Hyppää pääsisältöön

Pilvien huimapäät temppuilivat taivaalla niin että heikkopäistä hirvitti

Suomalaista lentoharrastusta pidettiin sotien jälkeen hengissä maata kiertävällä ilmasirkuksella. Tv-dokumentti Pilvien huimapäät ja 1940—1950-lukujen uutisfilmit kertovat henkeäsalpaavasta viihdemuodosta, joka aika ajoin vaati myös veronsa.

Seppo Saario ja Erkki Kantonen muistelevat taitolentonäytösten historiaa vuonna 2010 tehdyssä Tosi tarina -sarjan ohjelmassa.

Koneilla tehtyjen temppujen lisäksi lentosirkuksen esityksiin kuului mm. laskuvarjohyppyjä ja näyttävää ilmavoimistelua — ratsastusta koneen päällä tai roikkumista sen alle kiinnitetyillä narutikkailla. Hyppääjä ja akrobaatti Anneli ”Luumu” Linna oli aivan erityinen vetonaula, sillä naisia ei ollut totuttu näkemään näin rämäpäisissä puuhissa.

Homma oli kovaa etenkin talvipakkasilla, kun jäätyminen uhkasi lentokoneita ja niiden moottoreita. Sadesäällä akrobaattien tikkaat muuttuivat pelottavan liukkaiksi.

Erkki Kantonen itse loukkaantui vakavasti, kun laskuteline otti maahan hänen puhkoessaan matalalla leijuvia vetypalloja koneensa potkurilla. Laskuvarjohyppääjä Viktor Androsoff kuoli kokeillessaan itse kehittämiään "lepakonsiipiä". Muutamia muitakin loukkaantumisia ja surmia tapahtui.

Satojentuhansien yleisö

Vuosina 1948—1954 on laskettu pidetyn kaikkiaan yli kaksisataa lentonäytöstä, joissa kävi arviolta 400 tuhatta maksanutta katsojaa. Sodasta toipuva kansa kaipasi viihdettä, Seppo Saario selittää suosiota. Näytökset antoivat kipinän myös monille tuleville sotilas- ja siviililentäjille.

Jo ennen sotia aloitetut näytöslennot ja yleisölennätykset käynnistettiin uudelleen jo vuonna 1947. Ne laajenivat ilmasirkukseksi vuonna 1950 Pilvien huimapäät -ryhmän perustamisen myötä.

Lentonäytöksillä kerättiin varoja Suomen Ilmailuliiton koulutus- ym. toimintaan. SIL (aik. Suomen Ilmailuklubi) jatkoi vuonna 1945 lakkautetun Ilmapuolustusliiton työtä harrastus- ja urheiluilmailun saralla, muttei enää nauttinut valtionapua kuten valvontakomission silmätikuksi joutunut edeltäjänsä.

Taitolentoa uutisfilmeillä

Pilvien huimapäät -dokumenttiin sisältyy otteita monista 1940- ja 1950-lukujen uutisfilmeistä. Oheisessa Helsinki—Malmin lentokentällä vuonna 1948 kuvatussa välähdyksessä nähdään lentonäytöksessä mm. pienkoneen taitolentoliikkeitä ja kaksitason hinaama liitokone.

Turussa oli kesällä 1949 vetonaulana helikopteri, outo laite, jonka vierailua mainostettiin ensimmäiseksi Suomessa. Pienkoneiden taitolentoesitysten lisäksi ohjelmassa oli mm. liitokoneiden maaliinlaskukilpailu.

Huomattavaa uutuusarvoa oli myös naispuolisella laskuvarjohyppääjällä. Sairaanhoitaja Anneli Linkolan suoritus päättyi kuitenkin epäonnisesti, sillä hän loukkaantui lievästi maahan laskeutuessaan.

Vuonna 1950 valmistuneessa filmissä esittäytyy jo varsinainen ilmasirkus. Helsingin Hietarannassa järjestetyn SIL:n 30-vuotisjuhlan tähtiä oli pääkoelentäjä Esko Halme, joka teki vaakakierteitä, lensi ylösalaisin ja sieppasi siiven kärjellä nenäliinoja jäältä.

Toinen hurjapää oli kaksitason selässä seisaallaan ratsastanut kersantti Raimo Aulio. Meren jäällä vedettiin lentokoneen perässä kiitohiihtäjiä.

Samanlaista menoa elokuvattiin myös keväällä 1951 Helsingin Kaivopuistossa, jossa Halme suoritti ”kaikki mahdolliset väännöt ja käännöt niin että heikkopäistä hirvitti”.

Muiden temppujen lisäksi hän särki koneellaan pilottipalloja, jotka olivat 30 senttimetrin korkeudella jään pinnasta, Aulio puolestaan sai katsojat pidättelemään hengitystään roikkuessaan laskutelineeseen kiinnitetyllä rekillä pää alaspäin.

Tapahtumassa nähtiin myös laskuvarjohyppyjä, jotka selostajan mukaan ”pelottivat varsinkin naispuolisia katsojia”. Vammoitta silti selvittiin, ja ”kaikki kävelivät omin jaloin hyppynsä jälkeen”.

Jämijärven ilmailukoulun näytöksessä vuonna 1951 jännitettiin, kun Anneli Linna ratsasti lentokoneen siivellä ja hyppäsi laskuvarjolla. Alastulossa varjo takertui harmillisesti mäntyyn.

Raimo Aulio roikkui koneen alle kiinnitetyissä narutikkaissa pää alaspäin ja yritti napata seipäiden väliin kiinnitetyn lippuköyden. Halme metsästi pilottipalloja ja laskeutui moottori sammututettuna. Myös ”reippaat purjelentäjät” temppuilivat taivaalla.

Kaivopuiston edustalla keväällä 1954 kuvatussa sumuisessa uutisvälähdyksessä nähdään jälleen mm. selälläänlentoa ja ilma-akrobatiaa narutikkailla. Näytöksessä esittäytyi myös vuonna 1953 Suomeen saatu de Havilland Vampire –hävittäjäkone.

Vuonna 1955 valmistunut Lentonäytös-elokuva alkaa lennokkien lennätyksellä Jämijärvellä, mutta kuvaa pääasiassa Ilmailuliiton juhlanäytöstä Kaivopuistossa. Mm. Anneli Penttilä (Anneli Linna) suorittaa jälleen ilma-akrobatiaa, ja pienkoneet tekevät syöksyjä ja kierteitä.

Mukana oli myös purje- ja muodostelmalentoa, ilmavoimien Focke-Wulf "Stieglitz"-koneiden kolmioratanopeuskilpailu, Vampire-hävittäjän ylilento, helikopterinäytös ja amfibiokoneen esittelykierros, Ohjelman erikoisuutena oli kuumailmapallo, joka nousi ilmaan Helsingin Messukentältä Töölön kisahallin viereltä.

Artikkelin lähteenä on käytetty Mikko Uolan kirjaa Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta 1919—1994, Suomen Ilmailuliitto 1994.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto