Jani Tanskanen
Yle
Raamattu kertoo monta pakolaistarinaa, ja pakolaisuuden kokemus onkin juutalaisuuden muodostumisen taustalla. Tälle samalle perustalle ovat myöhemmin rakentuneet kristinusko ja islam.
Vanha testamentti pistää paljon painoa eksoduksen eli heprealaisten pakolaisuuden kuvaukselle. Lähes kaikki Mooseksen viidestä kirjasta ovat eksoduksen tarinaa: heprealaiset pakenevat Egyptin sortoa.
Sanana eksodus on muinaiskreikkaa ja merkitsee juuri pakolaisuutta ja maastalähtöä. Se on myös Toisen Mooseksen kirjan nimi. Exodus kertoo sananmukaisesti eksoduksesta, mutta tarina ei mahdu tuohon kirjaan, vaan jatkuu myöhemmissäkin kirjoissa.
Eksodus päättyy Luvattuun maahan, mutta pakolaisuus kohtaa kansaa vielä kerran. Valtapolitiikka johtaa siihen, että juudalaiset eli Juudan asukkaat siirretään väkisin omilta mailtaan Babyloniaan nykyisen Irakin alueelle. Puhutaan Babylonian pakkosiirtolaisuudesta.
Juutalaisuus syntyi Babylonian pakkosiirtolaisuudessa.
Vanhaan testamenttiin erikoistunut eksegetiikan professori Martti Nissinen ajattelee, että juuri Babylonian pakkosiirtolaisuus on vaikuttanut siihen, että eksoduksesta nousi niin merkittävä osa Vanhaa testamenttia.
– Babylonian pakkosiirtolaisuus on Raamatun kirjoittajia lähellä oleva kokemus, joka siivittää eksoduskertomuksen ja osoittaa, että tämä on tapahtunut ennenkin, Nissinen selostaa.
Juutalaisuus syntyi juuri Babylonian pakkosiirtolaisuudessa, ja sekä kristinusko että islam ovat rakentuneet juutalaisuuden pohjalle. Pakolaisuudella ja siirtolaisuudella onkin kauskantoisia vaikutuksia noiden kirjauskontojen oppeihin ja identiteettiin.
“Rakastakaa muukalaista”
Raamattu ei vain kuvaa pakolaisia, vaan myös kehottaa ja käskee kohtelemaan heitä hyvin.
– Rakastakaa muukalaista, sillä te olette itse olleet muukalaisina Egyptin maassa, julistaa Jumala Viidennessä Mooseksen kirjassa Luvattuun maahan vaeltaneita.
Vaellus on kestänyt niin kauan, että sukupolvet ovat jo ehtineet vaihtua, mutta Jumalan kansan on silti muistettava pakolaisen juurensa.
Lähimmäisenrakkauden idea lausutaan nimenomaan Vanhassa testamentissa.
Muutoinkin Vanha testamentti on lähimmäisenrakkauden asialla, vaikka moni saattaa mieltää Vanhan testamentin ennemmin jatkuvan väkivallan, rähinän ja koston kuvaukseksi.
– Varmaan harva tietää, että lähimmäisenrakkauden idea lausutaan nimenomaan Vanhassa testamentissa, eksegetiikan professori Martti Nissinen toteaa.
– Kolmannessa Mooseksen kirjassa sanotaan, että älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tässä kohtaa ajatellaan, että se on sisäpiirin rakkautta: rakastetaan omia, vihataan vieraita, Nissinen pohjustaa.
– Mutta luetaan eteenpäin. Sanotaan, että kun maahanne tulee muukalaisia, älkää sortako heitä, kohdelkaa joukossanne olevia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne.
Jo Vanha testamentti on siis rakkauden asialla, ja Uusi testamentti korostaa ajatusta entisestään.
Miksi sitten Vanhassa testamentissa on kaikenlaista rähinää ja väkivaltaa? Professori Nissinen selittää pulman sillä, että maailmassa vain yksinkertaisesti on sotia ja väkivaltaa. Raamattu kuvaa aikaansa kaunistelematta. Se ei tarkoita sitä, että sota olisi tavoiteltavaa.
Vanha testamentti tulee asettaneeksi meidät kaikki maahanmuuttajan ja muukalaisen asemaan.
Jumalankin tyrannimaisuus Vanhassa testamentissa selittyy Nissisen mukaan Raamatun aikaa ajattelemalla.
– Vanhan testamentin Jumalasta on tehty isompi kuin yhdestäkään sen ajan maallisesta hallitsijasta. Siihen aikaan hallitsijat olivat despootteja, ei ollut demokratiaa, Nissinen selostaa.
Despootti voi olla väkivaltainen mutta kehottaa silti rakkauteen.
Olemme kaikki muukalaisia
Muukalaisista on siis Vanhan testamentin mukaan huolehdittava. Lisäksi Vanha testamentti tulee asettaneeksi meidät kaikki maahanmuuttajan ja muukalaisen asemaan alleviivatessaan sitä seikkaa, että maa ei ole meidän ihmisten, vaan Raamatun mukaan Jumalan.
Uusi testamentti korostaa tuota muukalaisuuden teemaa vielä entisestään, ja kristinuskoon kuuluukin ajatus kahden maan kansalaisuudesta: olemme tässä maailmassa vain hetken, ja sitten me kristillisen ajattelun mukaan siirrymme maahanmuuttajina taivaaseen tai Jumalan valtakuntaan.
Olemmekin siis professori Martti Nissisen mukaan Raamatun valossa kaikki muukalaisia.
Kuuntele aiheeseen syventyvä Kirjakerho: Pakolaisia Muumilaaksossa ja Raamatun maisemissa
Kuuntele professori Martti Nissisen koko haastattelu
Aiheeseen liittyvää
Yle Kirjat: Jeesus, muumit ja Mooses ovat pakolaisia kaikki
Yle Uutiset: Turvapaikanhakijat
Yle Uutiset: Neljän vuoden pako Suomeen. Henkilökuvassa kirjailija Hassan Blasim.
Kirjasampo: Pakolaisuus nyt
Lue: Raamattu
Yle Areena: Professori Nissinen luennoi luomiskertomuksesta
Yle Elävä Arkisto: Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita
Lisää ohjelmasta
- Psykiatrisia diagnooseja vilisee nykykulttuurissa – mistä on kyse?
- Kalevala on fantasiakirjallisuutta, jopa scifiä – tule mukaan Lukupiiriin keskustelemaan teoksen erilaisista tulkinnoista!
- Häät lukusalissa ja raskaustestin jälkeen kirjastoon - Keräykseen on tullut jo yli 500 kirjastotarinaa. Nauti niistä ja jaa omasi!
