Hyppää pääsisältöön

Pikakelaus muodin historiaan

Pikakelaus muodin historiaan
Pikakelaus muodin historiaan Kuva: Metropolitan Musem of Arts muodin historia

Eurooppalainen muoti-ihanne on ollut rönsyjen ja yksinkertaisuuden välistä vuoristorataa. Yläluokkaa ei ole ihailtu aina. Kymmenen kuvaa keskiajalta 1940-luvulle.


Fra Filippo Lippi: Nainen ja mies ikkunan luona  n. 1440
Fra Filippo Lippi, Firenze: Nainen ja mies ikkunan luona, n. 1440 Fra Filippo Lippi: Nainen ja mies ikkunan luona n. 1440 Kuva: Marquand Collection, Gift of Henry G. Marquand, 1889. Metropolitan Museum of Arts irenze

1400 -luvulla

Keskiajan lopulla Firenze oli Euroopan suurin ja vaurain kaupunki, sekä muodin ja ylellisten kankaiden keskus.

Renessanssin katsotaan syntyneen juuri Firenzessä, joka hyötyi Genovan ja Venetsian idänkaupasta sekä Medici -suvun pankkitoiminnasta.

Kaupunkilaisia jopa kiellettiin pitämästä liian ylellisiä vaatteita, koska niillä oli tarkoitus käydä kauppaa.

Naisten vaatetuksessa vyötärö oli noussut varhaiskeskiajalta ylös, vatsan yläpuolelle.

Asu oli yksinkertainen, vain hihoissa ja kaula-aukossa oli koristeompeleita.


Corneille de Lyon (Alankomaat): Anne de Pisseleu (1508–1576), Étampes'n herttuatar, n. 1535–40
Corneille de Lyon (Alankomaat): Anne de Pisseleu (1508–1576), Étampes'n herttuatar, n. 1535–40 Corneille de Lyon (Alankomaat): Anne de Pisseleu (1508–1576), Étampes'n herttuatar, n. 1535–40 Kuva: H. O. Havemeyer Collection, Bequest of Mrs. H. O. Havemeyer, 1929, Metropolitan Museum of Arts n. 1535–40

1500 -1550 -luvuilla

1500-luvun pieni jääkausi vaikutti muotiin siten, että kerrospukeutuminen suurensi hihoja ja helmoja.

Koristelut muuttuivat yhä hallitsevimmiksi.

Vyötärömalli laskeutui alas ja se kudottiin korsetilla kapeaksi.


Nicholas Hilliard: Naisen muotokuva, Englanti 1597
Nicholas Hilliard: Naisen muotokuva, Englanti 1597 Nicholas Hilliard: Naisen muotokuva, Englanti 1597 Kuva: Fletcher Fund, 1935, Metropolitan Museum of Arts 1597

1550 -1600 -luvuilla

1500-luvun puolivälistä alkaen muotia leimasi jo silkka pröystäily.

Espanjan siirtomaarikkaudet toivat ylellisen runsauden aristokratian asuihin, jota muut maat alkoivat jäljitellä.

Leimaa-antavin villitys oli Espanjan hovista levinnyt muoti tärkätä kauluksia.

Englannin hovissa se saavutti rautalankatukineen ja pitseineen lakipisteensä.

Yhteen kaulukseen saattoi kulua 19 jaardia (17m) pellavaa.

Lontoo muuttui pian muodin edelläkävijäksi.


Thomas de Keyser, Alankomaat: Muusikko ja hänen tyttärensä, 1629
Thomas de Keyser, Alankomaat: Muusikko ja hänen tyttärensä, 1629 Thomas de Keyser, Alankomaat: Muusikko ja hänen tyttärensä, 1629 Kuva: Gift of Edith Neuman de Végvár, 1964, Metropolitan Museum of Arts 1629
Willem Wissing, Alankomaat: Naisen muotokuva, 1687
Willem Wissing, Alankomaat: Naisen muotokuva, 1687 Willem Wissing, Alankomaat: Naisen muotokuva, 1687 Kuva: Bequest of Jacob Ruppert, 1939, Metropolitan Museum of Art 1687

1600 -luvulla

Hollannissa käytettiin jättimäisiä kauluksia vielä pitkälle 1600 –luvulle.

Uskonpuhdistuksen jälkeen oli tärkeää tehdä pesäeroa katolilaisista.

Kaukoaasian kaupan avulla vaurastuneet hollantilaiset porvarit suosivat kokomustaa, erotuksena katolisten heleämpään ja paljastavampaan muotiin.

Kun potrettimaalaus yleistyi, tuli varakkaiden hollantilaisten naisten keskuudessa muotiin kuvauttaa itsensä huikentelevaisessa asussa.

Arkiasuna ei kuvan kaltainen avokaulainen asu ollut kuitenkaan porvarisrouvalle sovelias.


Brittiläinen hoviasu, 1750
Brittiläinen hoviasu, 1750 Brittiläinen hoviasu, 1750 Kuva: Irene Lewisohn Bequest, 1965, Metropolitan Museum of Arts britannia 1750

1700 -luvulla

Siirtomaiden myötä kasvanut vauraus alkoi näkyä hovimuodissa.

Muoti sai 1700-luvun puolivälissä jälleen liioittelevia piirteitä, kun hameiden sivut levenivät hyllymetreittäin.

Pajusta ja valaanluista rakennettu korimainen alushame piteli rakennelmaa, ja sen kantajaa pystyssä.

Asussa ei ollut tarkoituskaan istua. Hoviväen kun tuli kuninkaan läsnä ollessa seistä. Asut standardisoivat hovinaiset yhteen muottiin.

