Hyppää pääsisältöön

Säveltäjänä Suomessa - Pekka Jalkasen puheenvuoro

Säveltäjä Pekka Jalkanen
Säveltäjä Pekka Jalkanen Kuva: Yle/Sandra Saulo säveltäjä pekka jalkanen

Kantapöytä-ohjelman suorassa lähetyksessä Musiikkitalon lämpiössä saamme kuulla, mitä suomalaiset säveltäjät tänään ajattelevat. Puheenvuorojen sarjassa keskiviikkona 4.11.2015 vuorossa oli säveltäjä Pekka Jalkanen.

Musiikkia ei ole olemassa ilman monikulttuurisuutta, ilman vuoropuhelua. Osapuolet ovat aina ”sikäläinen” ja ”täkäläinen”. Kun ne kohtaavat, syntyy kaikkea mahdollista täydellisen torjunnan ja täydellisen hyväksymisen väliltä.

Suomessa täkäläinen on yleensä omaksunut huutolaispojan asenteen suhteessa maailman sikäläisiin, ja yleensä antautunut ehdoitta. Indoeurooppalainen viisisävelikkö syrjäytti kai jo kivikaudella esisuomalaisten pentatoniikan ja sitä rataa ulkopuolelta tullut, usein vahvempien ja valloittajien musiikki on omaksuttu täkäläistenkin musiikiksi, joko vapaasta tahdosta tai tahtomatta.

Viimeistään autonomian aikana 1800-luvulla ryhdyttiin tietoisesti samaistumaan länsieurooppalaiseen sikäläiseen, ja pyrittiin omaksumaan valtaa pitävien koulukuntien kulloisetkin virtaukset Dresdenistä, Berliinistä, Wienistä ja Pariisista aina Darmstadtiin ja Ircamiin saakka. Kulloisenkin avantgarden osalta sikäläisyyteen samaistuminen on ollut totaalista ja totalitaarista ja se on pyrkinyt ottamaan haltuunsa koko infrastruktuurin: sävelkielen ohella koulutuksen, musiikkihallinnon, median, jopa musiikkibisneksen. Akanvirtojakin oli: Jean Sibeliuksen jälkiromanttisen sävelkielen käyttövoima oli modernin kaavaan täysin sopimaton kalevalainen laulu, mistä hän kuitenkin visusti vaikeni. Uuno Klami oppi puolestaan notkeaksi eklektikoksi Pariisin oppivuosiensa vaikutuksesta.

Sikäläisyyden sisäistäminen johtaa helposti sanelupolitiikkaan, täkäläisyyksiin nähden se on kovan luokan jälkikolonismia.

Kun nyt mannerlaatat liikkuvat ja kansainvaellukset panevat maailman uuteen uskoon, myös musiikin muutos tullee vauhdittumaan. Alkaisiko nyt oikea vuoropuhelu sikäläisen ja täkäläisen välillä – Euroopan ja ulko-Euroopan, eli Länsi-Euroopan /Yhdysvaltojen sekä Aasian, Afrikan ja arabimaailman välillä, vakavan ja populaarin, globaalityylien ja musiikin murteiden välillä?

Aika oppia uusia rakenteita ja käsitteitä, uutta kauneutta ja syvyyttä? Maailmanmusiikki on näyttänyt parin kymmenen vuoden ajan mallia, tosin minun mielestäni liikaa populaarimusiikin ehdoilla – silti eläköön Sami Jaffa!

Ilahduttavaa oli myös neljän vuoden takainen Helsingin Musica Nova, jonka aikana tässäkin talossa kuultiin sydämeen käypiä musiikillisia puheenvuoroja kulttuurien välisyyksistä ja vuorovaikutuksista.

Olisiko nyt aika astua Bernd Alois Zimmermannin peräänkuuluttamaan ”pallonmuotoiseen aikaan”, sellaiseen, jossa arvona olisi musiikkikulttuurien jatkuvuus ja niiden eri lajien, muotojen ja historiallisten kerrostumien samanaikaisuus?

Pekka Jalkanen

#sibelius150

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua