Hyppää pääsisältöön

Lukion voi jatkossakin käydä koodaamatta

Oppitunti Svenska Normallyceumin atk-luokassa 90-luvulla
Lukiolaiset TVT:n eli tieto- ja viestintäteknologian kimpussa 90-luvulla. Uudessa opsissa TVT:lla on vahva rooli muun muassa sähköisistä ylioppilaskokeista johtuen. Oppitunti Svenska Normallyceumin atk-luokassa 90-luvulla Kuva: Mauri Helenius / Helsingin kaupunginmuseo svenska normallyceum

Tuore päivitys lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin ei tuonut ohjelmointia eli koodaamista pakolliseksi, vaikka se peruskouluissa aloitetaankin ensi vuonna. Kysyimme opetushallituksesta, miksi tähän päädyttiin ja minkälaisia mahdollisuuksia ohjelmointiin uusi ops tarjoaa.

Lokakuun lopussa julkaistu lukiokoulutuksen ops otetaan käyttöön elokuussa 2016. Yhtä suurta remonttia opsiin ei tehty kuin peruskouluissa.

– Tieto- ja viestintäteknologia on vahvemmassa roolissa kuin aikaisemmissa perusteissa. Näkyy muun muassa oppiaineiden tasolla hyvin paljon. Lukiokoulutuksen osalta kyse on perusteiden päivittämisestä eli tällä kiireellisellä aikataululla ei tehty niin isoja rakenteellisia uudistuksia kuin perusopetuksen puolella, kertoo opetusneuvos Tiina Tähkä opetushallituksesta.

Bloggari ja opettaja Vesa Linja-Aho ehtikin jo laskea, että “viestintätekniikka mainitaan uudessa opsissa peräti 52 kertaa, kun edellisessä luku oli 11.”

Ohjelmointi sopii parille kurssille hyvin

Peruskoulussa alkanut koodaaminen ei jatku lukiossa, sillä uusi ops ei sisällä pakollista ohjelmointia.

– Mahdollisuuksia sille on, kertoo opetusneuvos Kristian Smedlund, joka on matematiikan oppiaineen asiantuntija ja oli ajamassa koodaamista peruskoulutuksen opsiin.

Poikkitieteellisistä teemaopinnoista löytyy kurssi Tutkiva työskentely teknologialla, jossa opiskelija voi halutessaan keskittyä ohjelmointiin, kunhan se yhdistetään muihin oppiaineisiin. Toinen selkeä mahdollisuus on pitkän matematiikan kahdestoista kurssi, joka käsittelee algoritmejä.

– Mikään ei estä tuomasta jotain ohjelmointikieltä tähän kurssiin, mutta se jää opettajan valittavaksi, Smedlund kertoo.

Smedlundin mukaan oppimateriaalien tekijöillä on paljon valtaa. Jos esimerkiksi algoritmikurssin materiaaleissa on ohjelmointiesimerkkejä, niin ehkä opettajatkin vievät opetusta siihen suuntaan.

Tiina Tähkä muistuttaa koulujen vapaudesta

– Lukiossa on vahva perinne sillä, että on paikallisia oppiaineita, paikallisia syventäviä kursseja ja paikallisia soveltavia kursseja. Hyvin monessa lukiossa on ohjelmoinnin opetusta näiden kurssien puitteissa.

Peruskouluissa aloitetaan ohjelmoinnin opiskelu elokuussa 2016. Ensimmäisellä luokalla oppilaat antavat ja vastaanottavat käskyjä toisilleen ja näin oppivat, mihin ohjelmointi perustuu. Koodikielten maailmaan mennään vasta yläkoulussa.

Siis vasta kymmenen vuoden kuluttua lukioissa on opiskelijoita, jotka ovat käyneet koko peruskoulunsa ajan ohjelmointia pakollisena sisältävää opetussuunnitelmaa. Lukiot voivat siis ottaa ihan iisisti, sillä isoa ohjelmoinnista innostunutta massaa tuskin vielä lähivuosina hakee lukioihin.

Lue lisää aiheesta

Kommentit
  • 4. osa: ¡Hogar, dulce hogar!

    Paikan ilmauksia, olla-verbejä, historiaa.

    Tässä osassa opit kysymään tietä ja paikan ilmauksia. Kieliopissa opiskellaan muun muassa olla-verbi merkityksessä "sijaita, olla jossakin": estar – hay. Lisäksi tutustutaan Espanjan historiaan 1500-luvulle saakka.

  • Vihdoinkin mä oon mä

    Joonatan on 28-vuotias transmies.

    Transmies Joonatan kertoo millaista on tulla vihdoin kohdatuksi sellaisena kuin on, miehenä

  • Mediataitoja kouluun

    Mediataitoja kouluun

    Mediakompassi-kokonaisuus koostuu kolmesta eri ohjelmasarjasta, joista ensimmäinen on tarkoitettu alkuopetukseen, toinen alakouluun ja kolmas yläkouluun ja lukioon.