsingin vuonna 1972 tekemä dokumentti elämästä Maakallassa, jota täydennettiin näyttämällä millainen oli asumisoikeuden saarelle saaneista kalastajista koostunut karikokous vuonna 2008. Helsingin dokumentti kertoo saaren erikoislaatuisuudesta, sen luonnosta, kalastajista, säännöistä ja kirkosta, joka piirtää Maakallan profiilia mereltä katsottaessa. Kirkko liittyy myös sääntöihin, sillä Kallansaarilta asuinsijan saaneiden kalastajien oli pakko osallistua aamuhartauteen ja jumalanpalveluksiin. Aamuhartaudella oli paitsi uskonnollinen, myös käytännöllinen merkitys. Kun kalastajat osallistuivat siihen, ei kukaan päässyt muita ennen kalarysille.

Viimeksi, joskus 30-luvulla, täältä karkotettiin yksi hailuotolainen poika, joka oli varastanut naapurikämpästä paperirosseja. Hänet työnnettiin veneessä ulapalle.― Haminamestari Jukka Pirttijärvi

Aina Jaakonpäivää lähimpänä olevana sunnuntaina kokoontuva karikokous oli säätänyt nuo ja monta muuta sääntöä. Järein oli karkotusoikeus. Mikäli joku kalastajista syyllistyi rikokseen, karkotettiin hänet iäksi karuilta kareilta. Kokous myös päätti kenellä on oikeus asua Kallankareilla ja Helsingin dokumentissa nähdäänkin, kun karikokous käsittelee rakennuslupahakemusta. Mantereen virastojen luvilla ei ollut valtaa saarilla vielä 1972, eikä myöskään 2000-luvulla. Dokumentin lisäosassa nähdään, kuinka vuoden 2008 karikokouksessa samanlaisista asioista päätetään yhä tavalla, joka on ollut voimassa vuosisatoja. Kokousta johtaa haminamestari, joka on tavallaan saarten hallitsija. Karineuvosto toimittaa hallituksen virkaa.

Saarten itsehallintoa on myös koeteltu, kun Metsähallitus olisi halunnut karit hallintoonsa. Korkein oikeus katsoi, että itsehallintolain mukaan valta on kalastajilla, selviää uutisessa vuodelta 2006. Saarelaiset myös estivät karien liittämisen luonnon monimuotoisuutta suojeleviin Natura-alueisiin.

Maakallan sijainti kartalla
Maakallan sijainti kartalla. Ulkokalla sijaitsee luoteeseen Maakallasta. Maakallan sijainti kartalla Kuva: Yle kuvanauha kallankarit

Koska saarilla on itsehallinto, eikä karikokous erikseen päättänyt liittymisestä Euroopan unioniin yhdessä muun Suomen kanssa, pohdittiin Ajankohtaisen kakkosen insertissä vuonna 2004, että jäivätkö karit vahingossa sen ulkopuolelle. Ohjelmassa kerrotaan, että useat varustamot olivat jo kiinnostuneet alueesta, jossa Ahvenanmaan kaltaiset erikoisvapaudet sallisivat vapaamman yritystoiminnan.

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen twiitin mukaan karit eivät juridisesti unohtuneet EU:n ulkopuolelle, vaikka karikokous ei päätöstä liittymisestä tehnytkään. Sinänsä sillä, olivatko saaret osa EU:ta vai eivät, ei ollut juurikaan väliä, koska saarten elämä oli hyvin tarkkaan säädeltyä. Karikokouksella ei myöskään ollut mitään halua tuoda teollisuutta tai enempää turisteja saarille. Turisteja saarilla kävi joka kesä, sillä Kalajoelta oli avattu vesibussiyhteys jo vuonna 1966.

Maakallan vesialueet tunnetaan hyvinä siikapaikkoina ja vielä 2000-luvulla moni sen kesäasukkaista tienasi elantonsa kalan- ja hylkeenpyynnillä. Ympäri vuoden asukkaita saarella ei enää ole. Saarelaiset elättävät itseään myös turismilla. Maakallan tunnetuin nähtävyys on kirkko ja vanha pappila.

Vuonna 1967 esitetty dokumentti valottaa Kallankarin kalastajayhdyskunnan historiasta.

Kommentit
  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.