Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa – Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Aurinkopaneeleja rivitalon katolla.
Aurinkopaneeleja rivitalon katolla. Kuva: Janne Junttila, YLE kuningaskuluttaja

Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Tuotanto on esimerkiksi Helsingin ja Vantaan alueilla tänä vuonna kaksinkertaistunut. Usea järjestelmätoimittaja on myynyt tänä vuonna jo 1000 kWp:n edestä aurinkopaneeleja.

Kotitaloudet ovat ryhtyneet ryminällä aurinkosähkön tuottajiksi. Kuningaskuluttajan saamien tuoreiden lukujen perusteella aurinkosähkön mikrotuotantoa on eniten Uudellamaalla.

Mikä ihmeen kWp?

  • Kilowattipeak (kWp) kertoo aurinkopaneelien nimellistehon. Se kuvaa siis kapasiteettia, järjestelmän huipputehoa.
  • Käytetyn tai tuotetun sähkön määrää mitataan kilowattitunteina (kWh).

Uudellamaalla on kytketty verkkoon ainakin 263 erillistä aurinkosähkövoimalaa. Näiden mikrotuottajien yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on 2157 kWp (lokakuu 2015). Luvussa ovat mukana niin kotitaloudet kuin yritystenkin aurinkopaneelit. Omakotitalon aurinkosähköjärjestelmän nimellisteho on yleensä alle 10 kWp:ä.

Kotitalouden aurinkosähköjärjestelmä kytketään verkkoon, ja sähköyhtiö ostaa käyttämättä jäävän sähkön. Kesämökkien aurinkopaneeleja ei yleensä ole kytketty sähköverkkoon.

Pientuotanto kaksinkertaistunut tänä vuonna, Oulun seutu yllättää

Energiavirasto teki kesän ja syksyn aikana kyselyn sähkönsiirtoyhtiöille. Tiedot kerättiin ensimmäistä kertaa. Kuningaskuluttaja tarkisti ja päivitti nopeasti muuttuvia tietoja.

Aurinkosähköjärjestelmän invertteri
Helsinkiläinen Mika Kauranen asennutti aurinkosähköpaneelit rivitalon katolle. Järjestelmä on tällä hetkellä nimellisteholtaan 3,3 kWp. Invertteri on tuulikaapissa. Aurinkosähköjärjestelmän invertteri Kuva: Janne Junttila, YLE kuningaskuluttaja

Eniten aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty Carunan verkkoon, 2300 kWp. Tästä 1030 kWp tulee Varsinais-Suomesta ja 940 kWp Uudeltamaalta. Caruna on entinen Fortumin sähkönsiirtoyhtiö ja Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö.

Uudellamaalla aurinkosähkön tuottajia Carunan verkossa on jo 192 kappaletta. Carunan lisäksi pieniä aurinkovoimaloita on kytketty Helenin (820 kWp, 41 “laitosta”) ja Vantaan Energian (398 kWp, 30 “laitosta”) siirtoyhtiöiden verkkoihin.

Helenin ja Vantaan Energian siirtoyhtiöistä kerrotaan, että sekä aurinkosähkön tuotantokapasiteetti että laitosten määrä ovat tänä vuonna kaksinkertaistuneet.

Carunan ja Helenin jälkeen kolmanneksi suurin aurinkosähkön tuotantokapasiteetti on Oulun Energian siirtoyhtiön verkoissa, 505 kWp. Iso osa tästä on peräisin sanomalehti Kalevan aurinkovoimalasta, joka on vielä hetken Suomen suurin.

Oulun seudulla näyttäisi olevan enemmän aurinkosähkön tuotantoa kuin eteläisemmällä Pohjanmaalla tai vaikkapa Tampereen seudulla.

Aurinkopaneelien toimittajien kisa tasainen

Aurinkosähköjärjestelmiä toimittavien yhtiöiden vuosi on ollut vilkas.


Oulun Energia kertoo asentaneensa tänä vuonna jo 4000 paneelia (lähes 1000 kWp). Esimerkiksi omakotitalon pieneen aurinkosähköjärjestelmään (3 kWp) kytketään 12 paneelia.

Green Energy Finland kertoo myyneensä tänä vuonna yli 200 järjestelmää, nimellisteholtaan yhteensä 1100 kWp. Vuoden loppuun mennessä se arvioi asentavansa 2300 kWp:n edestä laitteistoja. Yhtiö muun muassa toimittaa Helenille yli 850 kWp:n Kivikon aurinkovoimalan. Tämä tuottaisi vuodessa sähköä 800 MWh.

Myös Naps Solar Systems kertoo toimittaneensa tänä vuonna aurinkosähköjärjestelmiä yli 1000 kWp:n edestä, Areva Solar 740:n.

Finnwind kertoo myyneensä tänä vuonna 70 järjestelmää, nimellisteholtaan 500 kWp.

– Suurin osa näistä on omakotikokoluokan voimaloita, keskikooltaan noin 4–5 kWp, kertoo Matias Peräinen Finnwind-yhtiöstä.

Verkkoon kytketyn aurinkosähkön määriä

Kapasiteetti verkkoyhtiöittäin, TOP 10

  1. Caruna 2300 kWp
  2. Helen Sähköverkko 820 kWp (Helsinki)
  3. Lappeenrannan Energiaverkot 547 kWp
  4. Oulun Energia Siirto ja Jakelu 505 kWp
  5. Vantaan Energia Sähköverkot 398 kWp
  6. LE-Sähköverkko 366 kWp (Lahden seutu)
  7. Elenia 351 kWp (mm. Keski-Suomi, Pohjanmaa)
  8. Tampereen Sähköverkko 268 kWp
  9. Kymenlaakson Sähköverkko 244 kWp
  10. KSS Verkko 187 kWp (Kouvolan seutu)

(Lähde: Energiavirasto, Kuningaskuluttaja. Tiedot verkkoyhtiöiden ilmoituksen mukaan.)

Kapasiteetti Carunan verkoissa maakunnittain, TOP 5

  1. Varsinais-Suomi 1029 kWp
  2. Uusimaa 939 kWp
  3. Satakunta 68 kWp
  4. Pohjois-Karjala 63 kWp
  5. Pohjois-Pohjanmaa 45 kWp

(Lähde: Caruna)

Korjaus 6.11.2015: Lappeenrannan Energiaverkot Oy korjasi ilmoittamaansa lukua. Aiemmin Energiavirastolle ilmoitettuun lukuun 327 kWp lisättiin yliopiston aurinkosähköjärjestelmä (220 kWp). Lappeenrantalainen verkkoyhtiö nousi Energiaviraston lukuihin pohjautuvalla listalla näin kolmanneksi.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.