Hyppää pääsisältöön

Vanha testamentti on yhtä pakolaiskuvausta

Eksodusta kuvaava yksityiskohta 1400-luvun kirjasta Bible historiale, varhaisesta versiosta.
Vanhassa testamentissa Jumala johdattaa pakolaisia päivisin pilvenä ja öisin tulipatsaana, joka valaisee. Miniatyyrimaalaus 1400-luvun kirjasta Bible historiale. Eksodusta kuvaava yksityiskohta 1400-luvun kirjasta Bible historiale, varhaisesta versiosta. Kuva: The British Library mooses

Raamattu kertoo monta pakolaistarinaa, ja pakolaisuuden kokemus onkin juutalaisuuden muodostumisen taustalla. Tälle samalle perustalle ovat myöhemmin rakentuneet kristinusko ja islam.

Vanha testamentti pistää paljon painoa eksoduksen eli heprealaisten pakolaisuuden kuvaukselle. Lähes kaikki Mooseksen viidestä kirjasta ovat eksoduksen tarinaa: heprealaiset pakenevat Egyptin sortoa.

Sanana eksodus on muinaiskreikkaa ja merkitsee juuri pakolaisuutta ja maastalähtöä. Se on myös Toisen Mooseksen kirjan nimi. Exodus kertoo sananmukaisesti eksoduksesta, mutta tarina ei mahdu tuohon kirjaan, vaan jatkuu myöhemmissäkin kirjoissa.

Eksodus päättyy Luvattuun maahan, mutta pakolaisuus kohtaa kansaa vielä kerran. Valtapolitiikka johtaa siihen, että juudalaiset eli Juudan asukkaat siirretään väkisin omilta mailtaan Babyloniaan nykyisen Irakin alueelle. Puhutaan Babylonian pakkosiirtolaisuudesta.

Juutalaisuus syntyi Babylonian pakkosiirtolaisuudessa.

Vanhaan testamenttiin erikoistunut eksegetiikan professori Martti Nissinen ajattelee, että juuri Babylonian pakkosiirtolaisuus on vaikuttanut siihen, että eksoduksesta nousi niin merkittävä osa Vanhaa testamenttia.

– Babylonian pakkosiirtolaisuus on Raamatun kirjoittajia lähellä oleva kokemus, joka siivittää eksoduskertomuksen ja osoittaa, että tämä on tapahtunut ennenkin, Nissinen selostaa.

Juutalaisuus syntyi juuri Babylonian pakkosiirtolaisuudessa, ja sekä kristinusko että islam ovat rakentuneet juutalaisuuden pohjalle. Pakolaisuudella ja siirtolaisuudella onkin kauskantoisia vaikutuksia noiden kirjauskontojen oppeihin ja identiteettiin.

Heprealaiset ja mannaa. Johann Sadelerin piirros vuodelta 1579, painettu 1643.
Eksoduksella. Heprealaiset syövät mannaa. Huomaa pakolaisteltat. Johann Sadelerin piirros vuodelta 1579, painettu 1643. Heprealaiset ja mannaa. Johann Sadelerin piirros vuodelta 1579, painettu 1643. Kuva: Rijksmuseum mooses

“Rakastakaa muukalaista”

Raamattu ei vain kuvaa pakolaisia, vaan myös kehottaa ja käskee kohtelemaan heitä hyvin.

– Rakastakaa muukalaista, sillä te olette itse olleet muukalaisina Egyptin maassa, julistaa Jumala Viidennessä Mooseksen kirjassa Luvattuun maahan vaeltaneita.

Vaellus on kestänyt niin kauan, että sukupolvet ovat jo ehtineet vaihtua, mutta Jumalan kansan on silti muistettava pakolaisen juurensa.

