Hyppää pääsisältöön

Onko lapsesi nero?

Suomen Mensa tekee älykkyystestejä vasta 16 vuotta täyttäneille.
Suomen Mensa tekee älykkyystestejä vasta 16 vuotta täyttäneille. Suomen Mensa tekee älykkyystestejä vasta 16 vuotta täyttäneille. Kuva: Shutterstock, Yle mhl jakso 5

Monien vanhempien mielestä juuri oma perillinen saattaa vaikuttaa erityisen kehittyneeltä veijarilta. Niin voikin olla, mutta onko lahjakas lahja vanhemmille?

Voinko tilata lapsineron geenipankista?

Erityistä lahjakkuusgeeniä ei ole olemassa, vaan lahjakkuus johtuu monista eri geeneistä. Yksi geeni vaikuttaa moniin eri ominaisuuksiin, riippuen siitä, miten geeni soluja aktivoi. Geenien yhteisvaikutus on siis monien asioiden summa. Lahjakkuuttakin on monenlaista. Lahjakkuus voi olla periytyvää, mutta ilman ympäristön vaikutusta lahjakkuus saattaa jäädä kehittymättä.

Onko lahjakas lapsi lahja?

Lahjakkuus voi pelottaa vanhempia ja joitain se jopa syyllistää. Mikä meni pieleen, kun lapsestani tuli niin erilainen? Erilaisuuden hyväksyminen voi olla vaikeata, vaikka kyseessä onkin lahja eli harvinainen kyky tai taito.

Miten lahjakkuutta tuetaan oikealla tavalla, ettei nuoren mieli kehittyisi narsistiseen suuntaan? Liian nuorena kasaantuneista paineista on huonojakin esimerkkejä. Mitenköhän 14-vuotiaan Jack Vidgetin elämä muuttui tämän esityksen jälkeen?

Savant vai nero?

Savanteilla on muistitekniikoita, joiden avulla he varastoivat nopeasti informaatiota. Savantit saattavat olla autisteja, joilla on joku poikkeuksellinen kyky. Maailmankuulu englantilainen savantti Daniel Tammet (s. 1979) kertoo, miten hän kokee luvut usean aistin välittämänä, synesteettisesti.

Tammetilla on muuten erityissuhde suomalaisiin ja suomen kieleen. Hän kehitti suomen ja viron kielen pohjalta mänti-kielen. Tammetilta diagnosoitiin 25-vuotiaana Aspergerin oireyhtymä.

Myös Jean Sibeliuksella oli synesteettisiä kykyjä. Hän kuuli C-duurin punaisena, F-duurin vihreänä ja D-duurin keltaisena.

Mitä nerous on?

Nerouteen ei riitä esimerkiksi lahjakkuus shakissa, matematiikassa tai musiikissa.

- Nerouteen vaaditaan vielä jotain muuta, jotain määrittelemätöntä. Se voi syntyä esimerkiksi perhesuhteiden, viestintätapojen ja aikakauden yhteisvaikutuksesta, sanoo lapsineroja tutkinut Jari Sinkkonen.

Lahjakkuus sisältää älykkyyden lisäksi myös sosiaalisen näkökulman sekä motivaatiotekijän. Korkea älykkyysosamäärä ei ole sama asia kuin nerous.

Suomen Mensa ei testaa lapsia. Mensan varapuheenjohtaja Jenni Karttusen mukaan pienet lapset eivät sovellu ryhmätesteihin eikä Mensalla ole ainakaan tällä hetkellä tarjottavaa lapsijäsenille. Mensan testin ikäraja on 16 vuotta.

Synnynnäistä lahjakkuutta vai kovan harjoittelun tulos?

Seuraavat videot esittelevät kolme ihmistä, jotka ovat jo teini-iässä herättäneet huomiota poikkeuksellisten taitojensa vuoksi. Onko kyseessä lahjakkuus vai kovan harjoittelun tulos?

Jackie Evancho
Yhdysvaltalainen Jackie Evancho nousi kymmenvuotiaana maineeseen Talent-kilpailuissa. Hänellä on pikkutytöksi hämmästyttävän upea ääni, ja hän soittaa viulua ja pianoa, säveltää ja kirjoittaa laulutekstejä.

George Sampson
Tämä köyhän perheen kasvatti tienasi rahaa Manchesterin kaduilla tanssien. 15-vuotiaana hän voitti 2008 Britain’s Got Talent -kilpailun, sai 100 000 punnan palkinnon ja allekirjoitti sopimuksen.

Heimo Haitto
Jo ennen talent-ohjelmia Suomesta maailmalle lähti viuluvirtuoosi Heimo Haitto. Hän voitti Lontoossa 1939 kansainvälisen musiikkikilpailun vain 14-vuotiaana. Heimo Haiton vanhemmat sitoutuivat antamaan poikansa viulunsoitonopettaja Boris Sirpo kasvatiksi. Ehdoksi Sirpo asetti, että Heimo saisi tavata vanhempansa vasta täytettyään 18 vuotta. Haitto kuoli vuonna 1999.

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live, jakso 5
Marja Hintikka Live, jakso 5 Kuva: Freeimages / Małgorzata Głuchowska jakso 5
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Gianni leikkauskuva
Gianni leikkauskuva Kuva: YLe gainni tam mcmillian
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.