Hyppää pääsisältöön

Kirja on köyhän rikkaus

kirjailija Marjo Niemi
kirjailija Marjo Niemi Kuva: Teos / Heini Lehväslaiho Marjo Niemi (kirjailija),marjo niemi

”Voiko kirja vapauttaa?" Tätä pohtivat ruotsinsuomalainen kirjailija Susanna Alakoski, suomenruotsalainen kirjailija Mathias Rosenlund ja piispa Björn Vikström Helsingin kirjamessuilla. Voiko kirja vapauttaa? Vapauttaa mistä?

Alakoski ja Rosenlund ovat nostaneet omakohtaisissa romaaneissaan esiin köyhyyden leimaaman mielenmaiseman ja sen periytymisen teemoja. Sitä näköalattomuutta, sitä kun ei enää unelmoi, pyydä, eikä vaadi mitään, sitä kun lapset sisäistävät köyhyyden ja suojelevat vanhempiaan surulta ja lisätaakalta.

Jos Alakosken ja Rosenlundin kirjojen jostain toivoisi vapauttavan, ne voisivat vapauttaa henkisen köyhyyden ikeestä ne, jotka ajattelevat köyhän olevan laiska ja köyhyyden poistuvan hiukan tsemppailemalla.

Yritimme kirjailijaporukassa miettiä kirjailijasukupolvemme taustoja. Olin huomannut aikalaisteni seassa, että oma taustani duunariperheen lapsena ei ole se yleisin.

Joitakin vuosia sitten yritimme kirjailijaporukassa miettiä noin suurin piirtein oman kirjailijasukupolvemme taustoja. Olin huomannut aikalaisteni seassa, että oma taustani duunariperheen lapsena ei ole se yleisin, vaikka meidän sukupolvella on ollut mahdollisimman samat koulutukselliset lähtökohdat, kiitos poliittisen päätöksenteon. Emme keksineet montaakaan kouluttamattomien vanhempien lasta, josta olisi tullut kirjailija. Otantamme oli toki suppea, myönnän ja toivon.

Olen ollut tästä kiinnostunut, koska kirjallisuus on kielen taidetta ja kehittää sitä. Puhumaan opitaan lapsena, mutta kieli muotoutuu kaiken aikaa. Ei ole yhdentekevää millaisessa ympäristössä kieli syntyy ja alkaa kerrostumisensa. Ihanne kirjallisuudelle olisi jos kirjailijoiden kielien syntymät olisivat tapahtuneet mahdollisimman monenlaisissa ympäristöissä. Se lisäisi kirjallisuuden ja suomen kielen elinvoimaa ja monipuolisuutta, kirjoittipa kirjailija sitten oma tausta maisemanaan tai ei. Kysymys on kielestä.

Kirjallinen lahjakkuus ja äidinkielen kouluarvosana eivät ole sama asia. Suomessa kasvaa tälläkin hetkellä satoja kirjallisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka eivät sitä edes itse tiedä, eikä sitä kukaan muukaan huomaa. Heidän äidinkielen arvosanansa voi olla huono. He eivät välttämättä kasva kirjahyllyjen katveessa, eikä heille ehkä ole luettu, kotona kenties ei kukaan muukaan lue. Heille ei ehkä tule mieleenkään kirjoittaa. Ja lahjakkuudestakin viis, kirjoittamisharrastus on ehkä paras harrastamisen muoto, sanoo kirjailija. Ja halpa, sanoo duunariperheen lapsi.

Ulosottoviraston uuras yhteydenpito tai pankkitilin miinus eivät ole yhtä kuin ihmisen arvo.

Rosenlund on ratkaissut oman köyhyytensä ammatinvalinnalla joka ei välttämättä lisää toimeentuloa, mutta jolla hän osoittaa itselleen ja lapsilleen, että ihminen voi valita henkisen rikkauden. Että ulosottoviraston uuras yhteydenpito tai pankkitilin miinus eivät ole yhtä kuin ihmisen arvo. Hänen esikoisromaaninsa Vaskivuorentie 20 kuvaa periytyvää työtätekevän köyhyyttä. Töitä siinä tehdään valtavasti sukupolvissa, palkka vaan ei riitä elämiseen. Kirja avaa näköalan köyhän ihmisen tragikoomiseen keksijän todellisuuteen, jossa mitä mielikuvituksellisin arkipäivän luovuus ja kaiken antaneen, mutta maksupuolelle jääneen toivottomuus vuorottelevat.

Alakoski avaa köyhyyden problematiikkaa poikkeuksellisen hienosti romaanissaan Köyhän lokakuu. Köyhyys asuu ihmisessä vaikka tulotaso nousisikin. Kirja paljastaa kaunokirjallisesti köyhyyden rakenteita ja seurauksia, avaa köyhän kokemusta köyhänä. Alakoskea pyydetään kotimaassaan Ruotsissa puhumaan kouluihin ja hän mainitsi, että yhdeksännellä luokalla oppilaat lukevat hänen kirjansa osana opetusta.

Alakoski ei ole kirjoittanut hyvinvointivaikutusten aikaansaamiseksi, hän on kirjoittanut kirjan, kuten kirjailijat tekevät.

Siinä on muuten niitä kuuluisia taiteen hyvinvointivaikutuksia! Alakoski itse ei ole kirjoittanut parantuakseen: ”Kirjoittaminen ei ole terapiaa, se on kidutusta”, hän sanoi keskustelussa. Hän ei ole kirjoittanut hyvinvointivaikutusten aikaansaamiseksi muillekaan, hän on kirjoittanut kirjan, kuten kirjailijat tekevät. Ruotsalainen yhteiskunta sen sijaan on ammentanut taiteesta hyvin voidakseen, yhteiskunta on miettinyt taiteen hyvinvointivaikutuksia, ei taiteilija. Niin sen pitää ollakin. Osataanko meillä taiteen merkitystä yhteiskunnalle tarpeeksi nähdä, arvostaa ja iloksi käyttää?

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.