Hyppää pääsisältöön

Aivoinfarktipotilaille apua musiikista?

aivoinfarktipotilaat ja musiikkikuntoutus,
Aivoinfarktipotilaita voidaan kuntouttaa musiikin avulla. aivoinfarktipotilaat ja musiikkikuntoutus, Kuva: Yle, Samuli Holopainen aivoinfarktipotilaat ja musiikkikuntoutus

Aivoinfarktipotilaiden joukko kasvaa jatkuvasti, mutta kuntoutus perinteisin tavoin käynnistyy usein vasta viiveellä. Lisäksi kuntoutus vaatii paljon resursseja ja ammattihenkilöiden työtä. Voisiko musiikin kuuntelu auttaa potilasta kuntoutumaan aivoinfarktin jälkeen?

Musiikkia on käytetty terapian välineenä vuosituhansien ajan. Vasta 2000-luvulla on saatu vakuuttava tieteellinen näyttö sen vaikuttavuudesta neurologisten potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Musiikin kuuntelun kuntoutusvaikutus on osoitettu ainakin aivoinfarktissa, Parkinsonin taudissa ja dementiasairauksissa.

Perinteisessä aivoinfarktin jälkeisessä kuntoutuksessa potilaan menettämää puhetta tai raajan halvausoiretta aletaan harjoittaa. Nyt tutkijat lähestyvät kuntoutusta toisesta näkökulmasta.

Eräs laaja-alaisimmin ja voimakkaimmin aivoja aktivoiva asia on musiikin kuuntelu.

– Jos aivojen yleistä aktivaatiota pystytään nostamaan, tyhjäkäyntitasoa nostamaan vähän korkeammalle, se todennäköisesti neurobiologian perusteella edesauttaisi niitä toimintoja, joihin kuntoutus perustuu eli hermoverkostojen uudelleen muotoutumista. Eräs laaja-alaisimmin ja voimakkaimmin aivoja aktivoiva asia on musiikin kuuntelu, toteaa Turun yliopiston neurologian professori Seppo Soinila, joka toimii myös ylilääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Tutkijoita kiinnostaa, vaikuttaako musiikin kuuntelu kuntouttavasti aivoinfarktipotilaan neuropsykologisten toimintojen, mentaalisen häiriön ja tiedonkäsittelyn ongelmiin. Käynnissä on monikeskustutkimus MOKU2, jossa on mukana tutkijoita Turun, Helsingin ja Barcelonan yliopistoista. Tutkimuksen toteuttamiseen osallistuu myös Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus.

Seppo Soinila
– Musiikin kuuntelu vähentää sitä vahvaa fysiologista stressitilaa, joka usein akuuttiin sairauteen liittyy, ylilääkäri Seppo Soinila tähdentää. Seppo Soinila Kuva: Yle, Samuli Holopainen seppo soinila

Musiikin kuntouttava voima

Näyttää siltä, että aivoinfarktipotilaat, jotka akuuttivaiheen jälkeen kuuntelivat musiikkia päivittäin tunnin ajan, selviytyvät tarkkaavuutta ja kielellistä muistia mittaavissa testeissä paremmin kuin potilaat, jotka kuuntelivat saman ajan äänikirjoja tai saivat vain tavanomaista kuntoutusta.

– Kun musiikkia kuunnellaan, aivot aktivoituvat ei pelkästään kuuloaivojärjestelmän osalta vaan hyvin laajalti mukaan lukien motorinen järjestelmä, tunnetiloja säätelevät keskukset, autonomisia toimintoja säätelevät keskukset. Voimakas musiikkikokemus saa kyynelet virtaamaan, kuvailee Soinila.

Musiikin kuuntelu vähentää sitä vahvaa fysiologista stressitilaa, joka usein akuuttiin sairauteen liittyy.

Musiikki vaikuttaa mielialaan aktivoimalla aivojen ns. mielihyväkeskusta, palkitsemisjärjestelmää. Musiikin tiedetään tehostavan myös tarkkaavuuden kohdistamista ja parantavan toipumista kielellisestä muistin häiriöstä.

