Hyppää pääsisältöön

Matkaratsastus - ratsukon maraton

Matkaratsastus on nimensä mukaisesti kilpailua pitkillä matkoilla. Lajissa tarvitaan nopeutta ja kestävyyttä. Pärjätäkseen on sekä ratsastajan että hevosen oltava hyvässä kunnossa. Matkaratsastuksessa kilpaillaan 12–160 kilometriä pitkillä matkoilla erilaisissa maastoissa. Kilpailuoikeuden pidemmille matkoille saa suorittamalla alempien tasojen luokkia.

Matkaratsastus on kehittynyt Venäjän ja Puolan armeijoiden ratsuväki- ja jalostusohjelmista. Laji on vanha, mutta nykymuodossa siinä on kilpailtu vasta 1950-luvulta lähtien. FEI hyväksyi matkaratsastuksen viralliseksi lajiksi vuonna 1983, ja Suomessa sitä on harrastettu vuodesta 1987.

Erityyppisiä kilpailuja

Matkaratsastuksessa järjestetään nopeus- ja ihanneaikakilpailuja. Ihanneaikakilpailuja on 12–79 kilometrin matkoilla. Ihannenopeus on 8-16 kilometriä tunnissa. Kaikki matkan ihanneajassa suorittavat saavat hyväksytyn tuloksen. Voittaja valitaan pisteyttämällä hevoset, jolloin pisteitä saa keskinopeudesta ja hevosen hyvästä palautumisesta. Nopeuskilpailuissa paras suoritusaika voittaa. Matkan pituus on 80–160 kilometriä ja vähimmäisnopeus on matkasta riippuen 10-12 kilometriä tunnissa.

Suomessa aluemestaruudet ratkotaan noin 60 kilometrin matkoilla. Suomenmestaruudesta kilpaillaan noin sadan kilometrin pituisella matkalla. Matkaratsastuskilpailuja järjestetään aina maailmanmestaruustasolle asti.

Varusteissa mukavuus on tärkein kriteeri

Matkaratsastuksessa varustus on hyvin vapaa. Ratsastajalle turvakypärä on pakollinen. Raippa ja kannukset ovat kiellettyjä. Hevosen varusteissa tärkein kriteeri on, etteivät varusteet saa tuottaa sille kipua. Koska matka voi olla hyvinkin pitkä, satulan täytyy sopia myös ratsastajalle. Ratsastajalla saa olla mukana puhelin ja GPS-laite.

Lepuuttaakseen hevosta ratsastaja saa taluttaa sitä matkan aikana, kunhan lähtö- ja maaliviiva ylitetään ratsain.

Yksi ratkaisevista tekijöistä lajissa on ratsukon huoltojoukko. Oma huoltojoukko seuraa jokaista ratsukkoa matkan ajan. Huoltojoukko tapaa ratsukon matkan aikana tietyissä paikoissa ja huolehtii esimerkiksi ratsukon juottamisesta, syöttämisestä ja hevosen viilentämisestä matkan varrella. Erityisesti kuumalla säällä ja pitkillä matkoilla huollon merkitys on suuri.

Hevosen kuntoa seurataan läpi kisan

Matkan varrella sijaitsevilla taukopaikoilla tarkastetaan, onko hevonen sellaisessa kunnossa, että se voi jatkaa kilpailua. Erityisesti tarkkaillaan hevosen sykettä. Pulssin on palauduttava määrätyssä ajassa taukopaikalle tulon jälkeen tietylle tasolle. Jos se ei palaudu tarpeeksi, ratsukko voidaan sulkea ulos kilpailusta. Hevosen kunto tarkastetaan myös maalissa samalla tavalla kuin taukopaikalla. Ratsukko voidaan siis hylätä vielä maaliintulon jälkeenkin.

Matkaratsastuksessa menestyvät yleensä parhaiten arabianhevoset, jotka on jalostettu nopeiksi ja kestäviksi. Myös kylmäverisillä roduilla, kuten suomenhevosella on kuitenkin saatu hyvä tulos maailmanmestaruuskilpailuissa.

Tällä hetkellä menestyneimpiä suomalaisia ratsastajia on Alina Huovinen-Garcia. Hän esimerkiksi sijoittui Euroopan mestaruuksissa seitsemänneksi tammallaan Beobide.

Teksti Mervi Majoinen

Kommentit
  • SUMMERIN PODCASTSARJASSA KYSYTÄÄN "ONKS KAIKKI OK?"

    17-vuotias Milla selvittää podcastsarjassa tunnetilojaan.

    “Kaikki ok?" -podcastsarjassa 17-vuotias Milla Solaranta pohtii elämänsä suuria tunnetiloja ja päästää kuulijan kurkistamaan tunne-elämänsä syövereihin.

  • Kesä ilman pomoa?!

    Miltä tuntuisi olla yrittäjä ja oma pomosi?

    Oletko unelmoinut oman rantakahvilan pitämisestä parhaan kaverin kanssa? Tai miettinyt, miten saada kaveriporukalla rahat kokoon yhteistä reissua varten?

  • Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume kävi viime kesänä todistetusti oikeissa töissä. Te halusitte nähdä lisää ja saamanne pitää. Toinen kausi Tumen oikeita töitä löytyy nyt Areenasta.

  • Ystäväni hevosen lukijoiden parhaita leirimuistoja

    Unelmien leirillä sattuu ja tapahtuu.

    Ratsastusleireillä aina sattuu ja tapahtuu. Kysyimme lukijoilta Instagramissa, millaisia muistoja heille on kertynyt leirikesien aikana. Mukaan mahtuu hullunkurisia kokemuksia sekä ihania tunnelmia tärkeiden hevosten kanssa. @aanniella Varmaa yks hauskimmista kommelluksista tapahtui vuonna 2016, kun hengailtiin asuinrakennuksessamme.