Hyppää pääsisältöön

Filmimatka 1950-luvun kahviloiden kulta-aikaan

Ravintoa ja virkistystä -niminen Oy Filmisepon filmikatsaus esitteli vuonna 1958 Raittiusravintola- ja Kahvilaliiton näyttelyn Helsingin Kauppakorkeakoululla.

Liiton puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja Heikki Hildén totesi, että näyttely oli näyttävä ja merkittävä saavutus. Paikalle saapunut yleisö ei väitettä kyseenalaistanut. Kauppa- ja teollisuusministeri Olli Hiltunen onnitteli järjestäjää valtiovallan puolesta. Näyttelyn suojelijana toimi Ranskan suurlähettilään puoliso madame Jouve.

Erityisesti paikalle saapuneet unkarilaiset asiantuntijat pitivät useita luentoja kahvilakoneista. Suomalaisyleisö tosin vaikutti olevan puheita kiinnostuneempi tarjoiltavasta sumpista. Näyttelyvieraat saivatkin syöksyä joko eksoottiselle makumatkalle Ranskaan tai sitten nauttia tutummista, kotimaisista nakkiherkuista kahvin kyytipoikana.

Madame Jouve taas ehätti pitämään oman kierroksensa lomassa myös virkistystauon, jolloin rouva tutustui etenkin suomalaiseen tupakkateollisuuteen.

Tuskin missään muualla, kuin Länsi-Saksassa, on nykyisin kahviloiden taso niin korkealla kuin Suomessa

Esittelyfilmissä todetaan "vanhojen, ikävien ruokaloiden olevan häviämässä Suomen asutuskeskuksista". Näiden tilalle perustettiin uudenaikaisia baarikahviloita, joita vuonna 1958 oli jo kolmisen tuhatta. Suomeen laskettiin syntyvän tuolloin kaksi uutta kahviota päivittäin.

Messuilla esiteltiin myös Länsi-Saksasta tuotettu näköradio, joka kiinnosti etenkin pienimpiä messuvieraita. Aikuisia mokoma kapine taas ei kahvinjuonnin aikana vaikuttanut hetkauttavan.

Samalla tilaisuus oli oivallinen myös esitellä viimeisintä kahvilamuotia — siis emännille suunniteltuja työasuja. Lisäksi tapahtumassa järjestettiin kahvilan kassakoneen käyttökilpailu, jossa osallistujia pyrittiin hämäämään muun muassa alkoholitilauksilla.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto