Hyppää pääsisältöön

Vanhempi, opettele ymmärtämään lapsesi temperamenttia

Lasten erilaisia temperamentteja on syytä ymmärtää
Lasten erilaisia temperamentteja on syytä ymmärtää Kuva: Freeimages ymmärrä lapsesi temperamentti

Aikuiset arvostavat erilaisuutta ja yksilöllisyyttä toisissaan, mutta lasten yksilöllisyyttä on aikuisen joskus vaikea ymmärtää. Yksi lapsi kun tarvitsee rajausta, toinen kannustusta, kolmas mielialan kohotusta ja neljäs turvaa. Yksi kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, toinen vihastuksissaan saattaa kohottaa hieman kulmakarvaa.

Kun vanhemmat pohtivat sitä, miten voisivat ottaa lapsensa tarpeet parhaiten huomioon, lapsen temperamentin ymmärtämisestä voi olla suuri apu. Temperamenttipiirteitä ei voi arvottaa; ei siis ole parempaa tai huonompaa temperamenttia.

Oleellista on, miten ympäristö suhtautuu lapsen piirteisiin. Jos lapsi on esimerkiksi hyvin aktiivinen ja helposti ärsykkeistä häiriintyvä, hänellä menee yleensä oikein hyvin ympäristössä, jossa näitä piirteitä arvostetaan ja niiden toteuttamiselle annetaan tilaa. Jos tällaiselta lapselta vaaditaan hiljaista paikallaanoloa kovin pitkiä aikoja kerrallaan, seuraa helposti vaikeuksia.

Ei ole parempaa tai huonompaa temperamenttia.

Jos vastaavasti hiljainen ja ujo lapsi saa rauhassa tarkkailla tilanteita ja toimia omassa tahdissaan aikuisen tukemana, hänen itsetuntonsa ja minäkuvansa paranevat. Toisaalta välittömän rohkeuden vaatiminen vaikkapa uudessa harrastusryhmässä ei tällaisen lapsen kohdalla johda hyvään lopputulokseen, vaan lapsi saattaa kieltäytyä kokonaan, jos häneltä odotetaan liikaa reippautta.

Sama perhe, eri temperamentti

Perheen yhteiseloon vaikuttaa monella tavalla se, miten vanhemman ja lapsen temperamentit sopivat yhteen. Kun temperamentit ovat sopivasti samanlaiset ja sopivasti erilaiset, perheen elämä rullaa usein aika mukavasti. Mutta perheissä, joiden jäsenten ominaispiirteet ovat hyvin erilaiset, voi olla vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen. Jos yksi on aina tasaisen rauhallinen, ennustettava viilipytty ja toinen räiskyvä, vuoristoratamaista arkea elävä ilotulite, voi eteen tulla monenlaista kitkaa. Toisaalta jos lapsi on temperamentiltaan kovin samanlainen kuin vanhempansa, aikuista saattavat ärsyttää lapsessa erityisesti ne piirteet, joita hän pitää kielteisinä itsessään.

Temperamenttiaan ei voi muuttaa – käytöstään sen sijaan voi.

Aikuisen kannattaa havainnoida itseään toimiessaan lapsen kanssa. Mitä tunteita herää? Nousevatko usein samat tunteet tietyn lapsen kanssa? Mikä ilahduttaa? Mikä ärsyttää? Mitä tuttua lapsesta löytyy, entä mitä tuntematonta?

Ongelmatilanteissa aikuisen on hyvä ensin pohdiskella, liittyykö ongelma perheenjäsenten erilaiseen tapaan olla ja kommunikoida keskenään eli temperamenttiin. Jos näin on, tilanteeseen kannattaa suhtautua rauhallisesti. Temperamenttiaan ei nimittäin voi muuttaa – käytöstään sen sijaan voi. Perheenjäsenten temperamenttipiirteiden havainnoiminen antaa aikuisille vinkkiä siitä, miten kunkin hyvinvointia voidaan tukea.

Voit arvioida lapsesi temperamenttia seuraavien kysymysten avulla:

  • Herkkyys eli sensitiivisyys: Huomaako lapsesi pienetkin aistimukset herkästi, kuulee hiljaisetkin äänet ja tuntee vähäisimmätkin hajut? Vai onko hän ennemminkin kaikenlaista sietävä, tuskin mistään häiriintyvä lapsi, joka ei välitä kuumasta kylpyvedestä, pienestä nälästä tai hiertymästä jalassa?
  • Sinnikkyys: kuinka helposti lapsesi keskeyttää leikkinsä pyytäessäsi häntä lopettamaan? Lähteekö hän mukaan vaikkapa kauppaan, vaikka aluksi olisikin kieltäytynyt, vai tarvitaanko sitkeitä maanitteluja?
  • Rytmisyys: kuinka tarkasti voit ennustaa, mihin aikaan lapsesi nukahtaa tai herää ja mihin aikaan hänellä on nälkä tai hänen vatsansa toimii? Onko hän kellontarkka vai enemmän säännöllisen epäsäännöllinen?
  • Häiriintyvyys: kuinka herkästi lapsesi unohtaa, mitä juuri on tekemässä ja siirtyykin toiseen puuhaan mielenkiinnon kohdistuttua uuteen asiaan? Vai onko lapsi täysin keskittynyt herkeämättä juuri siihen, mitä milloinkin on tekemässä?
  • Vetäytyminen-Lähestyminen: Onko lapsi uusissa tilanteissa ujo ja turvautuu aikuiseen, vai lähestyykö hän rohkeasti uusia asioita ja ihmisiä? Pelkääkö hän uusia tilanteita vai hakeutuuko hän niihin?
  • Intensiivisyys: Kuinka voimakkaasti lapsesi ilmaisee mitä tahansa tunnettaan ulospäin? Onko hän kaikissa tunteissaan näkyvä, voimakas? Vai ilmaiseeko hän tunteitaan elegantisti vaikkapa hienoisilla kasvonilmeiden muutoksilla?
  • Sopeutuvuus: Kuinka helposti lapsesi tottuu muutoksiin? Onko hän kuin kala vedessä missä tahansa vai tarvitseeko hän arkeensa mahdollisimman paljon ennustettavuutta?
  • Aktiivisuus: onko lapsesi aamusta lähtien heti valmiina kaikkeen tekemiseen, ”jo menossa”, vai onko hänellä verkkainen rytmi ja tarve käynnistyä pikkuhiljaa ja tehdä asioita kaikessa rauhassa?

Lopuksi vielä vinkkilista vanhemmille siihen, miten tukea lastaan:

  • Havainnoi lastasi. Älä arvota hänen ominaisuuksiaan, vaikka ne tuntuisivat sinusta vierailta. Kaikki ominaisuudet ovat hyödyllisiä, kunhan hyväksyt ne. Yhteisiä toiminnan tapoja etsien eri piirteet kääntyvät iloksi.
  • Kuuntele lastasi ja ota hänet tosissaan.
  • Kehu lastasi. Jokaisessa lapsessa on roppakaupalla hyviä ominaisuuksia ja puolia. Muista myös kertoa lapsellesi, että hän on ihana ja hyvä juuri sellaisena kuin hän on.
  • Rajoita oikein. Kun sinun on rajoitettava lasta, keskity puhumaan siitä, mitä lapsen tulisi tehdä toisin. Älä puhu lapselle tavalla, jossa keskityt hänen kelvottomiksi katsomiisi ominaisuuksiinsa. Kuuntele myös hänen näkökulmansa: miksi hän teki mitä teki.
  • Älä vaadi uskallusta. Vaikka naapurin Jere tai Jonna uskaltaa tehdä mitä tahansa, älä vaadi lapseltasi samaa ellei hän ole siihen valmis. Jokainen on yksilöllinen.
  • Kun lapsi hakee sinulta turvaa, anna sitä. Toimimalla näin vahvistat lapsen luottamusta siihen, että on olemassa ihmisiä, jotka vastaavat hänen tarpeisiinsa.
  • Anna lapsen kehittyä omassa tahdissaan. Jokaisella on taitoja, jotka kaipaavat lisäharjoitusta, ja taitoja, jotka sujuvat heti kuin tanssi.
  • Jokaisella lapsella on joitakin haasteita, siedä ne. Haaste voi olla vaikkapa kiukunhallinta, liiallinen ujous, puheenkehityksen hitaus, kömpelyys, yliaktiivisuus tai mitä tahansa muuta. Haasteista huolimatta näe oman lapsesi ainutlaatuinen ihanuus ja opettele luottamaan siihen, että aikuisen tuki auttaa lapsia ylittämään itsensä ja kehittymään haasteidensakin suhteen. Ole siis kiukkuisen lapsen tukena, äläkä poista häntä jäähylle eroon aikuisen turvasta. Kannusta ujoa lasta jännittävissä tilanteissa ja kehu pienestäkin edistysaskeleesta. Hyväksy levottoman lapsen yliaktiivisuus ja pyri takaamaan hänelle riittävät mahdollisuudet nauttia energiastaan ja kehittää pitkäjänteisyyttä pikku hiljaa.
  • Hyväksy epätäydellisyys ja iloitse kaikesta hyvästä.

Kirjoittajat:
Riikka Riihonen, LT, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri,
Suvi Laru, psykologi, psykoterapeutti (ET), opettaja
Väestöliitto ry, Vanhemmuuskeskus
Lisää perheasiaa Väestöliiton Perheaikaa.fi-sivustolla.

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live, jakso 5
Marja Hintikka Live, jakso 5 Kuva: Freeimages / Małgorzata Głuchowska jakso 5
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Gianni leikkauskuva
Gianni leikkauskuva Kuva: YLe gainni tam mcmillian
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.