Samaan aikaan, kun kansa näki nälkää, tuhlaili aikansa muoti-ikoni, Ranskan kuningatar Marie Antoinette (1755 – 1793) ylellisenpursuavaan rokokoolifestyleen.

Ranskan vallankumous tekikin sitten Marie Antoinettesta sekä hillittömästä hovielämästä lopun kertaheitolla.


Ranskalainen iltapuku vuodelta 1804 tai 1805
Ranskalainen iltapuku vuodelta 1804 tai 1805 Ranskalainen iltapuku vuodelta 1804 tai 1805 Kuva: Gifts in memory of Elizabeth N. Lawrence, 1983, Metropolitan Museum of Arts 1805

1800 -1850 -luvuilla

Ranskan vallankumouksen myötä korseteista tehtiin sytykkeitä ja muotiin tuli yksilöllisyys ja luonnollisuus.

Kukaan ei enää halunnut tulla yhdistetyksi aristokraatteihin. Vaikutteita haettiinkin työläisnaisten yksinkertaisista asuista. Vaatteilla ei enää haluttu ilmaista sosiaalista statusta.

Kuvassa oleva asu suunniteltiin Napoleonin veljen, Jerome Bonaparten vaimolle.

Juhlapuvun vaatimattomuus ja antiikin aikaan viittaava klassisuus vastasivat uuden ajan ihanteita täydellisesti.


Amerikkalainen illtapuku 1880-luvulta
Amerikkalainen päivällispuku 1880-luvulta Amerikkalainen illtapuku 1880-luvulta Kuva: Brooklyn Museum Costume Collection at The Metropolitan Museum of Art 1880-luvulta

1850 - 1900 -luvuilla

Vuosisadan loppuun mennessä porvariston nousu teki vaatteilla koreilemisen jälleen hyväksyttäväksi.

Porvarisrouvan oli erottauduttava piioista, tosin myös huikentelevaisista aateleista.

Luonnollisuus unohtui, kun korsetti kaivettiin jälleen kaapinperukoilta päälle.

Korimaista alusvaatekehikkoa rakenneltiin nyt takapuolen päälle, ja sitä topattiin hevosenjouhilla ja untuvilla.

Teollinen vallankumous teki kankaista halvempia, joten kerroksia, laskoksia ja rusetteja lisättiin mielin määrin.

1860 –luvulta alkanut viktoriaaninen häveliäisyys nosti kaula-aukkoa ja piti helmat ja hihat pitkinä kesäkuumallakin.


Jacques Doucet'n suunnittelema päivällispuku vuodelta 1903
Jacques Doucet'n suunnittelema päivällispuku vuodelta 1903 Jacques Doucet'n suunnittelema päivällispuku vuodelta 1903 Kuva: Brooklyn Museum Costume Collection at The Metropolitan Museum of Art 1903

1900 -1910 -luvuilla

1800 -luvun puolivälistä lähtien emansipaation tuulet alkoivat vaikuttaa, ja naiset vaativat itselleen sekä henkistä, yhteiskunnallista, että fyysistä liikkumavapautta.

Luonnollinen ja klassinen tyyli vastasi uutta ja itsenäistä naisihannetta.

Naisten urheilulliset vapaa-ajan asut yleistyivät, eikä korsettejakaan käytetty enää edes juhla-asuissa.

Kuvan päivällispuku on Belle Époque –ajan Ranskan merkittävimmän muotisuunnittelijan, Jacques Doucet’n käsialaa.


Ranskalaisen Myrborin suunnittelema iltapuku vuodelta 1926
Ranskalaisen Myrborin suunnittelema iltapuku vuodelta 1926 Ranskalaisen Myrborin suunnittelema iltapuku vuodelta 1926 Kuva: Brooklyn Museum Costume Collection at The Metropolitan Museum of Art 1926

1920 -luvulla

1920 –luvulle tultaessa naisten muoti oli poikatyttömäistynyt. Naiset pääsivät ravintoloihin ilman miesseuraa, ja täysin uudenlainen vapautuneisuus näkyi myös nk. flapper -muodissa.

Alushameesta rohkeasti mallia ottavan hihattoman mekon vyötärö on laskeutunut lantiolle, hameen helma paljastaa ensimmäistä kertaa muodin historiassa sääret.

Matkustaminen ja eksotiikannälkä näkyy itämaisissa koristeaiheissa.

Kuvan modernin naisen juhla-asu on ranskalaisen Myrbor -designtalon suunnittelema.


Rita Hayworth hollywoodilaisen Howard Greerin suunnittelemassa iltapuvussa 1941
Elokuvatähti Rita Hayworth hollywoodilaisen Howard Greerin suunnittelemassa iltapuvussa 1941 Rita Hayworth hollywoodilaisen Howard Greerin suunnittelemassa iltapuvussa 1941 Kuva: Library of Congress Prints & Photographs Division Washington, DC 20540 howard greer

1930 -luvulla

Talouslaman myötä ilmapiiri muuttui konservatiivisemmaksi myös naisten muodin suhteen.

Kapea vyötärö ja pitkät helmat muuttivat naisen jälleen perinteisen femininiiniksi.

Vuoden 1941 kuva Hollywood -tähti Rita Hayworthista tuskin vastasi monenkaan eurooppalaisen naisen todellisuutta.

Sota-aika muutti muodin vaatimattomammaksi ja uniformumaisemmaksi.

Rintamalle lähteneiden miesten töihin astuneet naiset alkoivat käyttää myös vapaa-ajallaan yhä useammin housuja.


Lähteet: Metropolitan Museum of Art, Wikipedia