Hyppää pääsisältöön

Selkeä virkakieli on demokratian perusta

Rautatiehallituksen tarkastustoimiston naisvirkailijat huhtikuussa 1900. Vasemmassa reunassa Ebba Stjernschantz.
Rautatiehallituksen tarkastustoimiston naisvirkailijat huhtikuussa 1900. Rautatiehallituksen tarkastustoimiston naisvirkailijat huhtikuussa 1900. Vasemmassa reunassa Ebba Stjernschantz. Kuva: Museoviraston Kuvakokoemat/ Jakob Ljungqvist rautatiehallituksen tarkastustoimisto

Me elämme tekstiyhteiskunnassa, jossa jokainen asia dokumentoidaan. Mitä enemmän yhteiskunnassa on lakeja, etuuksia, säätelyä ja erikoistuneita toimialoja, sitä enemmän tuotetaan erilaisia virkakielisiä asiakirjoja.

Me elämme tekstiyhteiskunnassa.

- Kaikenlaisia raportteja tehdään esimerkiksi virastoissa, hoitoalalla, päiväkodeissa ja kouluissa. Meillä on tekstiä valtavat määrät , toteaa Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi.

Vuosi sitten lokakuussa käynnistyi Virkakielikampanja, jonka tarkoitus on saada aikaiseksi parempaa, toisin sanoen selkeämpää, asiallisempaa ja ymmärrettävämpää virkakieltä. Kotus on mukana kampanjassa, joka päättyy vuoden vaihteessa.

On monestakin syystä erittäin merkityksellistä, millaista virkakieli on.

Viranomaiset ovat ihmisiä varten

Viranomaisen tehtävä on palvella kaikkia asiakkaita mahdollisimman hyvin.

- Jos tekstit ja esimerkiksi erilaiset hakuprosessit ovat selviä, on kaikilla paremmat mahdollisuudet ymmärtää viranomaisen palveluiden kulku ja päätösten perusteet. Siksi viranomaiskielen selkeys on yksi avoimen ja demokraattisen hallinnon kulmakiviä, Nuolijärvi painottaa.

Virkakielen selkeys on yksi avoimen ja demokraattisen hallinnon kulmakiviä.

Demokratia vaatii sitäkin, että kansalaisten on voitava valvoa vallankäyttöä. Se on mahdotonta, jos ihmiset eivät ymmärrä viranomaisten tekstiä tai puhetta.

Lakikieltä on perinteisesti pidetty maallikoille käsittämättömänä salakielenä.

- Lakikielellä on hyvin vahva asema. Sen takia puhutaan paljon myös säädöskielen kehittämisestä, jotta säädöksiä saataisiin ymmärrettävämmiksi, Nuolijärvi kertoo. Jos alkuteksti on vaikeaselkoista, saattaa syntyä epäselvyyksien ketju, jossa hankalat ilmaukset toistuvat yhä uudestaan, erilaisissa yhteyksissä.

- Lakikielestä ketju jatkuu erilaisiin viranomaisten dokumentteihin ja sitä kautta radioon, televisioon ja lehdistöön, Nuolijärvi pohtii.

Leimasin lomakkeiden päällä
Leimasin lomakkeiden päällä Kuva: Yle/ Touko Yrttimaa leimasin
Salkkuja ja asiakirjoja pöydillä
Salkkuja ja asiakirjoja pöydillä Kuva: Yle/ Arja Lento salkkuja
asiakirjoja hyllyssä.
asiakirjoja hyllyssä. Kuva: Yle/ Juha-Pekka Inkinen paperipino

Kieliopillisesti oikea, mutta vaikea teksti

Useimmiten virkakieli on kieliopillisesti korrektia. Vaikeaselkoisuus ei synny virheistä, vaan vaikkapa monimutkaisista lauserakenteista tai vieraista käsitteistä. Teksti ei etene sujuvasti, asiat on esitetty väärässä järjestyksessä, eikä kokonaisuus hahmotu.

Asiat ja kieli ovat keskenään naimisissa.

- Teksti voi olla fragmentaarista, eli sellaista, jossa on asia toisensa jälkeen peräkkäin, mutta niillä ei näyttäisi olevan mitään liittymäkohtaa toisiinsa, Nuolijärvi kuvailee.

Nuolijärvi korostaa, että kyse ei ole siitä, että joku yksittäinen viraston työntekijä ei osaisi kirjoittaa.

Suurissa organisaatioissa tekstit syntyvät usein valmiiden mallitekstien pohjalta, joita työntekijä täyttää ja yhdistelee. Kirjoittajalla ei ole silloin juurikaan määräysvaltaa tekstiinsä.

- Toinen asia on sitten se, että usein on kiire. Pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon tekstejä, eikä ole mahdollisuutta viimeistellä niitä.

Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi
Pirkko Nuolijärvi. Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi pirkko nuolijärvi
Merkitykset saattavat hämärtyä monipolvisten kirjoitusprosessien aikana. Asiantuntija kirjoittaa tekstin, mutta hän ei enää ole prosessissa mukana, kun tekstiä käännetään tai tarkistetaan julkaisukuntoon.

- Eri alojen asiantuntijoiden ja kielen asiantuntijoiden yhteistyö on tärkeää, Nuolijärvi pohtii. Hänen mielestään tekstejä tulisi laatia yhteistyössä. Olisi olennaista miettiä, ketä varten erilaiset asiakirjat tehdään. Millaista termistöä kannattaa käyttää? Mikä on tekstin tarkoitus?

- Kannattaa miettiä, miten kirjoitustyö organisoidaan kussakin virastossa. Tässä ei ole kysymys pelkästään kieliasusta, vaan tekstien tuottamisen prosesseista. Kielellähän virkamiehet ja viranomaiset toimivat. Kieli ei ole mikään sivuseikka: asiat ja kieli ovat keskenään naimisissa.

Nuolijärvi oli mukana virkakielityöryhmässä, jonka yksi neuvo kuuluu: tehkää vähemmän tekstejä ja tehkää lyhyempiä tekstejä.

Onnistumistarinoita

Virkakielikampanjassa palkittiin lokakuun puolivälissä Onnistumistarinoita-kilpailuun osallistuneita virastoja ja kuntia.

Voiton vei Helsingin kaupungin rakennusviraston Twitter-viestintä. ”Halusimme näyttää, että emme ehkä olekaan harmaita, ilkeitä ja byrokraattisia virkamiehiä”, kuvailee rakennusvirasto twiittaamistaan. Kirjoituksista vastaa viraston viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen. Linja on selkeä: asiaa ja huumoria.

Skip Twitter post

Skip Twitter post

Kakkoseksi ylsi Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokielinen tiedotus, joka on herättänyt kiinnostusta muuallakin maassa.

- Verohallinto on kehittänyt omia verkkosivujaan ja ohjeitaan, samoin Maanmittauslaitos, ympäristöministeriö, Maahanmuuttovirasto ja Kela, Nuolijärvi luettelee.

Nuolijärvi kertoo esimerkin Maahanmuuttovirastosta.

Hyvä kieli on eräänlaista esteettömyyttä.

- Virasto teki opiskelijoille oleskeluluvan hakemista varten selvät ohjeet. Yhteydenottojen määrä väheni, koska ihmisten ei enää tarvinnut soittaa ja kysyä, mitä mikäkin termi tai ohje tarkoittaa, Nuolijärvi kertoo.

- Näin säästetään aikaa, jonka viranomainen voi käyttää esimerkiksi toiminnan edelleen sujuvoittamiseen. Asiakkaan vaivaa säästyy, kun tekstit ja suulliset neuvot ovat selkeitä, eikä asiakas koe mielipahaa siitä, ettei ymmärrä. Ja kun aika on rahaa, tämän säästyneen ajan voi laskea myös euroina.

Nykyään kaupungeista pyritään rakentamaan esteettömiä. Hyvä kieli on eräänlaista esteettömyyttä. Selkeä virkakieli rakentaa osaltaan yhteiskuntaa, joka on tarkoitettu kaikille.

  • Avaruusromua: Viestejä avaruudesta?

    LGM-1 ja muut pulsarit soivat uudessa musiikissa.

    Nuo säännölliset pulssimaiset signaalit vaikuttivat siltä kuin joku lähettäisi niitä tarkoituksella, kuin joku tahtoisi ottaa meihin yhteyttä. Niinpä tähtitieteen opiskelija Jocelyn Bell Burnell alkoi kutsua tuota signaalia lähettävää avaruuden kohdetta nimellä LGM-1, Little Green Men One. Hän oli juuri löytänyt ensimmäisen milloinkaan havaitun pulsarin. Nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin pulsarit soivat uudessa musiikissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Ottaisitko taksikuskin mukaasi ostoksille tai oopperaan?

    Tulevaisuuden taksi voisi tarjota seuraa yksinäiselle.

    Hämmästyin hieman, kun Posti kuljetti kotiin ja asensi paikalleen verkkokaupasta ostamani kodinkoneen ja vei vielä mennessään kierrätettäväksi vanhan laitteen. Kuinka kätevää! Tällaista palvelujen yhdistelyä tarvitaan lisää.

  • Avaruusromua: Kaikki maailman etätyölaiset, rentoutukaa!

    Etätyössäkin voi stressaantua, musiikki auttaa!

    Etätyö on työtä, jota ei tehdä työpaikalla, vaan jossakin muualla. Jotkut ovat sitä mieltä, että etätyö on vähemmän stressaavaa kuin niin kutsuttu toimistotyö, ehkä siksi, että etätyössä työntekijä kokee olevansa vapaampi. Amerikkalainen Ken Elkinson tekee musiikkia yhä kasvavalle etätyöntekijöiden joukolle. Hän on sitä mieltä, että etätyössäkin voi stressaantua ja siihen voi auttaa esimerkiksi musiikki. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri