Hyppää pääsisältöön

Mies, paaluta tonttisi kotimarkkinoilla!

Marja Hintikka Live, jakso 4
Marja Hintikka Live, jakso 4 Kuva: Helmut Gevert / Freeimages jakso 4

Naisten työmarkkina-asema on kaikille tuttu käsite: sillä halutaan nostaa esille naisten huonompi työmarkkina-asema miehiin verrattuna. Asiasta on keskusteltu iät ja ajat, mutta perinteiseen keskusteluun olisi tilanteen muuttamiseksi viimein syytä tuoda uusi käsite: miesten kotimarkkina-asema.

Naisten huonompaa asemaa työmarkkinoilla selitetään usein äitiys- ja vanhempainvapailla vietetyllä ajalla, joka voi muodostua aiottua pidemmäksi monestakin syystä. Pikkulapsivaiheen jälkeen muutama lisävuosi kotona voi houkuttaa, saahan siinä samalla otetuksi etäisyyttä työelämän oravanpyörään.

Onko kyse niin itsestäänselvinä pidetyistä valinnoista, etteivät niitä kyseenalaista sen enempää isät kuin äiditkään?― Lassi Köppä, Väestöliitto

Tutkimusten mukaan isät käyttävät Suomessa harmittavan vähän isyysvapaan jälkeisiä vapaaehtoisia vanhempainvapaita. Mistä tämä johtuu? Omivatko äidit edelleenkin kodin ja hoivavastuun itselleen biologian ja perinteiden sanelemana ja tekevät samalla karhunpalveluksen omalle työuralleen? Vai olemmeko me isät syypäitä naisten heikompaan työmarkkina-asemaan ja pidämme yllä perinteisiä sukupuoliroolejamme? Vai onko kyse niin itsestäänselvinä pidetyistä valinnoista, etteivät niitä kyseenalaista sen enempää isät kuin äiditkään?

Jotta asiaan saadaan uusia näkökulmia, tarvitaan uusi käsite: miesten kotimarkkina-asema.

Mikä on kotimarkkina-asema?

Kotimarkkina-asemalla tarkoitan lapsen syntymästä lähtien molemmille vanhemmille perheissä muotoutuvaa hoiva-asemaa suhteessa lapsiin. Lähtökohtaisesti molemmat vanhemmat ovat yhtä hyviä hoitamaan lasta, mutta vain hoivavastuun ottaminen kasvattaa vanhemmuustaitoja.

Jos isä ei ole päässyt tai halunnut ryhtyä harjoittelemaan näitä taitoja heti lapsen synnyttyä, on vaara, että hänen kotimarkkina-asemansa jää heikoksi. Kotimarkkina-asema vaikuttaa myöhemmin vanhemman haluun ja mahdollisuuteen hoitaa lapsiaan. Askel kohti naisten parempaa työmarkkina-asemaa käynnistyykin keskustelemalla muun muassa seuraavista asioista:

  • Kuinka paljon miesten kotimarkkina-asema on keskimäärin heikompi kuin naisten?
  • Mitkä rakenteet tilannetta ylläpitävät ja ketkä sitä tukevat?
  • Ketkä ovat eniten syyllisiä: työnantajat, isät vai äidit?
  • Uskallammeko kaikki katsoa peiliin vai rikommeko sen mieluummin?
  • Pystytäänkö nykyperheissä puhumaan perinteisten sukupuoliroolien murtamisesta?
  • Jäävätkö keskustelunavaukset biologisen hoivavietin ja perinteisten roolimallien jalkoihin, silloin kun siitä eniten pitäisi puhua?
  • Onko avoimen keskustelun sijasta lopputuloksena yksipuolinen päätös, joka ilmoitetaan puolisolle itsestäänselvyytenä – puolin ja toisin?

Perhevapaisiin liittyviä valintoja perustellaan perheen ulkopuolisille usein taloudellisilla tekijöillä. Tutkimustieto kertoo kuitenkin, etteivät perheet todellisuudessa edes tee laskelmia siitä, kumman puolison kannattaa jäädä perhevapaalle tai mikä on vaihtoehtojen välinen rahallinen ero. Talousperustelu nojaa siis usein mielikuviin, eikä todellisiin euromääriin.

Johtajuuteen kykenevät sekä isät että äidit

Tutkimusten mukaan yritysjohdon rekrytoijat ovat varsin yksimielisiä siitä, etteivät perhe ja lapset ole este esimerkiksi johtajana toimimiselle. Naisjohtajia on kuitenkin edelleen vähän ja tilastojen mukaan he ovat miehiä useammin myös naimattomia tai eronneita. Mutta mikä on syy ja mikä seuraus? Johtaako naisjohtajuus eroon, vai mahdollistaako vasta ero naisjohtajuuden?

Toki miehistä löytyy myös niitä, jotka tarkoituksella pakenevat vaipparumbaa― Lassi Köppä, Väestöliitto

Niin ikäviä kuin erot ovatkin, tulisi muistaa, että esimerkiksi ruotsalaisen tutkimuksen mukaan miehet ottavat myös eron jälkeen sitä enemmän hoivavastuuta lapsestaan, mitä enemmän he ovat hoivanneet lastaan aivan pienenä. Toki meistä miehistä löytyy myös niitä, jotka tarkoituksella pakenevat vaipparumbaa, eivätkä halua kantaa kotimarkkinoilla omaa hoivavastuutaan.

Miesjohtajien on edelleen hyväksyttävämpää olla poissa perheen ja kodin parista kuin naisjohtajien, vaikka yhteiskunnassa nähdään sekä naisen että miehen työn ja perheen välinen suhde melko samankaltaisena. Tämä lienee työyhteisötasolla ja yhteiskunnassa ilmenevä vanha asenne. Johtajamiehillä on tutkimuksen mukaan myös naisia useammin puoliso, joka ei käy töissä. Lisäksi johtajamiesten puolisot ovat harvemmin itse ammatiltaan johtajia.

Miehet, ottakaa vastuu!

Meidän miesten on silti turha yrittääkään heittää sitä ensimmäistä kiveä, sillä kuinka paljon miehet todellisuudessa puolustavat ja vaativat isyyden todellista toteutumista? Ehkä me emme edes yritä kotimarkkinoiden työehtosopimusneuvotteluissa paaluttaa omaa asemaamme paremmaksi. Saattaa olla, että meidänkin on helpompi myöntyä perinteisiin rooleihin ja keskittyä pitämään huolta vain omasta työmarkkina-asemastamme. Vastuun kotimarkkinoiden vinoutumisesta tulisi kuitenkin painaa ihan yhtä paljon meitä miehiä!

Vain me isät ja äidit pystymme omalla toiminnallamme muuttamaan tilanteen.― Lassi Köppä, Väestöliitto

Loppujen lopuksi kyse on perinteisten sukupuoliroolien murtamisesta. Meidän kaikkien pitää tulla perinteisistä sukupuoliroolien kaapeistamme ulos ja uskaltaa keskustella faktoista ääneen. Sekä kotimarkkinat että työmarkkinat ovat molemmille sukupuolille tärkeitä. Vain me isät ja äidit pystymme omalla toiminnallamme muuttamaan tilanteen. Voimme lunastaa itsellemme ja samalla mahdollistaa toisillemme tasa-arvoisen markkina-asema. Oli kyse sitten työ- tai kotimarkkinasta.

Kirjoittaja:
Lassi Köppä
Hankepäällikkö, Väestöliitto
Perheystävällisesti töissä –hanke

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.