Hyppää pääsisältöön

Suomen vanhin itsehallintoalue Kallankarit unohtui EU:n ulkopuolelle

Perämerellä, noin kuudentoista kilometrin päässä Kalajoen kaupungin rantaviivasta, sijaitsee kaksi saarta, joita hallitsevat kalastajat. Ihan kirjaimellisestikin, sillä vuonna 1771 Ruotsin kuninkaan säätämän lain mukaan Kallankarien asioista päättää karikokous. Saarten itsehallinto on tarkoittanut muun muassa sitä, että saarelaisten mukaan Kallankarit eivät liittyneet Euroopan unioniin muun Suomen mukana.

Kuningas Aadolf Fredrik sääti vuonna 1771 niin sanotun Hamina-ordningin. Sillä Ulkokallan ja Maakallan saarista koostuvan Kallankarien hallinto siirtyi kalastajille ja vuosittain kokoontuvalle karikokoukselle.

Arkistohelmiä – Arkivpärlor -ohjelmassa (2008) nähtiin Allan Helsingin vuonna 1972 tekemä dokumentti elämästä Maakallassa, jota täydenettiin näyttämällä millainen oli asumisoikeuden saarelle saaneista kalastajista koostunut karikokous vuonna 2008. Helsingin dokumentti kertoo saaren erikoislaatuisuudesta, sen luonnosta, kalastajista, säännöistä ja kirkosta, joka piirtää Maakallan profiilia mereltä katsottaessa. Kirkko liittyy myös sääntöihin, sillä Kallansaarilta asuinsijan saaneiden kalastajien oli pakko osallistua aamuhartauteen ja jumalanpalveluksiin. Aamuhartaudella oli paitsi uskonnollinen, myös käytännöllinen merkitys. Kun kalastajat osallistuivat siihen, ei kukaan päässyt muita ennen kalarysille.

Viimeksi, joskus 30-luvulla, täältä karkotettiin yksi hailuotolainen poika, joka oli varastanut naapurikämpästä paperirosseja. Hänet työnnettiin veneessä ulapalle.― Haminamestari Jukka Pirttijärvi

Aina Jaakonpäivää lähimpänä olevana sunnuntaina kokoontuva karikokous oli säätänyt nuo ja monta muuta sääntöä. Järein oli karkotusoikeus. Mikäli joku kalastajista syyllistyi rikokseen, karkotettiin hänet iäksi karuilta kareilta. Kokous myös päätti kenellä on oikeus asua Kallankareilla ja Helsingin dokumentissa nähdäänkin, kun karikokous käsittelee rakennuslupahakemusta. Mantereen virastojen luvilla ei ollut valtaa saarilla vielä 1972, eikä myöskään 2000-luvulla. Dokumentin lisäosassa nähdään, kuinka vuoden 2008 karikokouksessa samanlaisista asioista päätetään yhä tavalla, joka on ollut voimassa vuosisatoja. Kokousta johtaa haminamestari, joka on tavallaan saarten hallitsija. Karineuvosto toimittaa hallituksen virkaa.

Saarten itsehallintoa on myös koeteltu, kun Metsähallitus olisi halunnut karit hallintoonsa. Korkein oikeus katsoi, että itsehallintolain mukaan valta on kalastajilla, selviää uutisessa vuodelta 2006. Saarelaiset myös estivät karien liittämisen luonnon monimuotoisuutta suojeleviin Natura-alueisiin.

Maakallan sijainti kartalla
Maakallan sijainti kartalla. Ulkokalla sijaitsee luoteeseen Maakallasta. Maakallan sijainti kartalla Kuva: Yle kuvanauha kallankarit

Koska saarilla on itsehallinto, eikä karikokous erikseen päättänyt liittymisestä Euroopan unioniin yhdessä muun Suomen kanssa, pohdittiin Ajankohtaisen kakkosen insertissä vuonna 2004, että jäivätkö karit vahingossa sen ulkopuolelle. Ohjelmassa kerrotaan, että useat varustamot olivat jo kiinnostuneet alueesta, jossa Ahvenanmaan kaltaiset erikoisvapaudet sallisivat vapaamman yritystoiminnan.

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen twiitin mukaan karit eivät juridisesti unohtuneet EU:n ulkopuolelle, vaikka karikokous ei päätöstä liittymisestä tehnytkään. Sinänsä sillä, olivatko saaret osa EU:ta vai eivät, ei ollut juurikaan väliä, koska saarten elämä oli hyvin tarkkaan säädeltyä. Karikokouksella ei myöskään ollut mitään halua tuoda teollisuutta tai enempää turisteja saarille. Turisteja saarilla kävi joka kesä, sillä Kalajoelta oli avattu vesibussiyhteys jo vuonna 1966.

Maakallan vesialueet tunnetaan hyvinä siikapaikkoina ja vielä 2000-luvulla moni sen kesäasukkaista tienasi elantonsa kalan- ja hylkeenpyynnillä. Ympäri vuoden asukkaita saarella ei enää ole. Saarelaiset elättävät itseään myös turismilla. Maakallan tunnetuin nähtävyys on kirkko ja vanha pappila.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa