Hyppää pääsisältöön

Talouden tuhoava kuri: käsikirjoitus

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on ilmoittanut miljardien leikkauksista julkisiin menoihin. Leikkauksia tehdään niin työttömyysturvaan ja koulutukseen kuin kehitysapuunkin.

Alexander Stubb:
”Me leikkaamme tällä hetkellä sen takia, että me emme voi enää velkaantua lisää. Se kerta kaikkiaan maksaa meille pitkässä juoksussa liikaa.”

Hallituksen mukaan julkisten menojen leikkaukselle ei ole vaihtoehtoa. Tässä ohjelmassa kerrotaan, että leikkauspakkoa ei ole.
Hallituksen leikkaushalujen takaa löytyy erikoinen ja Suomessa vaiettu talouspoliittinen idea, joka muualla Euroopassa on ajanut karille ja tehnyt miljoonat ihmiset työttömiksi.
MOT:n tekemässä kyselyssä eurooppalaisten huippuyliopistojen talousprofessorit tuomitsevat Eurooppaa runnelleen leikkauspolitiikan eli kuritalouden suorin sanoin.

MOT: Talouden tuhoava kuri

Grafiikka:
Bruttokansantuote: 200 miljardia euroa
Valtion menot: 54 miljardia euroa
Valtion tulot: 49 miljardia euroa
Budjettivaje: 5 miljardia euroa

Alexander Stubb:
”Meidän bruttokansantuote on karkeesti 200 miljardia euroa. Meidän valtion vuotuinen budjetti on karkeasti 54 miljardia euroa. Ja meidän luvut ensi vuodelle on se, että me käytämme 54 miljardia ja meille tulee rahaa vain 49 miljardia, joka tarkoittaa sitä että me joudutaan ottaa 5 miljardia lisää lainaa. Ei niitä voi suoranaisesti verrata, mutta meidän velkakehitys on ollut liian kova.”

MOT päätti selvittää, mitä hallituksen yhtälön takaa löytyy. Mitä ”liian kova” velkakehitys tarkoittaa, ja mistä tulee pakko leikata menoja juuri nyt?

Grafiikka:
Budjettivaje -> tuloja lisättävä, otettava lainaa, menoja leikattava

Valtio voi paikata budjettivajeen kolmella tavalla, lisäämällä valtion tuloja esimerkiksi veroja korottamalla, ottamalla lainaa, leikkaamalla menoja. Sipilän hallitus ei halua korottaa veroja, ja sen mielestä velanotto on tullut tiensä päähän, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäisivät menoleikkaukset.

Mutta, miksi lainaa ei voida ottaa lisää? Eivätkö sijoittajat enää usko Suomen kykyyn hoitaa lainansa?

MOT:
”Minkälaisia vaikeuksia Suomella on ollut ottaa lainaa kansainvälisiltä markkinoilta?”

Alexander Stubb:
”No, raha on ollut halpaa, ett siinä mielessä vaikeuksia ei ole ollut. Mutta raha ei tule varmaan olemaan halpaa tästä ikuisuuteen. Ja perusongelma ei ole niinkään se meidän velan määrä, vaan se tahti, jolla me jatkuvasti velkaannumme. Se on korkeampi kuin monessa muussa maassa, ja sen tyyppinen velkaantuminen ei valitettavasti voi jatkua.”

Matti Tuomala:
”Suomen velkataso, julkinen velka suhteess bruttokansantuotteeseen ei oo vielä ollenkaan niillä tasoilla kuin monissa maissa, ett ja jotkut puhuu siitä, että se taso ei sinänsä oo tärkee, vaan että velkaantumistaso on Suomess niin hurja, ett sehän se asettaa rajotukset. No senkin osalta jos tilastoja katsoo niin ei Suomi täss vauhdissakaan oo oo kärkipäässä. Että ett tää perustelu ei riitä.”

Matti Tuomala toimii professorina Tampereen yliopistossa. Hän on yksi Euroopan arvostetuimmista julkisen talouden tutkijoista.

MOT:
”Mistä se kertoo, että Suomen valtio saa tällä hetkellä lainaa erittäin alhaisella korolla?”

Matti Tuomala:
”No kyllä se mun mielest kertoo, että nää lainoittajat ei oo parempaakaan kohdetta löytäny. Tai siis lähinnä sitä, että kyll ne kai pitää Suomee luotettavana la-, lainotettavana.”

Markkinavoimat eli sijoittajat eivät siis ole sitä mieltä, että Suomen velkaantuminen olisi hallitsematonta. Näin ollen hallituksen leikkauslinjaan haettava syitä muualta.

MOT:
”Millaiseen taloustieteelliseen ajatukseen pohjaa suositus julkisten menojen leikkaamisesta taantumassa?”

Alexander Stubb:
”Asiantuntemukseen. Eli . . . sehän on ilman muuta selvää, että taloustieteilijöitä on moneen. On oikealla, vasemmalla, on keskellä, ylhäällä, alhaalla, on liberaalia, on konservatiivia, on suunnitelmataloutta, on markkinaliberaalia ja niin edes päin . . .”

MOT:
”Voitko mainita joitain sellaisia . . .”

Alexander Stubb:
”Sitten on myös sitten on myös esimerkiksi amerikkalaisia taloustieteilijöitä jotka ovat aika nopeita antamaan neuvoja Euroopalle, Euroopan unionille . . . Mutta mihinkä me perustamme? Me perustamme asiantuntemukseen, joka kumpuaa monesta eri tahosta. Yksi niistä tietysti on valtionvarainministeriö ja valtiovarainministeriön virkamiehet, toinen niistä on Euroopan komissio, kolmas on IMF ja neljäs on vaikkapa OECD. Ja viides voi olla luottoluokittajat, eli ne on ihmisiä jotka tulee pitkäks aikaa analysoimaan mitä esim. Suomen talouteen pitäs tehdä ja niistä me otetaan valitaan ikään kuin parhaimmat näkemykset. Eli, eli, minun mielestä on hirveen tärkeetä, että silloin kun pyydetään asiantuntijalta näkemys, että kyseessä on oikeasti ihminen joka ymmärtää Euroopan taloutta.”

Päätimme kysyä huippuekonomisteilta näkemyksiä Euroopassa harjoitetusta talouskurista eli julkisten menojen leikkauksista. Brittiläisen talouslehden Financial Timesin listauksen pohjalta valitsimme maantieteellisesti kattavan joukon Euroopan parhaimpia taloustieteen yliopistoja. Kyselyyn vastasi 21 ulkomaista ja 5 suomalaista kansantaloustieteen professoria. Saimme vastauksia mm. Münchenin ja Rooman sekä Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen ja London School of Economicsin professoreilta.

Grafiikka:
Talouskuri katastrofi Euroopalle?
Samaa mieltä: 56 %
Ei samaa eikä eri mieltä: 8 %
Eri mieltä: 36 %
Lähde: MOT:n kysely, yle.fi/mot

Jotkut tutkijat ovat jo aiemmin arvioineet, että talouskuri on ollut Euroopalle täydellinen katastrofi. MOT:n kyselyssä yli puolet eurooppalaisten huippuyliopistojen professoreista oli samaa mieltä.

Jonathan Portes:
“Anybody who argues that European Union, especially euro zone economic policy in the last three years has either been successful or been successfully co-ordinated is clearly talking nonsense.”
(​On selvästi roskaa väittää, että EU:n ja euroalueen talouspolitiikka kolmena viime vuonna olisi ollut onnistunutta tai hyvin koordinoitua)

Jonathan Portes johtaa Britannian vanhinta riippumatonta taloustutkimuslaitosta. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Britannian hallituksen pääekonomistina.

Jonathan Portes:
“Austerity is not the only thing that has gone wrong in Europe and in the euro zone in particular. There are significant structural problems, there are significant political problems, . . . no one should portend that the state of political economy in Greece was fine until austerity came along. No one should portend that, to take a less extreme example, that Italy which has seen actually no per capita growth over the last 15 years or so, that is not just about austerity. That is about endemic problems in the political economy of those countries which prevent them from getting to grips with some of their problems. But equally, we should be clear that while those structural problems exist, austerity is not and has not been the cure for them. In fact it has made things worse, it has made it harder for governments that would like to take significant steps towards reform to actually undertake those reforms.”
(​Talouskuri ei ole ainoa asia, joka on pielessä Euroopassa ja euroalueella.​ ​On merkittäviä rakenteellisia ja poliittisia ongelmia. Kukaan ei voi väittää, että Kreikan talouspoliittinen tilanne oli hyvä ennen talouskuria.Niin ei voi sanoa myöskään esimerkiksi Italiasta, jossa ei ole ollut kasvua 15 vuoteen henkeä kohden mitattuna. Siinä ei ole kyse vain talouskurista.Siinä on kyse sitkeistä poliittisen talouden ongelmista, jotka estävät noita maita ratkaisemasta ongelmiaan. Samalla pitäisi olla selvää, että vaikka rakenteellisia ongelmia on, talouskuri ei ole, eikä ole ollut, ratkaisu niihin. Se on vaikeuttanut tilannetta ja uudistusten tekemistä hallituksille, jotka haluaisivat ryhtyä merkittäviin uudistustoimiin.)

Grafiikka:
EU-komissio ja Olli Rehn onnistuivat?
Loistavasti: 5 %
Odotukset ylittäen: 0 % (yhdistetään hetken kuluttua: 5 %)
Kelvollisesti: 14 %
Heikosti: 55 %
Luokattomasti: 27 % (yhdistetään hetken kuluttua: 82 %)
Lähde: MOT:n kysely, yle.fi/mot

MOT kysyi professoreilta arviota siitä, miten hyvin tiukkaa menokuria ajaneet talouskomissaari Olli Rehn ja komissio onnistuivat eurokriisin hoidossa. 55 prosenttia professoreista antoi Rehnille ja komissiolle arvosanan heikko, ja 27 prosenttia piti työn jälkeä luokattomana. Reilut neljä vuotta talouskomissaarina toiminut Rehn ei halunnut antaa haastattelua MOT:lle. Elinkeinoministerinä toimivan Rehnin sihteeri ilmoitti reilun kahden kuukauden pallottelun jälkeen: ”nyt kansalliset asiat vievät ministerin huomion”.

Jonathan Portes
“I think the difficulty is not explaining why 82 % of economists think it was unacceptable or poor, but who the other 18% who somehow think this was a success or an acceptable performance are.”
(​Ei ole vaikeaa selittää, miksi 82 % taloustieteilijöistä pitää tuloksia huonoina.​ ​Ihmetyttää, keitä ovat ne 18 %, joiden mielestä kriisin hoito on ollut onnistunutta tai kelvollista.)

Grafiikka:
Olisiko IMF:n ohjetta pitänyt noudattaa?
Ehdottomasti: 67 %
Ehkä: 25 %
Ehkä ei: 4 %
Ei missään nimessä: 4 %
Lähde: MOT:n kysely, yle.fi/mot

EU:n jyrkkyys talouspolitiikassa hämmentää taloustieteilijöitä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti kolme vuotta sitten, että alhaisen korkotason vallitessa samanaikaiset leikkaukset yhtenäisellä talousalueella vahingoittavat taloutta. MOT:n tavoittamista professoreista valtaosa oli sitä mieltä, että EU-komission ja euroalueen keskuspankin EKP:n olisi tullut kuulla IMF:n varoitusta.

Matti Tuomala:
”Se mitä nyt ihan melkeen valtavirta makrotaloustiede puhuu tämmösess tilanteess, jossa ollaan talouden alamäessä, niin tämmösethän leikkauksest vaan pahentaa tilannetta. Eli se, että jos jos me kiistetään tää fiskaalinen tai finanssipoliittinen elvytys, niin se minua hämmästyttää. Koska sille löytyy sekä taloustieteest perustelut että historiasta me tiedetään. Erityisest tämmösess tilanteessa, josa meillä ei oo omaa rahapolitiikkaa käytössä. Ja nyt kun ollaan nollakoron lähettyvillä oltu jo pitkään niin sillon finanssipolitiikkahan on tehokkaimmillaan ja se minust on ollu kaikkein hämmentävintä, että tää finanssipolitiikka kiistetään tai sitä käytetään ihan vastakkaissuuntasesti siinä tilanteess, jossa se olis tehokkaimmillaan. Ett tää on jotain, mikä mulla on ollu vaikee ymmärtää täss suomalaisess talouspoliittisess tai laajemmassakin talouspoliittisess keskustelussa.”

Maailmantalous alkoi järkkyä 2007. Ensin Yhdysvallat ja sitten muu maailma putosivat finanssikriisiin. EU-maat aloittivat elvyttävän talouspolitiikan eli ne kasvattivat väliaikaisin toimin julkisia menoja. 2010 talouspolitiikan suunta vaihtui äkisti. Etenkin Euroopassa päättäjät alkoivat vaatia julkisten menojen leikkaamista. Isona syynä suunnanmuutokseen oli euroalueen kokous Madridissa huhtikuussa 2010. Kokoukseen kutsuttu taloustieteilijä Alberto Alesina esitti yllättävän tutkimustuloksen: julkisten menojen leikkaus ei heikennäkään talouskasvua vaan vahvistaa sitä.

Robert Skidelsky:
“He comes out of the Bocconi school in Italy and they' ve always believed in something called ‘expansionary fiscal contraction’, which is an oxymoron actually. But he had quite a vogue in about 2010-11, because his main argument was that the contractionary effects of fiscal austerity would be more than offset by the creation of confidence in the business community, if the consolidation program was credible.”
(​Alesina on italialaisesta Bocconin yliopistosta, jossa uskotaan kasvua lisäävien menoleikkausten teoriaan.​ ​​Se on itsessään ristiriitainen käsite. Alesinan teoria oli muodissa vuosina 2010 - 2011.​ ​Sen keskeinen väite oli, että talouskurin supistavat vaikutukset tasoittuisivat, koska yritysmaailmassa syntyisi luottamus talouteen jos talouskuriohjelma on uskottava.)

Robert Skidelsky on Britannian johtavia ja tunnetuimpia taloustieteilijöitä. Hän on sekä brittiparlamentin ylähuoneen että Britannian Akatemian jäsen.

Robert Skidelsky:
“First of all, his empirical data were heavily attacked. And secondly, it hasn't happened. So I think he had a vogue, but I don't think now anyone takes that kind of argument seriously any longer.”
(​Ensinnäkin Alesinan empiiristä aineistoa kritisoitiin ankarasti.Toiseksi, teorian ennustamaa kehitystä ei ole tapahtunut.​ ​Teoria oli muodissa hetken, mutta en usko, että kukaan enää ottaa sitä vakavasti.)

Matti Tuomala:
”No, täähän on tietysti sellanen sanoma, jota monet näistä talouden johtavista päättäjistä halus kuulla. Se vastas heidän mieltymyksii. No hyvin pian alko tulla sitte ammattiekonomisteilt kritiikkii tätä tutkimusta kohtaan, osotettiin siin menetelmällisii virheit, aineiston virheellistä tulkintaa niin poispäin. Eli jopa ihan sillä virheellisellä aineistolla saatiin tuloksii käyttäen parempii menetelmii päinvastanen tulos. Ja sitten myöhemmin on on hyvinkin paljon tullu tutkimuksii, jossa on osotettu tän tutkimuksen heikkoudet. Mutt tietyll tavall se Alesinan näkemys jäi elämään. Suomessakin valtiovarainministeriön virkamiesjohto siteeras Alesinan tutkimusta hyvin monesti.”

MOT:
”Niin, talouskuria on ajettu nyt jo viisi vuotta. Minkä takia se ei ole nostanut euroalueen tuotantoa, se on edelleen alemmalla tasolla kuin kriisin alkaessa 2008?”

Alexander Stubb:
”Siihen on varmaan paljon ulkopuolisia ja sisäpuolisia tekijöitä, mutta mä voin taata, että jos tätä talouskuria ei oltais noudatettu, niin Euroopan tila olis huomattavasti, huomattavasti heikompi.”

Robert Skidelsky:
“What has happened is that for 3 or 4 years there's been hardly any growth, not only growth in GDP but more importantly as a measure of growth in per capita income, so living standards have really stagnated or fallen. And a huge amount of output which could have raised those living standards has been lost permanently.”
(​On tapahtunut niin, että 3 - 4 vuoteen ei ole ollut lähes lainkaan kasvua. BKT ei ole kasvanut, eikä ennen kaikkea kansantulo henkeä kohden mitattuna, joten elintaso on pysynyt samana tai laskenut.​ ​Suuri määrä tuotantoa, joka olisi voinut nostaa elintasoa, menetettiin pysyvästi.)

Grafiikka:
Sipilän hallituksen linja?
Oikea: 25 %
Ei oikea eikä väärä: 25 %
Väärä: 50 %
Lähde: MOT:n kysely, yle.fi/mot

MOT-kyselyssä tasan puolet eurooppalaisprofessoreista pitää Sipilän hallituksen leikkauslinjaa vääränä. Vain joka neljäs ymmärtää leikkauksia.

Jonathan Portes:
“Finland's economy is not doing very well, it doesn't seem to be able to get itself out of its current slump and yet the government is choosing to tighten fiscal policy still further. It's difficult to say how much damage this will do, because Finland is a relatively small open economy, but it certainly isn't going to help."
(​Suomen taloudella ei mene kovin hyvin.​ ​Suomi ei vaikuta pääsevän nykyisestä lamasta. Silti sen hallitus haluaa kiristää finanssipolitiikkaa entisestään.​ ​On vaikea sanoa, miten paljon vahinkoa siitä seuraa, koska Suomi on melko pieni ja avoin talous, mutta talouskuri ei varmasti auta.)

Grafiikka:
Voiko Suomi ottaa lisää velkaa?
Lainaa saatavilla? ”Kyllä”
Sijoittajille kelpaa alhainen korko? ”Kyllä”
Taloustiede puoltaa leikkauksia? ”Ei”

Taloustiede ei näytä puoltavan kovaa leikkauspolitiikkaa taantumassa. Kaikesta huolimatta EU:n ytimessä – ja Suomessa – talouskuriin uskotaan edelleen.

MOT:
”Lähteekö Suomen talous nousuun leikkaamalla julkisia menoja?”

Matti Tuomala:
”No, sanotaan että nythän me nähdään ettei se kovin pian oo lähteny. Toki on niin, että jossain vaiheess vaikka kuinka paljon leikataan, niin jossain vaiheessa niin ku omalla painollaan talous lähtee nousuun. Mutt se ydinkysymys se on, että kuinka paljon on ehditty tehdä harmia, kuinka paljon on niin kun sosiaalista harmia saatu aikaseks tällä tällä niin kun kuri- tai kiristyspolitiikalla. Ett mitkä on sen sosiaaliset kustannukset nousevat kasvaneest työttömyydestä. Ja ku se ei oo pelkästään niin kun se työttömyys yhden tai kahden vuoden aikana vaan tiedetään esimerkiks -90 -luvun laman osalta, että, ett se laman häntä jatku koko iän, koko eliniän, henkilön eliniän plus saa siirtyy vielä seuraaviin sukupolviin. Että ne tällasen syvän taantuman, jota on vielä niin kun finanssipolitiikall syvennetty niin seuraamukset on pitkäaikasia.”

MOT:
“How should we take the has fact that after everything that has happened the Finnish government is introducing ever stronger austerity?”
(​Miten tulisi suhtautua siihen, että kaiken tapahtuneen jälkeen Suomen hallitus haluaa entistä tiukempaa talouskuria?)

Robert Skidelsky:
“I think (...) those are the rules of the game in the euro zone. Those rules are set by Germany more than anyone else. Germany has always believed in fiscal austerity. I think that they have a very, very simple view of fiscal policy, which was expressed by Angela Merkel in a well-known remark, ‘Governments can't spend money they haven't got.’ And therefore fiscal policy should be completely independent of the state of the economy, it should have no reference to it at all, which is mad, because fiscal policy is affected by the state of the economy, and fiscal policy affects the state of the economy. So to go for some fiscal targets independently of the general economic position is mad.”
(​Ne ovat euroalueella pelin säännöt.​ ​Säännöt on asettanut ennen kaikkea Saksa.​ ​Saksassa on aina uskottu talouskuriin.​ ​Siellä on hyvin yksinkertainen näkemys finanssipolitiikasta, mitä Angela Merkel ilmaisi kuuluisalla huomautuksellaan:​ ​"Hallitukset eivät voi käyttää rahaa, jota niillä ei ole."​ ​Näkemyksen mukaan finanssipolitiikan pitää olla itsenäistä, eikä sitä tarvitse suhteuttaa vallitsevaan taloustilanteeseen.​ ​Se on hullua, koska taloustilanne vaikuttaa finanssipolitiikkaan ja finanssipolitiikka​ ​vaikuttaa taloustilanteeseen.Joihinkin finanssipoliittisiin tavoitteisiin pyrkiminen irrallaan yleisestä taloustilanteesta on aivan hullua.)

MOT:
“What do you think is the basic reason why austerity thinking has such a hard grip on politics in Germany and in Finland?”
(​Mikä on syynä siihen, että Saksan ja Suomen politiikassa vallitsee talouskuriajattelu?)

Jonathan Portes:
“I think . . . it is a very powerful and simple, indeed simplistic, view, you know, governments like people have to balance their budget, governments like people have to pay their debts. That is not the way macro-economics works in practice and it's not the way macro-economic policy should be made. But it's relatively easy for politicians to communicate that, and once they have communicated that, it's very difficult for them to try and explain to people, well actually it's . . . more complicated than that and there are actually better approaches.”
(​On selkeä, mutta hyvin yksinkertaistettu näkemys, että valtion pitää hoitaa budjettiaan kuin yksityishenkilöiden, ja maksaa velkansa kuten yksityishenkilöiden. Makrotalous ei kuitenkaan toimi käytännössä niin, eikä makrotaloutta tule suunnitella siten.​ ​Poliitikkojen on helppoa puhua sillä tavoin. Kun he ovat sanoneet niin, onkin vaikeaa yrittää selittää ihmisille, että todellisuudessa asia on monimutkaisempi ja on parempia lähestymistapoja.)

Julkinen lainanotto on järkevää, kun se parantaa kotimaista kysyntää ja talouskasvun edellytyksiä. Julkisen velan hyödyllisyyden takia valtiot hyvin harvoin pyrkivät olemaan kokonaan velattomia.

Saksassa on ollut pitkään vallalla omintakeinen talouspolitiikan linja, jota kutsutaan ordoliberalismiksi. Termin takana on saksan sana Ordnung, joka tarkoittaa järjestystä tai sääntöä. Linjan merkittävin sanansaattaja on Saksan ehkä tunnetuin taloustieteilijä Hans-Werner Sinn.

Hans-Werner Sinn:
“Ordoliberalism says market economy needs a strong state. It is not the classical liberalism of laissez-faire, everyone can do what he wants, but there are rules for firms, there is regulation and only inside this set of rules can free forces do what they want. But the rules are important, that is ordoliberalism.”
(​Ordoliberalismin mukaan markkinatalous tarvitsee vahvan valtion.​ ​Se ei ole klassista liberalismia, jonka mukaan kaikki saavat tehdä, mitä haluavat.​ ​Ordoliberalismissa on säännöt yrityksille ja sääntelyä. Markkinavoimat voivat toimia vain näiden sääntöjen puitteissa.
Säännöt ovat tärkeitä. Se on ordoliberalismia.)

Sinn johtaa arvostettua saksalaista tutkimuslaitosta Ifoa. Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehti valitsi hänet viime vuonna maan vaikutusvaltaisimmaksi ekonomistiksi.

Hans-Werner Sinn:
“I agree that the Euro zone crisis was not handled properly, because one was simply pouring money into uncompetitive economies. This pouring money is killing the pain at the moment, but it prevents true recovery, that is the problem, so it was a big mistake in my opinion to introduce these fiscal rescue operations in the year 2010 where a lot of money was given to Greece and other countries, because it prevented them from going through the painful process of real devaluation in the Euro zone, it would have been much better for Greece to leave the Euro zone, go to the drachma, devalue the drachma and become competitive. All this pain and this increase in unemployment which we have seen would not have taken place."
(​Euroalueen kriisiä ei hoidettu oikein,​ ​koska rahaa kaadettiin kilpailukyvyttömiin talouksiin. Rahan kaataminen auttaa särkyyn, mutta estää oikean toipumisen.​ ​​Se on ongelma.Oli iso virhe ottaa käyttöön pelastuskeinot vuonna 2010,​ ​jolloin Kreikalle ja muille maille
annettiin suuria summia.​ ​Se esti kivuliaan, oikean devalvoinnin euroalueella. Kreikan olisi ollut parempi lähteä eurosta, devalvoida drakma ja palauttaa kilpailukykynsä. Kaikki näkemämme tuska ja työttömyyden kasvu olisi vältetty.)

Jnahthan Portes:
“It would have been much more helpful had Germany, in particular the German government, explained to its people that actually German, French, Benelux, Italian banks were responsible to a considerable degree for this crisis by reckless lending to companies and individuals in Italy, Spain, Greece etc. and of course by reckless and irresponsible lending to the Greek government. This was a failure of the European financial and banking system, and therefore some of the responsibility for dealing with the consequences sensibly needed to be allotted across the EU, not just assigned to the hapless individuals, companies and in case of Greece, Greek people who have recklessly borrowed.”
(​Olisi auttanut asiaa, että Saksan hallitus olisi selittänyt kansalaisille, että Saksan, Ranskan, Beneluxin ja Italian pankit olivat suuressa määrin vastuussa kriisistä.​ ​Ne lainasivat vastuuttomasti rahaa yrityksille ja yksityisille Italiassa, Espanjassa ja Kreikassa. Ja nämä pankit lainasivat vastuuttomasti Kreikan valtiolle. Se oli Euroopan rahoitus- ja pankkijärjestelmän epäonnistuminen. Siksi koko EU:n pitää osallistua kriisin seurauksien selvittämiseen. Ei pidä sälyttää vastuuta yksittäisille ihmisille ja yrityksille, tai syyllistää kreikkalaisia holtittomasta lainanotosta.​ ​)

Hans-Werner Sinn:
“Well, austerity is the only way to generate growth, because austerity makes you cheaper and by becoming cheaper you become more competitive and that's the source of growth in a currency union. (That's a possibility.) Certainly you cannot grow by borrowing, you can create aggregate demand, which is a temporary effect, but which prevents you becoming cheaper relative to the others, so it gives you a short term good feeling but you cannot really recover. It's like medicine that kills the pain but makes it impossible to really recover and become healthy and strong again.”
(​​Talouskuri on ainoa tapa luoda kasvua​. ​Se laskee kustannuksia ja lisää talouden kilpailukykyä, mikä on kasvun lähde rahaliitossa. Se on yksi mahdollisuus.​ ​Kasvua ei tule lainanotolla.​ ​Se voi luoda väliaikaista kokonaiskysyntää, mutta se estää kustannusten laskun suhteessa muihin maihin.​ ​Lainanotosta saa pikaisen hyvänolontunteen, mutta talous ei toivu.Se on kuin särkylääke, joka estää todellisen​ ​tervehtymisen ja vahvistumisen.)

MOT:
”Voiko luonnehtia, ett Suomessa talouspolitiikan päättäjät ovat ordoliberalisteja?”

Matti Tuomala:
”No, jos niin halutaan, että jos koska me on oltu aika lailla Saksan Saksan lahkeess mukana niin tai Saksan mukana niin, no en usko, ett he itse haluaa kutsua itseään sillä nimellä.”

MOT:
”Oletteko ordoliberaali?”

Alexander Stubb:
”Olenko mitä?”

MOT:
”Ordoliberaali.”

Alexander Stubb:
”En tiedä, mikä on ordoliberaali”

MOT:
”Kannatatteko sääntöperusteista talouspolitiikkaa?”

Alexander Stubb:
”No kyllä sääntöperus-, siis mä uskon siihen, että on olemassa markkinatalous, jota pitää tavalla tai toisella säännellä. Markkinatalous ei ole koskaan villiä taloutta ja samalla uskon vahvasti vaikkapa pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, eli uskon sosiaaliseen markkinatalouteen ja liberaaliin demokratiaan.”

Grafiikka:
Voiko Suomi ottaa lisää velkaa?
Lainaa saatavilla? ”Kyllä”
Sijoittajille kelpaa alhainen korko? ”Kyllä”
Taloustiede puoltaa leikkauksia? ”Ei”
Ideologia puoltaa leikkauksia? ”Kyllä”
--> Voi, jos haluaa

Grafiikka:
julkisen velan suhde kansantuotteeseen 2014
- euroalue: 92,1 %
- Suomi: 59,3 %
Lähde: Eurostat

Suomella on selvästi vähemmän velkaa kuin euroalueella keskimäärin. MOT:n professorikyselyn ja haastatteluiden perusteella näyttää siltä, että Suomi ei ole pakkotilanteessa. Hallitus tekee leikkauksia pikemminkin politiikan kuin taloudellisen pakon sanelemana.

Robert Skidelsky:
“You see resistance to austerity growing in Spain, in Greece, in Italy. In itself it won't bring about a political earthquake, but toxic mixture is anti-austerity and anti-immigrant. If everything is going well, anti-immigrant feeling is usually containable, but if the economy isn't going well, then it's a gut feeling that comes to the surface, because you can say they're taking our jobs. And that I think is the danger, it's the union of these two things. And I think the European elites have been very complacent about the possibility of - what I call sometimes ‘the peasants' revolt’. They feel they can manage everything and, you know, up to a point they can. And things don't have to be brilliant for there to be reasonable political quiescence. But if - people's living standards are falling and - immigration is rising, particularly swelling with the refugees, I thinkpeople get very annoyed and then I think you can have very unpleasant things happening in politics.”
(​Talouskurin vastustus kasvaa Espanjassa, Kreikassa ja Italiassa.​ ​Se ei itsessään aiheuta poliittista maanjäristystä.​ ​Myrkyllinen sekoitus muodostuu talouskurin vastustuksesta ja siirtolaisvastaisuudesta.​ ​Jos kaikki menee hyvin, siirtolaisvastaisuus pysyy kurissa.
Jos taloustilanne on huono, tunteet nousevat pintaan, ja sanotaan, että siirtolaiset vievät työpaikat. Mielestäni näiden kahden asian yhdistyminen on vaarallista.​ ​Euroopan eliitti suhtautuu vähättelevästi siihen, mitä kutsun "talonpoikien kapinan" mahdollisuudeksi.​ ​Eliitti uskoo pystyvänsä hallitsemaan kaikkea ja se on totta tiettyyn pisteeseen asti. ​ ​Jos ihmisten elintaso laskee ja siirtolaisuus lisääntyy, erityisesti pakolaisten myötä, se suututtaa ihmisiä. Silloin politiikassa voi tapahtua hyvin epämiellyttäviä asioita.)

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.