Hyppää pääsisältöön

Pilvien huimapäät temppuilivat taivaalla niin että heikkopäistä hirvitti

Suomalaista lentoharrastusta pidettiin sotien jälkeen hengissä maata kiertävällä ilmasirkuksella. Tv-dokumentti Pilvien huimapäät ja 1940—1950-lukujen uutisfilmit kertovat henkeäsalpaavasta viihdemuodosta, joka aika ajoin vaati myös veronsa.

Seppo Saario ja Erkki Kantonen muistelevat taitolentonäytösten historiaa vuonna 2010 tehdyssä Tosi tarina -sarjan ohjelmassa.

Koneilla tehtyjen temppujen lisäksi lentosirkuksen esityksiin kuului mm. laskuvarjohyppyjä ja näyttävää ilmavoimistelua — ratsastusta koneen päällä tai roikkumista sen alle kiinnitetyillä narutikkailla. Hyppääjä ja akrobaatti Anneli ”Luumu” Linna oli aivan erityinen vetonaula, sillä naisia ei ollut totuttu näkemään näin rämäpäisissä puuhissa.

Homma oli kovaa etenkin talvipakkasilla, kun jäätyminen uhkasi lentokoneita ja niiden moottoreita. Sadesäällä akrobaattien tikkaat muuttuivat pelottavan liukkaiksi.

Erkki Kantonen itse loukkaantui vakavasti, kun laskuteline otti maahan hänen puhkoessaan matalalla leijuvia vetypalloja koneensa potkurilla. Laskuvarjohyppääjä Viktor Androsoff kuoli kokeillessaan itse kehittämiään "lepakonsiipiä". Muutamia muitakin loukkaantumisia ja surmia tapahtui.

Satojentuhansien yleisö

Vuosina 1948—1954 on laskettu pidetyn kaikkiaan yli kaksisataa lentonäytöstä, joissa kävi arviolta 400 tuhatta maksanutta katsojaa. Sodasta toipuva kansa kaipasi viihdettä, Seppo Saario selittää suosiota. Näytökset antoivat kipinän myös monille tuleville sotilas- ja siviililentäjille.

Jo ennen sotia aloitetut näytöslennot ja yleisölennätykset käynnistettiin uudelleen jo vuonna 1947. Ne laajenivat ilmasirkukseksi vuonna 1950 Pilvien huimapäät -ryhmän perustamisen myötä.

Lentonäytöksillä kerättiin varoja Suomen Ilmailuliiton koulutus- ym. toimintaan. SIL (aik. Suomen Ilmailuklubi) jatkoi vuonna 1945 lakkautetun Ilmapuolustusliiton työtä harrastus- ja urheiluilmailun saralla, muttei enää nauttinut valtionapua kuten valvontakomission silmätikuksi joutunut edeltäjänsä.

Taitolentoa uutisfilmeillä

Pilvien huimapäät -dokumenttiin sisältyy otteita monista 1940- ja 1950-lukujen uutisfilmeistä. Oheisessa Helsinki—Malmin lentokentällä vuonna 1948 kuvatussa välähdyksessä nähdään lentonäytöksessä mm. pienkoneen taitolentoliikkeitä ja kaksitason hinaama liitokone.

Turussa oli kesällä 1949 vetonaulana helikopteri, outo laite, jonka vierailua mainostettiin ensimmäiseksi Suomessa. Pienkoneiden taitolentoesitysten lisäksi ohjelmassa oli mm. liitokoneiden maaliinlaskukilpailu.

Huomattavaa uutuusarvoa oli myös naispuolisella laskuvarjohyppääjällä. Sairaanhoitaja Anneli Linkolan suoritus päättyi kuitenkin epäonnisesti, sillä hän loukkaantui lievästi maahan laskeutuessaan.

Vuonna 1950 valmistuneessa filmissä esittäytyy jo varsinainen ilmasirkus. Helsingin Hietarannassa järjestetyn SIL:n 30-vuotisjuhlan tähtiä oli pääkoelentäjä Esko Halme, joka teki vaakakierteitä, lensi ylösalaisin ja sieppasi siiven kärjellä nenäliinoja jäältä.

Toinen hurjapää oli kaksitason selässä seisaallaan ratsastanut kersantti Raimo Aulio. Meren jäällä vedettiin lentokoneen perässä kiitohiihtäjiä.

Samanlaista menoa elokuvattiin myös keväällä 1951 Helsingin Kaivopuistossa, jossa Halme suoritti ”kaikki mahdolliset väännöt ja käännöt niin että heikkopäistä hirvitti”.

Muiden temppujen lisäksi hän särki koneellaan pilottipalloja, jotka olivat 30 senttimetrin korkeudella jään pinnasta, Aulio puolestaan sai katsojat pidättelemään hengitystään roikkuessaan laskutelineeseen kiinnitetyllä rekillä pää alaspäin.

Tapahtumassa nähtiin myös laskuvarjohyppyjä, jotka selostajan mukaan ”pelottivat varsinkin naispuolisia katsojia”. Vammoitta silti selvittiin, ja ”kaikki kävelivät omin jaloin hyppynsä jälkeen”.

Jämijärven ilmailukoulun näytöksessä vuonna 1951 jännitettiin, kun Anneli Linna ratsasti lentokoneen siivellä ja hyppäsi laskuvarjolla. Alastulossa varjo takertui harmillisesti mäntyyn.

Raimo Aulio roikkui koneen alle kiinnitetyissä narutikkaissa pää alaspäin ja yritti napata seipäiden väliin kiinnitetyn lippuköyden. Halme metsästi pilottipalloja ja laskeutui moottori sammututettuna. Myös ”reippaat purjelentäjät” temppuilivat taivaalla.

Kaivopuiston edustalla keväällä 1954 kuvatussa sumuisessa uutisvälähdyksessä nähdään jälleen mm. selälläänlentoa ja ilma-akrobatiaa narutikkailla. Näytöksessä esittäytyi myös vuonna 1953 Suomeen saatu de Havilland Vampire –hävittäjäkone.

Vuonna 1955 valmistunut Lentonäytös-elokuva alkaa lennokkien lennätyksellä Jämijärvellä, mutta kuvaa pääasiassa Ilmailuliiton juhlanäytöstä Kaivopuistossa. Mm. Anneli Penttilä (Anneli Linna) suorittaa jälleen ilma-akrobatiaa, ja pienkoneet tekevät syöksyjä ja kierteitä.

Mukana oli myös purje- ja muodostelmalentoa, ilmavoimien Focke-Wulf "Stieglitz"-koneiden kolmioratanopeuskilpailu, Vampire-hävittäjän ylilento, helikopterinäytös ja amfibiokoneen esittelykierros, Ohjelman erikoisuutena oli kuumailmapallo, joka nousi ilmaan Helsingin Messukentältä Töölön kisahallin viereltä.

Artikkelin lähteenä on käytetty Mikko Uolan kirjaa Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta 1919—1994, Suomen Ilmailuliitto 1994.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.