Hyppää pääsisältöön

Tänne ei sitten tuoda kaiutinkaappeja!

kaiutinkaappeja
kaiutinkaappeja Kuva: Wikimedia Commons. Licensed under CC-BY-SA and GFDL kaiutinkaappeja

Harras katolilainen säveltäjä Karlheinz Stockhausen alkaa vuonna 1954 säveltää messua elektronisille äänille. Teos on tarkoitus kantaesittää Kölnin tuomiokirkossa, mutta kirkolliset piirit pitävät sähköisiä äänentoistolaitteita täysin sopimattomina Herran huoneeseen. Teoksen esittämisestä kirkossa luovutaan.

Karlheinz Stockhausen päättää kaikesta huolimatta tehdä sävellyksen loppuun, yhtälailla sisällöltään uskonnollisena, mutta ilman esitystä tuomiokirkossa. Teos valmistuu vuonna 1956.

Teos on nimeltään Gesang der Jünglinge ja siinä käytetään sekä elektronisia ääniä että ihmisääntä, nimensä mukaisesti nuorukaisen laulua, 11-vuotiaan pojan laulua.

Karlheinz Stockhausen esittelee Gesang der Jünglingen Polar Music Prize -seremoniassa Tukholmassa vuonna 2001:

Karlheinz Stockhausenin Gesang der Jünglinge on ehkä musiikinhistorian tunnetuin elektronisen musiikin sävellys.

Se ei ollut musiikin historian ensimmäinen elektroninen sävellys, mutta sen voidaan sanoa olevan eräs tärkeimmistä.

Lyhyt dokumentaarinen katsaus Stockhauseniin + haastattelu:

1950-luvun alussa esimerkiksi Herbert Eimert ja Otto Luening olivat jo tehneet ensimmäisiä sävellyksiään, mutta toisaalta esimerkiksi Edgard Varesen Poeme Electronique valmistui vasta kaksi vuotta Gesang der Jünglingen jälkeen.

Sävellyksenä ja toteutuksena Gesang der Jünglinge oli vallankumouksellinen. Se oli mahdollinen toteuttaa vuonna 1956, mutta se ei olisi ollut teknisesti mahdollinen esimerkiksi kymmenen vuotta aiemmin.

Alun perin Stockhausen toteutti teoksen viisikanavaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että sävellyksen materiaali oli viidellä erillisellä ääniraidalla ja näin myös toistettavissa viidestä erillisestä kaiuttimesta.

Stockhausenin taiteellista kunnianhimoa kuvaa hyvin se, että hän teki näin, vaikka viisiraitaisia nauhureita ei ollut edes olemassa.

Teoksen ensiesityksessä käytettiin yhtä neliraitaista ja yhtä yksiraitaista nauhuria. Teos siis esitettiin viisikanavaisena, viidestä ympäri konserttisalia sijoitetusta kaiuttimesta. Stockhausen hyödynsi tilavaikutelmaa ennenkuulumattomalla tavalla: äänet pyörivät myötä- ja vastapäivään kuulijoiden ympärillä, ne liikkuivat eteen- ja taaksepäin, säntäilivät eri suuntiin, tulivat kohti ja häipyivät kuulumattomiin.

Se, että teos ei kuulosta kovinkaan kirkolliselta musiikilta, ei ehkä ollut yllätys kun tarkastellaan Karlheinz Stockhausenin säveltäjän uran siihenastisia tapahtumia.

Hän oli opiskellut akustiikkaa, fonetiikkaa ja informaatioteoriaa, ja kuunnellut Kölnin yliopistossa Werner Meyer-Epplerin luentoja ääni-ilmiöstä ja sen fysiikasta.

Hän oli tutkinut ihmisen äänteiden, vokaalien ja konsonanttien, kuten myös elektronisten äänien akustisia ominaisuuksia.

Stockhausen luennoi Englannissa vuonna 1972:

Karlheinz Stockhausen sanoi, että meidän tulisi kuunnella vanhaa musiikkia, mieluiten yhtenä päivänä vuodessa. Jäljelle jäävänä 364 päivänä meidän tulisi kuunnella uutta musiikkia. Nykyajan musiikkia. Tämän hetken musiikkia. Tulevaisuuden musiikkia.

Stockhausen sanoi 1990-luvulla, ettei edes hänen varhaisia töitään ymmärretty tuolloin, puhumattakaan uudemmista.

”Tulee viemään ainakin 200 vuotta ennen kuin niitä aletaan ymmärtää”, hän ennusti.


Stockhausenin Helikopteri-jousikvartetto vuodelta 1993. Tässä sen esittää Elysian Quartet vuonna 2012 Birminghamissa, Englannissa. Neljä soittajaa taivaalla!

Karlheinz Stockhausenin Gesang der Jünglinge on Avaruusromun kuukauden elektronisen musiikin valinta marraskuussa 2015.

Kuuntele Avaruusromun kuukauden valintoja:

  • Pääsiäisenä nautitaan monipuolisista musiikkiohjelmista

    Pääsiäisen musiikkiohjelmia

    Pääsiäisviikonloppuna nautitaan monipuolisista musiikkiohjelmista. Kuunneltavaa löytyy runsain mitoin klassisen musiikin ja hartaiden sävelten ystäville, ja herkkopaloja on tarjolla myös gospelin ja kevyemmän musiikin kuuntelijoille.

  • Naistenpäivänä soi naisten tekemä musiikki

    Tässä koottuna naistenpäiväteemaisia musiikkiohjelmia.

    Naistenpäivän kunniaksi tässä koottuna tietoa naistenpäiväteemaisista ohjelmista. Radiopainotteisessa listauksessa löytyy kuunneltavaa niin kansanmusiikin rakastajalle, bluesin ystävälle kuin klassisen musiikin kuuntelijoille. Tv-ohjelmista listalla ovat Minun musiikkini -jaksot, joissa päähenkilöinä ovat Chisu, Sanni, Iisa, Mariska, Maija Vilkkumaa, Ellinoora ja Litku Klemetti.