Hyppää pääsisältöön

Rockstopin kolmas vuosi

Heli Nevakare (oik.) Markku Hyvärinen (vas.) ja Eero sekä Viivi Eräpuu.
Toukokuussa 1990 tv-katsojat hieraisivat silmiään. Rockstopin järjestyksessään 45. jakso oli videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä. Kuvassa Heli Nevakare Piafina, Markku Hyvärinen hanuristina ja Eero sekä Viivi Eräpuu lapsina. Heli Nevakare (oik.) Markku Hyvärinen (vas.) ja Eero sekä Viivi Eräpuu. Kuva: Yle/Antero Tenhunen rockstop

Musiikkiohjelmasarjan kolmannella kaudella vuosina 1989–1990 nähtiin peräti 21 ohjelmaa. Erikoisimmat jaksot olivat hard rock -yhtye Skid Row'lle räätälöity yleisötoivejakso sekä tunnin mittainen videoteatteri ranskalaislaulaja Édith Piafin elämästä. Heli Nevakare jatkoi tuttuun tyyliinsä sarjan juontajana, toimittajana ja välillä ohjaajanakin. Hän myös näytteli nimiroolin Piafin elämänkertajaksossa.

Tähän artikkeliin on koottu musiikkiohjelmasarjan kolmannen tuotantokauden kaikki jaksot. Muiden vuosien ohjelmat löydät alla olevien linkkien takaa.

Rockstopin ensimmäinen vuosi
Rockstopin toinen vuosi
Rockstopin neljäs vuosi
Rockstopin viides vuosi
Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

Lue lisää jaksosta 1

Syksyn 1989 rokkiohjelmisto käynnistettiin ulkomailta. Rockstop oli vieraillut toukokuun alussa Hollannissa Amsterdamin kansainvälisessä Music in media -musiikkikonferenssissa. Amsterdamista kertyi materiaalia peräti kolmen jakson ajaksi.

Syksyn aloitusjakso oli kaikkiaan 75 minuuttia pitkä. Jaksossa tavattiin Fleetwood Mac -yhtyeen Stevie Nicks, joka oli kotiutunut hetkeä aiemmin Betty Fordin päihdeklinikalta. Dire Straitsin manageri Ed Bicknell taas kertoi näkemyksensä hyvän rock-managerin edellytyksistä. Lisäksi vierailtiin Duran Duranin lehdistötilaisuudessa, josta Rockstopin haastateltavaksi saatiin kosketinsoittaja Nick Rhodes. Amsterdamissa kohtasivat myös The Police yhtyeestä toisensa tunteneet rumpali Steward Copeland ja basisti-laulaja Sting.

Aloitusjakson musiikkivideoina nähtiin Dire Straits: Brothers In Arms, Animal Logic: There’s a Spy (In the House of Love), The Police: Roxanne, Duran Duran: Do You Believe in Shame? ja Stevie Nicks: Rooms on Fire.

Toisessa Amsterdam-specialissa esiteltiin viimeistä huutoa olevaa tietokonemusiikkilaitteistoa.
Toisessa Amsterdam-specialissa esiteltiin viimeistä huutoa oleva tietokonemusiikkilaitteisto. Toisessa Amsterdam-specialissa esiteltiin viimeistä huutoa olevaa tietokonemusiikkilaitteistoa. Kuva: Yle kuvanauha rockstop

Lue lisää jaksoista 2 ja 3

Toinen Amsterdam-special esitettiin heti seuraavana keskiviikkona. Jaksossa nähtiin The Bangles -yhtye (kappaleella Eternal Flame), Stevie Wonder (Don't Drive Drunk), Kirsty MacColl (Free World), Jean-Michel Jarre (Revolutions), Holly Johnson (Americanos) ja Frankie goes to Hollywood (Two Tribes). Lisäksi tutustuttiin moderniin nykytekniikkaan ja kuultiin tietokonemusiikin mahdollisuuksista.