Lähimmäisenrakkauden idea lausutaan nimenomaan Vanhassa testamentissa.― Professori Martti Nissinen

Muutoinkin Vanha testamentti on lähimmäisenrakkauden asialla, vaikka moni saattaa mieltää Vanhan testamentin ennemmin jatkuvan väkivallan, rähinän ja koston kuvaukseksi.

– Varmaan harva tietää, että lähimmäisenrakkauden idea lausutaan nimenomaan Vanhassa testamentissa, eksegetiikan professori Martti Nissinen toteaa.

– Kolmannessa Mooseksen kirjassa sanotaan, että älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Tässä kohtaa ajatellaan, että se on sisäpiirin rakkautta: rakastetaan omia, vihataan vieraita, Nissinen pohjustaa.

– Mutta luetaan eteenpäin. Sanotaan, että kun maahanne tulee muukalaisia, älkää sortako heitä, kohdelkaa joukossanne olevia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne.

Jo Vanha testamentti on siis rakkauden asialla, ja Uusi testamentti korostaa ajatusta entisestään.

Miksi sitten Vanhassa testamentissa on kaikenlaista rähinää ja väkivaltaa? Professori Nissinen selittää pulman sillä, että maailmassa vain yksinkertaisesti on sotia ja väkivaltaa. Raamattu kuvaa aikaansa kaunistelematta. Se ei tarkoita sitä, että sota olisi tavoiteltavaa.

Vanha testamentti tulee asettaneeksi meidät kaikki maahanmuuttajan ja muukalaisen asemaan.

Jumalankin tyrannimaisuus Vanhassa testamentissa selittyy Nissisen mukaan Raamatun aikaa ajattelemalla.

– Vanhan testamentin Jumalasta on tehty isompi kuin yhdestäkään sen ajan maallisesta hallitsijasta. Siihen aikaan hallitsijat olivat despootteja, ei ollut demokratiaa, Nissinen selostaa.

Despootti voi olla väkivaltainen mutta kehottaa silti rakkauteen.

Olemme kaikki muukalaisia

Muukalaisista on siis Vanhan testamentin mukaan huolehdittava. Lisäksi Vanha testamentti tulee asettaneeksi meidät kaikki maahanmuuttajan ja muukalaisen asemaan alleviivatessaan sitä seikkaa, että maa ei ole meidän ihmisten, vaan Raamatun mukaan Jumalan.

Uusi testamentti korostaa tuota muukalaisuuden teemaa vielä entisestään, ja kristinuskoon kuuluukin ajatus kahden maan kansalaisuudesta: olemme tässä maailmassa vain hetken, ja sitten me kristillisen ajattelun mukaan siirrymme maahanmuuttajina taivaaseen tai Jumalan valtakuntaan.

Olemmekin siis professori Martti Nissisen mukaan Raamatun valossa kaikki muukalaisia.

Joosef, Maria ja Jeesus-vauva pakenevat Egyptiin. Maria ja Jeesus aasin selässä. Dirck Vellertin lasityö.
Uudessa testamentissakin paetaan: pakolaisina Joosef, Maria ja Jeesus-vauva Dirck Vellertin lasityössä. Joosef, Maria ja Jeesus-vauva pakenevat Egyptiin. Maria ja Jeesus aasin selässä. Dirck Vellertin lasityö. Kuva: Rijksmuseum pako egyptistä


Kuuntele aiheeseen syventyvä Kirjakerho: Pakolaisia Muumilaaksossa ja Raamatun maisemissa


Kuuntele professori Martti Nissisen koko haastattelu

Aiheeseen liittyvää

Yle Kirjat: Jeesus, muumit ja Mooses ovat pakolaisia kaikki

Yle Uutiset: Turvapaikanhakijat
Yle Uutiset: Neljän vuoden pako Suomeen. Henkilökuvassa kirjailija Hassan Blasim.

Kirjasampo: Pakolaisuus nyt

Lue: Raamattu

Yle Areena: Professori Nissinen luennoi luomiskertomuksesta

Yle Elävä Arkisto: Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri