Leo Kosola
Yle
Tietojenkäsittelyä voi lukion jälkeen opiskella korkeakoulutasolla sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kursseja voi käydä jo lukiossa, sillä ne ovat kaikille avoimina netissä. Keväisin järjestettävän ohjelmoinnin verkkokurssin kautta voi päästä suoraan yliopistoon.
Yliopisto-opettaja Arto Vihavainen kertoo, että yhtenä sytykkeenä avoimien verkkokurssien perustamiselle oli vuonna 2008 tehty tutkimus, jonka mukaan vain muutama prosentti lukiolaisista osallistui ohjelmointikursseille, vaikka intoa olisi ollut useammilla. Massive Open Online Coursesta (MOOC) eli laajoista kaikille avoimista verkkokursseista toivottiin ratkaisua. Vuonna 2012 avatulla mooc.fi-verkkosivustolla on pelkästään Helsingin yliopiston tarjoamilla kursseilla käynyt ohjelmoimassa yli 12 000 ihmistä.
Miten lukiolainen hyötyy mooc.fi:n kurssille osallistumisesta?
Joissain lukioissa verkkokurssit hyväksytään suoraan tutkintoon, mutta Vihavaisen mukaan koulut voivat itse päättää annettavien opintoviikkojen määrän. Monet opiskelijat suorittavat kursseja, vaikka eivät saisi niistä hyötyä lukio-opintoihinsa. Kaikki lukiot eivät hyväksy MOOC-kurssia, eivätkä kaikki opiskelijat ymmärrä pyytää siitä opintoviikkoja.
– Ja on itse asiassa paljon ihmisiä, jotka käyvät [MOOC-kurssia], vaikka heillä on kurssilautanen valittu jo täyteen.
MOOC rikkoo vääriä mielikuvia
Keväisin järjestettävä verkkokurssi toimii pääsykokeena Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle. Viime keväänä reilu viisikymmentä otettiin sisään suoraan verkkokurssilta. Osallistujia kurssilla oli vajaa tuhat. (Lisäksi osa moocilaisista haki ja pääsi sisään yliopistolle tavallisen pääsykokeen kautta. He siis käyttivät kurssia vain treenaamiseen.)
– MOOCista opintoihin päätyneet keskeyttävät opintonsa vähemmän kuin perinteistä väylää opintoihin tulleet, Vihavainen sanoo. – Dataa on kuitenkin niin lyhyeltä ajalta, ettei kovin rohkeita johtopäätöksiä voi vielä tehdä.
Suurin syy avoimille verkkokursseille on rikkoa niitä vääriä mielikuvia, joita lukiolaisilla yliopisto-opiskelusta on. Mooc.fi:n kurssit ovat vastaavia yliopistokurssien kanssa. Siksi ne ovat Vihavaisen mielestä paras tapa kuvata sitä työtä, jota ensimmäisenä vuotena tehdään.
Avoimuuden lisäämisellä ja tietoisuuden levittämisellä pyritään siihen, ettei kukaan hae turhaan yliopistoon.
– Kun opiskelija päätyy meille tietojenkäsittelytieteen laitokselle, ja huomaa, ettei se olekaan sitä mitä hän oli kuvitellut, hän on hukannut hirveästi aikaa. Se opiskelija olisikin ehkä löytänyt mielekkäämmän vaihtoehdon, jos joku olisi kertonut, että "hei tämmöistä tää oikeasti on".
Näillä näkymin MOOC ei tule täysin syrjäyttämään perinteistä pääsykoetta. Osa lukiolaisista esimerkiksi harrastaa kilpaurheilua, joten vapaa-aikaa verkkokursseille osallistumiseen ei ole.
– Emme halua viedä heiltä pois mahdollisuutta tulla normaalia väylää. Tasapaino täytyy säilyttää.
Joustavuutta opiskeluun
Opetusneuvos Leo Pahkin opetushallituksesta kannattaa lämpimästi verkkokursseja. Hän toivoo, että oppilaitosten rajoja voitaisiin muutenkin enemmän rikkoa.
– Tärkeintä ei ole se, että opiskelija istuu kaikki kurssit läsnä. Voi olla, että kiinnostus on toisenlaista, ja oppiminen voidaan kanavoida näiden uusien välineiden kautta yhtä lailla.
Pahkin näkee verkkokursseissa mahdollisuuden opettajien täydennyskoulutukselle, koska MOOC on sekä taloudellisesti että ajankäytön kannalta hyvä systeemi.
Avoimia ohjelmoinnin verkkokursseja maailmalla:
Lue myös:
Lukion uusi ops ei pakota koodaamaan
Miten ohjelmointia kannattaisi opettaa lukioissa?
Muokkaus: Lisätty linkkejä