– Musiikin kuuntelu vähentää sitä vahvaa fysiologista stressitilaa, joka usein akuuttiin sairauteen liittyy, Soinila tähdentää.

Akuutin stressin tiedetään pidentävän tehohoito- ja valvontaosastojaksoja ja lisäävän kuolleisuutta. Stressin väheneminen voisi osaltaan auttaa potilasta toipumaan.

Tutkimusryhmän aikaisemmassa tutkimuksessa on jo todettu, että musiikin kuuntelu on äänikirjojen kuuntelua tehokkaampaa.

– Kun ensimmäisen tutkimuksen havainto oli, että kielellisen muistin tehtävissä musiikkiryhmä pärjää paremmin kuin äänikirjoja kuunteleva - mikä yllätti meidät - niin ajatuksemme on, että sellainen musiikki jossa on kielellinen komponentti, siis vokaalimusiikki, laulu, iskelmä, mahdollisesti on tehokkaampaa kuin pelkkä instrumenttimusiikki, Soinila pohtii.

aivoinfarktipotilaat ja musiikkikuntoutus
Musiikkikuntoutuksen tehoa selvitetään magneettikuvausten avulla. aivoinfarktipotilaat ja musiikkikuntoutus Kuva: Yle, Samuli Holopainen aivoinfarktipotilaat ja musiikkikuntoutus

Potilaiden soittimiin mielimusiikkia

Tutkimukseen osallistuneet potilaat kuuntelevat musiikkia vähintään tunnin päivässä.
Mutta minkälaista musiikkia tulisi kuunnella, jotta se vaikuttaisin kuntouttavasti?

– Meidän tutkimuksessamme kuunneltiin nimenomaan potilaan mielimusiikkia. Laajasta valikoimasta potilaat itse saivat valita, mitä he haluavat kuunnella. Useimmiten oli perinteisiä iskelmiä, siis laulua sisältävää musiikkia, jotkut olivat klassisen musiikin ystäviä, heille tarjottiin sitä, kertoo Soinila.

Vointiin auttaa, että on jotain mahdollisimman mieluisaa tekemistä, josta on itse saanut päättää.

Psykologi ja tohtorikoulutettava Vera Leo Helsingin yliopistosta tekee potilaille sarjan neuropsykologisia testejä.

– Tämä koetaan aika positiiviseksi, se että on joku rutiini päivässä. Tunti päivässä kuunnellaan musiikkia siinä kohtaa, kun liikkuminen voi olla rajoitettua. Vointiin auttaa, että on jotain mahdollisimman mieluisaa tekemistä, josta on itse saanut päättää, Vera Leo toteaa.

Tutkimuksen kuluessa potilaiden aivot magneettikuvataan kolmessa eri vaiheessa. Muutos aivojen aktivaatiotasossa halutaan nähdä: mitkä alueet aivoista aktivoituvat ja mitkä hermoradat toipuvat heillä paremmin kuin tutkimuksen verrokeilla. Myös stressihormonien tasoja seurataan sylki- ja verinäyttein.

aivoinfarktipotilaan kuntoutus
Aivoinfarktipotilaiden joukko kasvaa jatkuvasti, mutta kuntoutus perinteisin tavoin käynnistyy usein vasta viiveellä. Musiikin kuunteluun ei tarvita ammattilaisen apua, vaan potilas voi kuntouttaa itse itseään. aivoinfarktipotilaan kuntoutus Kuva: Yle, Samuli Holopainen aivoinfarktipotilaan kuntoutus

Musiikki kuntouttaa neurologisia potilaita

Monissa aiemmissa kansainvälissä tutkimuksissa musiikin on osoitettu vaikuttavan aivoinfarktin aiheuttamien ongelmien lisäksi myös aivovamman, dementian tai Parkinsonin taudin aiheuttamiin neurologisiin puutoksiin.

Verrattuna ryhmään, joka sai saman ajan tavanomaista kuntoutusta, näiden musiikin avulla kuntoutuneiden suoritukset olivat kerta kaikkiaan parempia.

– Saksalainen Eckart Altenmullerin ryhmä on jo useita vuosia sitten osoittanut hyvin tehokkaaksi sen, että yläraajahalvauspotilaan toipuminen nopeutuu merkitsevästi, kun se tehdään musiikin avustuksella. Kahdeksalla rummulla, jotka muodostivat oktaavin, soitettiin halvaantuneella kädellä ensin hyvin yksinkertaisia melodianpätkiä ja kun edistystä tapahtui, mentiin nopeammin. Verrattuna ryhmään, joka sai saman ajan tavanomaista kuntoutusta, näiden musiikin avulla kuntoutuneiden suoritukset olivat kerta kaikkiaan parempia, selvittää Soinila.

Samankaltaisia tuloksia on saatu myös Parkinsonin taudin kuntoutuksessa, jossa potilaan motoriikkaa on pystytty parantamaan musiikin avulla. Musiikin tehtävä on lähinnä tahdistaa.

– Kävelyharjoittelu on tehokkaampaa, jos se tahdistetaan musiikkiin ja nimenomaan, jos musiikin rytmiä pystytään säätelemään sen mukaan, miten potilas edistyy. Jopa pelkkä metronomin tikitys, joka nyt on äärimmäisen pelkistettyä musiikkia, sekin on tehokasta, huomauttaa Soinila.

musiikki aktivoi aivoja
Musiikin aktivoiva vaikutus näkyy eri osissa aivoja. musiikki aktivoi aivoja Kuva: Yle, Samuli Holopainen musiikki aktivoi aivoja

Musiikki – halpa ja kevyt kuntoutusmuoto

– Meillä on nyt johtopäätös, että on hyvin tärkeää että musiikki on nimenomaan mielimusiikkia. Minkälainen mielimusiikki on tehokkaampaa kuin toinen, emme tiedä. Sen verran muiden tutkimuksista voi sanoa, että kun on tutkittu nimenomaan Parkinson-potilailla eri tanssilajien vaikuttavuutta, niin paras vaikuttavuus tulee tangosta, erityisesti taaksepäin askellus paranee, Soinila naurahtaa.

Musiikkia on sairaalassa tähän asti pidetty lähinnä viihdykkeenä tai perinteisen musiikkiterapian työkaluna. Nyt musiikin kuuntelusta toivotaan helposti toteutettavaa menetelmää tavanomaisen yliopistosairaalakuntoutuksen rinnalle.

– Meidät yllätti se, että näinkin pienellä, kevyellä ja halvalla menetelmällä saadaan selkeitä vaikutuksia. Meillä on hyvä syy toivoa, että tämän menetelmän rutiininomainen käyttöönotto ei ole merkitsevästi resursseista kiinni, toteaa Soinila.

Asiantuntija: SEPPO SOINILA, ylilääkäri, yleisneurologia, TYKS Neurotoimialue sekä neurologian professori, Turun yliopisto

Lisää ohjelmasta

Edina Bilajac työskentelee muistihoitajana
Edina Bilajac työskentelee muistihoitajana Kuva: Akuutti/Janne Lindroos akuutti
Jarkko Viita vauva sylissä
Jarkko Viita vauva sylissä Kuva: Yle, Marko Väänänen jarkko viita
toimittaja mikko penttilä ja akuutin omalääkäri risto laitila,
toimittaja mikko penttilä ja akuutin omalääkäri risto laitila, Kuva: Yle, Tero Kyllönen toimittaja mikko penttilä ja akuutin omalääkäri risto laitila
Kuvitetussa kuvassa kaksi ihmistä suutelevat toisiaann.
Kuvitetussa kuvassa kaksi ihmistä suutelevat toisiaann. Kuva: Mitja Sirola / Yle rakastuminen,rakkaus,suutelu
Lapsi istuu syöttötuolissa ja syö puuroa käsin.
Lapsi istuu syöttötuolissa ja syö puuroa käsin. Kuva: Mira Pelo / Yle Lapsi,syöminen,taaperoikäiset,sormiruokailu