Kolmannen ja viimeisen Amsterdam-jakson vuoro oli kaksi viikkoa myöhemmin. Ohjelma käynnistyi Tom Pettyn lehdistötilaisuudella ja kappaleella I Won't Back Down. Petty myös muisteli jaksossa edellisvuonna kuollutta yhtyetoveriaan Roy Orbisonia. Molemmat miehet olivat olleet osa englantilais-amerikkalaista superyhtyettä Traveling Wilburysia, jolta kuultiin jaksossa kappale Handle With Care. Yhtyeeseen kuuluivat Pettyn ja Orbisonin lisäksi Bob Dylan, Jeff Lynne ja George Harrison.

Ohjelmassa koettiin myös australialaisten The Black Sorrowsin Chained to the Wheel -esitys, Johnny Diesel & Injectorsin Don't Need Love -musiikkivideo sekä Noiseworksin Touch. Yhdysvaltalaiselta House of Lordsilta katsastettiin niin ikään video Love Don't Lie.

Lue lisää jaksoista 4 ja 5

Amsterdamin jälkeen Rockstop pureutui Ruotsin ja etenkin Tukholman rockmusiikkielämään kesällä 1989. Ensimmäisessä kahdesta Tukholma-special-jaksosta nähtiin Eva Dahlgrenin Ängeln i rummet sekä Abban So Long -videot. Jaksossa peesattiin myös ajankohtaista thrash metallia suomalaisen Airdashin sekä saksalaisen Kreatorin voimin.

Toinen Tukholma-special aloitettiin Michael Monroella. Entinen Hanoi-rokkari kuvattiin Helsingissä hyppelemässä Sibelius-monumentin alla ja päällä. Monroelta kuultiin myös tuore Dead, Jail & Rock ’n’ Roll -kappale. Rockstopin studiossa taas vieraili Manchesterista Suomeen kotiutuneen Paul Oxleyn orkesteri Paul Oxley’s Unit. Yhtyeeltä kuultiin kappaleet Terry's Inside ja Island of Flowers.

Paul Oxleys Unit Rockstopin kulisseissa syksyllä 1989.
Paul Oxley's Unit Rockstopin kulisseissa. Heli Nevakare jäi ilman istumapaikkaa. Paul Oxleys Unit Rockstopin kulisseissa syksyllä 1989. Kuva: Yle/Antero Tenhunen rockstop

Lue lisää jaksosta 6

Syksyn kuudennessa jaksossa oli asiaa seksistä, tuosta rock-biisien ehtymättömästä luonnonvarasta. Jakson eräänlaisena studio-orkesterina toimi Clifters-yhtye, jolta ilmestyi samana vuonna albumi Sexi on in. Jiri Nikkisen luotsaama bändi esitti välinumeroita pitkin ohjelmaa.

Jaksossa haastateltiin Tina Turneria sekä Madonnaa, joista ensimmäiseltä nähtiin musiikkivideo The Best ja jälkimmäiseltä Cherish. Mieskuntoa seksijaksoon toi kauhurockin kummisetä Alice Cooper haastattelulla sekä musiikkivideollaan Poison.

Lue lisää jaksoista 7 ja 8

Kauden seitsemäs jakso aloitettiin Tampereelta. Kaupungissa järjestettiin kotimainen Musiikkia ja media -tapahtuma, jossa levy-yhtiöiden edustajat paljastivat strategiansa. Mikrofonin äärellä tavattiin mm. Poko Rekordsin perustaja Epe Helenius. Yleinen mielipide oli, että Suomessa tehdään ammattitaitoista musiikkia, mutta rock-managerointia vasta harjoitellaan. Jakson studiovieraina esiintyi rap-yhtye Pääkköset sekä lahtelainen Royal Tramps.

Ex-beatle Paul McCartney oli tehnyt paluun esiintymislavoille ja Rockstop tavoitti miehen Tukholmassa. Haastattelussa Macca puheli mm. luonnonsuojelusta sekä muisteli Beatle-aikojaan. McCartneylta ohjelmassa kuultiin kappaleet Figure of Eight ja This One.

Vuoden 1989 viimeinen Rockstop oli paluu kesään ja Nummirock-festivaalin juhannustunnelmiin. Nummijärvelle olivat saapuneet yhdysvaltalaiset Cheap Trick ja Del Lords sekä laulaja Meat Loaf, jolta kuultiin kappale Rock 'n' roll Mercenaries. Festivaalijaksossa esiintyi lisäksi kotimainen Stone, joka taas esitteli mm. omaa juhannusmuotiaan keikkabussissa. Nummirockissa esiintyi myös suosionsa huipulla tuolloin paistatellut Havana Black.

Juontaja Heli Nevakare taas pyöri ruispellossa minihameessa, loitsien omia juhannustaikojaan.

Meat Loaf 1989 Nummirokissa.
Yhdysvalloissa kaikki on suurempaa, perustelee Meat Loaf. Meat Loaf 1989 Nummirokissa. Kuva: Yle kuvanauha rockstop

Lue lisää jaksosta 9

Tammikuussa Rockstop siirtyi uudelle vuosikymmenelle. Vuosi 1990 aloitettiin peräti puolitoistatuntisella vuosikatsauksella, jossa esiteltiin musiikin ilmiöitä ja tapahtumia Suomessa ja maailmalla. Kotimainen Miljoonasade oli ehtinyt keikkailemaan valtameren toiselle puolelle Kanadaan. Osuudessa kuultiin mm. yleisöstä bongattujen kanadansuomalaisten mielipiteitä bändistä. Haastattelussa Miljoonasateen jäsenet taas jakelivat saamansa kokemuksen turvin matkailuvinkkejä Kanadan ihmemaasta.

Satiirisista kappaleistaan tunnettu ruotsalaislaulaja Magnus Uggla oli saavuttanut vuonna 1989 jymymenestyksen. Miehen 35-åringen-levyltä Rockstopiin napattiin musiikkivideona sen tunnetuin kappale Jag mår illa, joka ivaili juorulehtien kustannuksella. Torniolaista Greedy Pig -bändiä oli sitä vastoin tallennettu studiossa. Jaksossa kuultiin kappale Drinkin' Bad Water.

Lisäksi nähtiin Rockstopin työryhmän hevarisketsejä sekä seurattiin Alice Cooperia, joka oli käynyt jakamassa nimikirjoituksiaan Helsingissä.

Vuosikatsauksen merkittävimpiä osuuksia on raportti Moscow Music Peace Festivalilta. Kyseessä oli Neuvostoliiton ensimmäinen avoin rock-konsertti, jota on tituleerattu itänaapurin vastineeksi Yhdysvaltojen Woodstockille. Tapahtuman takapiruina toimi neuvostoliittolainen musiikkialan moniottelija Stas Namin sekä yhdysvaltalaismanageri Doc McGhee.

McGhee toimi konsertissa esiintyneiden Bon Jovin, Mötley Crüen ja Skid Row'n edunvalvojana. Moskova tosin näyttäytyi hänelle lopulta kaikkea muuta kuin rauhallisena. Manageri sai tuta nahoissaan useamman rokkibändin ristipaineen, kun Mötley Crüe antoi miehelle Moskovassa potkut koettuaan managerin suosineen Bon Jovia heitä enemmän. Mötiköiden rumpali Tommy Lee oli vieläpä sinetöinyt irtisanomisen nyrkeillään. Pian Moskovan reissun jälkeen Bon Jovikin ilmoitti saaneensa McGheen palveluksista tarpeekseen.

Edellä mainittujen yhtyeiden lisäksi Moskovan urheilustadionilla esiintyivät neuvostoliittolaiset Gorky Park, Nuance ja Brigada-S, brittihevari Ozzy Osbourne, yhdysvaltalaisbändi Cinderella ja saksalaisyhtye Scorpions. Rockstopin haastatteluun napattiin myös suoraan lentokentällä näyttelijä Heather Locklear, joka oli tuolloin naimisissa Tommy Leen kanssa. Dynastia-tv-sarjasta tunnetulta Locklearilta kysyttiin tietenkin milloin hän saapuisi vierailemaan Suomessa.

Lue lisää jaksosta 10

Vuoden toinen jakso oli omistettu englantilaiselle rumpali-laulaja Phil Collinsille. Ohjelmaan yhdistettiin myös Collinsin Genesis-yhtyeen aikaisen yhtyetoverin Peter Gabrielin haastattelu ja häneltä katsastettiin video Red Rain.

Jakson runkona oli kuitenkin marraskuussa taltioitu Collinsin osuus. Keskustelussa puitiin miehen ura ja hänen hieman vahingossakin tapahtunut siirtyminen rumpujen takaa vokalistiksi ja lopulta soolouralle. Ohjelman aloitti Genesiksen In Too Deep. Collinsin soolouralta nähtiin musiikkivideot You Can't Hurry Love, Another Day in Paradise, Groovy Kind of Love, Sussudio, One More Night sekä In the Air Tonight.

Lue lisää jaksosta 11

Erikoisjakso seurasi toistaan ja vain kolme päivää edellisestä oli vuorossa tunnin mittainen kollaasi maailman huippukitaristeista. Jakson tosin aloitti legendaarinen rumpali Buddy Miles (1947–2008), joka muisteli ystäväänsä Jimi Hendrixiä. Hendrixiltä katsastettu Are You Experienced? -musiikkivideo asetti jakson tilutteluriman melko korkealle.

Britti Gary Moore seisoi vuonna 1990 uhmakkaasti sankarihevirintamalla. Etevänä bluesmiehenäkin uraa tehnyt Moore kertoi haastattelussa tuoreesta albumistaan After the War. Myös The Rolling Stonesin Keith Richardsin taannoisesta haastattelusta oli leikattu jaksoon reilu osuus. Kitaristilta kuultiin hänen soolotuotannostaan kappale Make No Mistake. Toto-yhtyeen Steve Lukatherin taidokuutta perusteltiin jaksossa kappaleella Lonely Beat Of My Heart. “Minä en ole Toto, olen sen jäsen”, Lukather kertoi haastattelussa ja paljasti olevansa todellisuudessa hevari.

The Policen Andy Summers oli äänestetty Guitar Player -lehden äänestyksessä vuoden ykköskitaristiksi. Haastattelussa mies suhtautui titteliin kokemuksen tuomalla arvokkuudella. Olihan hän voittanut sen jo niin monta kertaa aiemmin.

Rockstopin studiossa vieraili Ilkka Rantamäki, joka oli noteerattu merkittävästi ulkomaisissa kitara- ja musiikkijulkaisuissa. Eikä syyttä. Rantamäki esitteli studiossa taitojaan ja soitti kitaraa mm. kahvikupilla. Myöhemmin Varsinais- ja Keski-Suomessa läänintaiteilijana toimineelta Rantamäeltä katsastettiin tiukka Hard Flanagan. Studioon oli parkkeerannut myös 1970-luvun proge-yhtye Tabula Rasasta muistettu ja tuolloin Q.Stone-yhtyeeseen kuulunut Heikki Silvennoinen. Myöhemmin sketsiryhmä Kummelissa kunnostautunut Silvennoinen esitteli yleisölle maailman kovimmat kitarariffit.

Edellämainittujen lisäksi jaksossa esiintyivät myös Vinnie Moore, Jorge Morel, Roope Latvala (Stone), José Feliciano, Hombre Lampinen (Boycott), Rudolf Schenker (Scorpions) ja Rick Nielsen (Cheap Trick). Kitarajakson päätti Carlos Santana kappaleella Back Magic Woman.

Lue lisää jaksoista 12 ja 13

Helmikuun ensimmäisen Rockstopin ensimmäisen puoliskon teemana oli kotimainen musiikkivideotuotanto. Aiheen piiristä kerättiin haastatteluita muusikoilta sekä taustavaikuttajilta. Ohjelman käynnisti kotimainen Honey B and the T-Bones kappaleella The Train I Ride. Turkulaisen Bogart Co.:n raunioille perustettu The Boozin' Bang 'n' Dance Crew taas tykytti julki videonsa Kiss My Ass. Taidemuodon muiksi ajanmukaisiksi edustajiksi oli valikoitu vielä Wanna-Bees biisillä On A Vacation, Gasoline Girls & Petrol Boys (Liikaa, liian paljon, liian kauan) sekä lyhytikäiseksi jäänyt Huhu kappaleellaan Parta ajamatta.

Ohjelman loppuosa keskittyi brittiläiseen The Cult -yhtyeeseen. Vuonna 1983 perustetun bändin esittely toteutettiin lyhyellä historiikilla, johon yhdistettiin sukupuuksi piirretty kaavio. Haastatteluun tavoitettiin kitaristi Billy Duffy, joka tuumaili Englannin ja Yhdysvaltojen eroavaisuuksia rokin saralla. Duffy totesi myös yhtyeen silloisen rumpalin Matt Sorumin varsin kelvolliseksi jäseneksi ja toivoi tämän vakiinnuttavan paikkansa Cultissa. Sorum kaapattiin kuitenkin vain kuukausia myöhemmin Yhdysvaltalaisen Guns N' Rosesin riveihin. Kokonaisina kappaleina The Cultilta esitettiin Lil' Devil, Sweet Soul Sister, Fire Woman ja Edie (Ciao Baby).

Helmikuun toisen Rockstopin kantavana teemana oli Etelä-Afrikan tilanne, rotuerottelu apartheid ja vain reilua viikkoa aiemmin vankilasta vapautettu Nelson Mandela. Maailmanpoliittista aihetta käsiteltiin aktiivisesti rotutaisteluun osallistuneiden artisten kommenteilla. Ohjelmassa esiintyvät mm. Little Steven, Johnny Clegg, Paul Simon ja Youssou N'Dour.

Mikko Kuustonen toimi jakson erikoisjuontajana ja ohjelmassa tavattiin myös Neumann. Vuonna 1986 hajonneen Dingon laulaja esitti jakson päätteeksi kappaleensa Sumujen silta.

Lue lisää jaksoista 14 ja 15

Kaikkien aikojen neljäskymmenes Rockstop piti sisällään sekalaista sakkia. Mukana oli lahtelainen huumoriorkesteri Turo's Hevi Gee, oululainen nimihirviö Electric Blue Peggy Sue and the Revolutionion from Mars, yhdysvaltalainen metallibändi Great White (hitillä Once Bitten, Twice Shy) sekä funkrock-yhtye Dan Reed Network.

Laulaja Kikka tavattiin haastattelussa ja kuultiin myös kahdella tv-kappaleella. Aiempi Edes yhden kerran oli nähty vuoden 1986 Hittimittarissa. Tuoreempi Anna mulle raju hetki tallennettiin Rockstopin studiossa.

Jaksossa vieraili myös Vaasasta Ruotsiin muuttanut yhtye Shock Tilt, joka esitti kappaleen Heaven Calls. Haastattelussa hyväntuulisesti esiintyvällä yhtyeellä oli takanaan hirvittävä historia. Vuonna 1987 Shock Tiltin ruotsalainen manageri murhasi yhtyeen kitaristin Hannu Rajalan. Manageri määrättiin loppuiäkseen psykiatriseen pakkohoitoon. Rockstopin osuudessa tapausta ei edes sivuttu.

Seuraavaksi lähetetyssä Rockstopissa esiteltiin elämää suurempia musiikkivideoita. Tosin mukana oli myös studiossa tallennettuja musiikkiesityksiä. Kappaleiden välissä vieraileva juontajatähti Lauri Honkala jokelteli niin kuin vain pieni vauva parhaiten osaa.

Jakson musiikkisisältö järjestyi seuraavasti: Aerosmith: Janie's Got A Gun, Hector: Lumi teki enkelin eteiseen, Eurythmics: There Must Be An Angel (Playing With My Heart), Royal Tramps: Don't Ask Me The Reason, U2: Pride (In The Name Of Love), Richard Marx: Angelia, Iku: Uhrit, John Lennon: Imagine, Mr Mister: Kyrie, Q.Stone: Waiting For The Dawn, Riki Sorsa: Kuka viilsi haavan taivaaseen, Horsepower: Same Old Song ja Heart: Alone.

Lue lisää jaksosta 16

Yhdysvaltalainen tukkaheviorkesteri Skid Row nousi vuoden 1989 debyyttilevyllään uskomattoman suosituksi. Yhdysvalloissa lopulta triplaplatinaa myynyt nimilevy sisälsi useita hittejä ja bändin vetovoima vaikutti Suomessakin. Rockstopin toimitus olikin vastaanottanut melkoisen läjän yleisöpalautetta, jonka pohjalta Row'lle omistettiin kokonainen jakso vuoden 1990 aprillipäivän ratoksi.

Myöhäisiltaan sijoitettu puolituntinen ohjelma piti sisällään kolme orkesterin musiikkivideota Youth Gone Wild, 18 and Life ja I Remember You.

Päähaastattelussa Heli Nevakare esitti bändille tv-katsojilta kerättyjä kysymyksiä. Eniten äänessä oli nenäketjulla koristautunut merirosvo, basisti Rachel Bolan. Etenkin naispuolisen yleisön suosikiksi noussut laulaja Sebastian Bach taas meni kysymysten kirjavuuden edessä välillä ilmeisen hämilleen. Fanien iloksi pöydän ääressä nähtiin kuitenkin koko Skid Row -orkesteri: rumpali Rob Affuso, kitaristi Dave "The Snake" Sabo ja kitaristi Scotti Hill. Kokoonpano muistetaan Skid Row'n tunnetuimpana.

Toisin kuin luullaan, rokkarit ajattelevat asioita.
Toisin kuin yleisesti luullaan, rokkarit myös ajattelevat asioita. Kahden ensimmäisen kuvan etualalla laulaja Sebastian Bach, takana kitaristi Scotti Hill. Viimeisessä kuvassa basisti Rachel Bolan Toisin kuin luullaan, rokkarit ajattelevat asioita. Kuva: Yle kuvanauha viisaus

Lue lisää jaksoista 17 ja 18

Vain kolme päivää Skid Row’n jälkeen Rockstop palasi ruutuun astetta tavanomaisemmalla jaksolla. Ohjelmassa haastateltiin laulaja Mikael Anreot (Mikael Kiiskinen). Oululainen Atomic Dog esittäytyi haastattelussa voimansa tunnossa ja bändiltä kuultiin Feel No Love -kappale.

Ulkomaisena vieraana oli pop-laulaja Tanita Tikaram, joka julkaisi folkahtavilla sävyillä erottautuneen debyyttilevynsä Ancient Heart vuonna 1988. Tikaramin debyyttiä myytiin miljoonia kappaleita ja Rockstopin kevätkaudella esitelty laulaja vastaanotti kultalevyn myös Suomesta. Marita Kaasalainen WEA Recordsilta vieraili ohjelmassa ojentamassa palkinnon laulajalle. Heli Nevakare kunnioitti popparia suorittamalla muuttumisleikin Tikaramiksi. Kokonaisina Tikaramin kappaleina katsastettiin Cathedral Song ja We Almost Got It Together.

Jakson päätti Esa Elorannan johtama Garbo studioesityksellä Tuuli tanssii valssii.

Toukokuun ensimmäisessä jaksossa tunnusteltiin käheiden mieslaulajien sävyjä. Lauluntekijä Chris Realta kuultiin Let's Dance ja Road to Hell. Zucchero Fornaciari esitti Diamante ja Overdose D'amore -kappaleet. Myös Kojo vieraili haastateltavana ja mieheltä kuultiin esitys Surua mukillinen. Vaasalainen Wild Force taas oli piipahtanut Pohjois-Amerikassa ja tehnyt Renny Harlinin kanssa musiikkivideoita.

Erikoinen välinumero koettiin, kun Loud Crowd -yhtyeen rumpali Mirka Rantasta seurattiin parturiin. Hiustenleikkuuta perusteltiin ohjelman sketseissä rock-kuontaloiden herättämillä ikiaikaisilla ennakkoluuloilla. Loud Crowdilta katsastettiin kappale Storm Wind. Mirka Rantanen tuli myöhemmin tunnetuksi Hevisaurus-lastenmusiikkibändin perustajana. Rantanen ajautui myös riitoihin levy-yhtiön kanssa, ja jouduttuaan luopumaan Hevisauruksesta hän käynnisti oman yhtyeen niemeltä Sauruxet.

Jakson päätti Nakkilan hillbilly-ylpeys Poison Face (Drunk Drivers In The Sky) sekä Lisa Stansfield (All Around The World).

Leu lisää jaksosta 19

Toukokuussa moni Rockstopin katsoja saattoi luulla valinneensa erehdyksessä väärän televisiokanavan. Ruutuihin jysähti Heli Nevakareen käsikirjoittama ja ohjaama videoteatteri ranskalaisen chanson-laulaja Édith Piafin (1915–1963) elämästä.

Kuten Rockstopin ensimmäisenä keväänä esitetty Ismo Selin Group -fiktiojakso, oli Piafin elämän 1990-luvun Suomeen siirtänyt teatterikin alkanut pienestä. Nevakare kertoi Katso-lehden haastattelussa 1990 halunneensa ensin esittää vain yhden Piafin kappaleista Rockstopin studiobändin kanssa.

Tää ohjelma tulee niistämään nenät monelta.― Heli Nevakare Katso-lehdessä 1990

Aihe kuitenkin paisui ja Nevakare kirjoitti, kuvasi ja pääosanäytteli tarinaa yli puolentoista vuoden ajan, aina kun muilta töiltä liikeni aikaa. Pääasiassa rockstoppilaisten kaveriporukan voimin toteutetun draaman ainoa ammattinäyttelijä oli Eero Melasniemi Piafin managerin roolissa.

Näytelmä kertoi ranskalaisen laulajattaren elämäkerran lyhennettynä ja tiivistettynä, tarkoituksenaan koskettaa etenkin nuorta katsojakuntaa. Teatteri perustui Piafin sisaren Simone Berteautin kirjaan Jumalani kuinka olen elänyt. Kunnianhimoisen projektin tavoitteena oli esittää Piafin elämä toisin miten siitä yleisemmin puhuttiin ja kirjoitettiin.

Nevakare koki, että sokeudesta, reumasta ja yliherkkyydestä kärsinyt Piaf oli todellisuudessa erittäin vahva persoona, joka myös dominoi ympäristöään.

Ohjelman jälkeen siinnyt palaute kertoi yleisön hämmennyksestä. Katsojapalautteessa teatteri tuomittiin mm. ”vuosikymmenen naurettavimmaksi”. Toisaalta Edith Piafin mielenkiintoisuutta osattiin myös arvostaa.

Katso-lehden katsojapalautetta keväällä 1990.
Édith Piaf -näytelmä ei avautunut kaikille. Kuvassa palautetta Katso-lehdestä toukokuussa 1990. Katso-lehden katsojapalautetta keväällä 1990. Kuva: Ville Matilainen katsojapalaute
Heli Nevakare Edith Piafin roolissa.
Heli Nevakare Édith Piafina. Heli Nevakare Edith Piafin roolissa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen rockstop
Yleisradion televisio-ohjelma "Rockstop: Piaf". Heli Nevakare Edith Piafin roolissa.  Mies ja kaksi lasta. Roolikuva. Yleisradion ohjelmat.
Heli Nevakare (oik.) Markku Hyvärinen (vas.) ja Eero sekä Viivi Eräpuu. Yleisradion televisio-ohjelma "Rockstop: Piaf". Heli Nevakare Edith Piafin roolissa. Mies ja kaksi lasta. Roolikuva. Yleisradion ohjelmat. Kuva: Yle/Antero Tenhunen rockstop
Yleisradion televisio-ohjelma "Rockstop: Piaf". Heli Nevakare Edith Piafin roolissa.
Heli Nevakare Édith Piafin roolissa. Yleisradion televisio-ohjelma "Rockstop: Piaf". Heli Nevakare Edith Piafin roolissa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen rockstop

Lue lisää jaksosta 20

Kolmannen Rockstop-kauden viimeiseksi tarkoitetun jakson käynnisti SIG-yhtyeen Matti Inkinen (1958–2009). Haastattelun ohessa Inkiseltä kuultiin kappale Jokin sisälläni kutittaa.

Radiohupailuistaankin tunnettu Alivaltiosihteeri toi jaksoon virallisuutta. Orkesterilta nähtiin Mauno Henrik Koivisto -kappale. Toinen jaksossa nähty tamperelaisbändi kantoi nimeä Säppi ja esitti studiossa sävellyksen Sotaveteraani. Sallasta ponnistanut Nova Scotia taas suoritti studioesityksenä Peak Viewing Timen.

Jakson loppuosuus omistettiin brittiläiselle new wave -yhtye Tears for Fearsille. Kaksihenkisestä bändistä oli haastatteluun saatu puolet eli Curt Smith. Ian Stanley oli jättänyt yhtyeen edellisvuonna julkaistun The Seeds of Love -levyn jälkeen ja Smithin lisäksi kokoonpanoon kuului enää Roland Orzabal. Yhtyeeltä esitettiin musiikkivideot Sowing The Seeds of Love sekä Woman In Chains.

Jakson päätteeksi yleisölle toivotettiin kiitokset keväästä ja Rockstop lupasi palata jälleen seuraavana syksynä.

Lue lisää jaksosta 21

Kuukautta myöhemmin oli kuitenkin vielä vuorossa erikoisjakso!

Kesäohjelmassa Boycottin voimakaksikko Tommi Läntinen ja Ari Lampinen esittivät Rockstopin studiossa tunnelmallisia bluessävelmiä. Kappalelistana oli: Trouble in Mind, As the Years Go Passing By, Low Road, Ain't No Love ja I Just Wanna Make Love To You. Musiikin lisäksi katseltiin valokuvia miesten lapsuudesta ja kuunneltiin heidän henkilökohtaisia muistojaan.

Lue lisää:

Rockstop"-ohjelman juontaja Heli Nevakare vuonna 1990.

Rockstopin ensimmäinen vuosi

Rockstopin ensimmäisen kauden 1987–88 herkullisimpiin kohtauksiin kuuluvat mm. Sex Pistolsista tutun Johnny Rottenin ketään kumartelematon haastattelu sekä toimittaja Heli Nevakaren kömmähdys kanadalaisrokkari Bryan Adamsin esittelyssä.

Lue lisää:

Irwin Goodman Yle TV 2:n studiolla 1988.

Rockstopin toinen vuosi

Vauhti kiihtyi ja jaksomäärä kasvoi, kun Rockstop palasi ensimmäiseltä kesätauoltaan televisioruutuihin. Ohjelmaa lähetettiin nyt kahdesti kuussa ja syksystä 1988 kevääseen 1989 pyörineellä toisella kaudella lanseerattiin erikoisjaksot eli specialit, joista tuli olennainen osa Rockstopia.

Lue lisää:

Rockstop-ohjelman ohjaaja Matti Grönberg ja Heli Nevakare ohjaamossa.

Rockstopin neljäs vuosi

Kauden 12 jaksossa artisteilta kysyttiin muun muassa heidän unelmistaan, uriensa huippukohdista ja jopa elämän tarkoituksesta. Myös kylmän sodan päättyminen ja juontaja Heli Nevakareen viehtymys ympäristöasioihin näkyivät ohjelmassa.

Lue lisää:

Rockstopin Heli Nevakare ja ohjaaja Matti Grönberg.

Rockstopin viides vuosi

Rock- ja pop-maailman ajankohtaisohjelma Rockstopin viides vuosi nähtiin televisiossa syksystä 1991 kevääseen 1992 saakka. Yksitoista jaksoa sisältäneellä kaudella 1980-luvun glamourin ja hiusspraylla kuorrutetujen tukkapehkojen tilalle oli tullut maallisempaa ilmaisua ja tyyliä. Erikoisohjelmia omistettiin muun muassa ajankohtaiselle Guns N' Rosesille, mystiselle The Doorsille ja suomalaiselle Hurriganesille. Juontajana toimi tuttuun tapaan Heli Nevakare.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto