Hyppää pääsisältöön

Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat

Finlandia-veikausket Puttoselta ja Nowakilta
Finlandia-veikausket Puttoselta ja Nowakilta Kuva: Mikko Lehtola/Yle finlandia_veikkaus

Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistetaan perjantaina. Ylen kirjallisuustoimittajat Nadja Nowak ja Seppo Puttonen tekivät omat veikkauksensa, mitkä teokset löytyvät ehdokkaiden joukosta. Katso, oletko sinä samaa mieltä ehdokkaista ja liitä kommenttikentään omat veikkauksesi.

Nadja Nowakin Finlandia-veikkaukset 2015:

Karo Hämäläinen: Yksin – romaani Paavo Nurmesta
Petri Tamminen: Meriromaani
Miina Supinen: Mantelimaa
Heidi Köngäs: Hertta
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Vuokko Sajaniemi: Pedot (esikoinen)

Seppo Puttosen Finlandia-veikkaukset 2015:

Petri Tamminen: Meriromaani
Elina Hirvonen: Kun aika loppuu
Annamari Marttinen: Vapaa
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Karo Hämäläinen: Yksin – romaani Paavo Nurmesta
Heidi Köngäs: Hertta

Tässä Nadja Nowakin perustelut valinnoilleen:

- Listallani on sattumalta kaksi romaania, jotka molemmat kertovat elämättömästä elämästä, tunnelma on kuitenkin niissä erilainen, toteaa Nadja Nowak.

Karo Hämäläinen: Yksin – romaani Paavo Nurmesta
Hämäläisen Nurmi on yksinäinen, äreä, saita ja erityisesti itseään kohtaan armoton ihminen, josta tulee juoksijasankari ja taitava liikemies. Elämänsä lopussa hän ymmärtää, etteivät voitot ja raha tehneet häntä onnelliseksi. Jäljelle jäi vain elämätön elämä. Romaani on koskettava kertomus yksinäisestä ihmisestä.


Aamun kirja: Karo Hämäläinen: Yksin – romaani Paavo Nurmesta

Petri Tamminen: Meriromaani
Kirjan päähenkilö on kovan onnen merikapteeni, jolta uppoaa viisi laivaa. Tamminen kertoo kapteenin elämäntarinan tutulla, lakonisella huumorillaan. Romaanin lopussa vanha merikapteeni muistelee mennyttä elämäänsä ja yllättyy, kuinka nuoret kyselevät häneltä neuvoja. Kaunis, hauska ja viisas romaani elämättömästä elämästä.


Aamun kirja: Petri Tamminen: Meriromaani

Miina Supinen: Mantelimaa
Keskellä peltoa kohoaa valtava ostoskeskus, joka on joulumaa. Hauskalla ja absurdilla tarinallaan Supinen kirjoittaa myös vakavista aiheista, esimerkiksi kuluttamisen vimmasta. Teos on myös salaperäinen satu. Hulvaton ja kiehtova romaani.

Kirjailija Miina Supinen
Miina Supinen Kirjailija Miina Supinen Kuva: © Pertti Nisonen miina supinen

Heidi Köngäs: Hertta
Romaani on Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon rakkaustarina. Kirja on myös taitavaa ajankuvaa sota-ajasta ja vaikeasta rauhaan paluusta. Hertta on voimakas nainen, joka lapsenomaisesti uskoo työläisten paratiisiin Neuvostoliittoon, eikä suostu näkemään sen raakaa todellisuutta. Leino on selkärangaton, rappioon vajoava ihminen.

Kirjailija Heidi Köngäs
Heidi Köngäs Kirjailija Heidi Köngäs Kuva: © Jouni Harala heidi köngäs

Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Tuo kaupunki on paikka, jossa unennäkö on kielletty, ja siellä leviää merkillinen tauti, unirutto. Itäranta kuvaa diktatuuria, jossa suurin osa ihmisistä suojelee itseään kieltämällä todellisuuden. Se kertoo myös siitä, mitä tuholaislaji nimeltä ihminen voi pahimmillaan tehdä.Jos romaanin johonkin lajityyppiin haluaa luokitella, niin se on fantasiaa. Upeaa kieltä.


Aamun kirja: Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki

Vuokko Sajaniemi: Pedot
Esikoisromaani sijoittuu itärajan ummehtuneeseen kylään, jossa on nähty susi - tai ehkä se on vain huhu. Jo pelkkä huhu saa eristyneen pikkupaikan elämän sekaisin. Ihmiset riitelevät. Jokainen painostetaan valitsemaan puolensa, tappaako peto vai suojella sitä. Sudenpelko ulottuu myös perheisiin, ja jopa rikkoo niitä. Taitava esikoisromaani.

kirjailija Vuokko Sajaniemi
Vuokko Sajaniemi kirjailija Vuokko Sajaniemi Kuva: © Carl Bergman vuokko sajaniemi

Seppo Puttosen perustelut valinnoilleen:

Petri Tamminen: Meriromaani
Kuvaus epäonnisesta kapteenista, jonka alta uppoaa laiva toisensa jälkeen. Puulaivojen aikaan rahoittajaisännät eivät kuitenkaan jää nuolemaan haavojaan, vaan kunnossa olevien vakuutusten kautta he keräävät rahat takaisin itselleen.


Viikon kirja: Kirjailija Petri Tamminen ja Meriromaani

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu
Nuorukainen alkaa ampua satunnaisesti valitsemiaan ihmisiä Helsingissä Lasipalatsin katolta. Yhden päivän romaanissa Elina Hirvonen kirjoittaa siitä, miten ihmisten käyttäytyminen voi muuttua tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos aiheuttaa uhkia ihmiskunnalle.


Aamun kirja: Elina Hirvonen: Kun aika loppuu

Annamari Marttinen: Vapaa
Annamari Marttinen alkoi kirjoittaa Vapaa-romaania pari vuotta sitten eikä tiennyt, että julkaisuvuonna siitä tulee tavattoman ajankohtainen.
Irakista paennut Mahdi opiskelee suomen kieltä vastaanottokeskuksessa ja totuttelee uusiin asioihin. Joutsenon vastaanottokeskus on entinen vankila, ja Mahdi asuu samassa sellissä kuin siellä aiemmin tuomittu suomalaismies. Rinnastus suomalaisesta ja irakilaisesta väkivallasta toimii asioiden suhteellistuttajana hienosti.


Aamun kirja: Annamari Marttinen: Vapaa

Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki
Fantasiamaailmaansa varten Emmi Itäranta on kehittänyt esikoisromaanistaan (Teemestarin kirja) edelleen kieltä kauniin satumaiseksi. Tarinan aikatasoja voi kirjasta hahmottaa ainakin kaksi: toinen kaukana menneisyydessä ja toinen kauakana tulevaisuudessa. Vesi tulvii ja aiheuttaa vaaratilanteita, julma Neuvosto hallitsee pelolla ja naiset joutuvat väkivallan kohteiksi.


Viikon kirja: Kirjailija Emmi Itäranta ja romaani Kudottujen kujien kaupunki

Karo Hämäläinen: Yksin – romaani Paavo Nurmesta
Yksin-romaani kertoo tarinan vanhenevasta ja erakoituneesta suuresta urheilijasta. Paavo Nurmi oli systemaattinen ja matemaattisen tarkka harjoittelussaan. Nautinnoista kieltäytyminen oli ehdotonta, ja se johti Nurmen katkeroitumiseen elämän loppupuolella. Karo Hämäläinen on kirjoittanut kielellisesti vahvan romaanin lähes kaiken voittamisesta ja siitä kuinka se kuitenkin johti yksinäisyyteen.

Heidi Köngäs: Hertta
Tunnetuista yhteiskunnallisista hahmoista Heidi Köngäs on osannut kirjoittaa elävän uskottavia henkilöitä. Kirjan henkilöparina on Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino. Fanaattisuus ja ehdottomuus johtivat siihen, että kumpikaan ei saanut onnelliseksi omaa elämäänsä. Yhteisön, puolueen ja valtioiden kontrolloivat voimat murskasivat vähitellen kauniin suhteen.

Kirjailija Heidi Köngäs
Kirjailija Heidi Köngäs Kuva: © Jouni Harala heidi köngäs

Liitä kommenttikenttään omat Finlandia-ehdokasveikkauksesi 2015 perusteluineen.

Aiheeseen liittyvää:

Suomen Kirjasäätiö
Yle Kulttuuri artikkeli: 2014 Finlandia-voittaja Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
Yle Kulttuuri artikkeli: Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat 2014
Yle Kulttuuri artikkeli: Näistäkö kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat 2014?

Yle Kulttuuri artikkeli: Kun aika loppuu
Yle Kulttuuri artikkeli: Kiduttajia pakoon suomalaiseen vankilaan
Yle Uutiset artikkeli: Paavo Nurmi – pettynyt voittaja
Yle Uutiset artikkeli: "Epäonnistumisen ja armon välissä on sisu"
Yle Uutiset artikkeli: Emmi Itärannan uudessa kirjassa diktatuuri kieltää unien näkemisen
Yle Uutiset artikkeli: "Ilmastonmuutos muuttaa jo ihmistä"
Yle Uutiset artikkeli: Turvapaikanhakijan sietämätön odotus

Yle Areena: Aamun kirja
Yle Areena: Viikon kirja

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.