Hyppää pääsisältöön

Koivisto vertasi toimittajia sopuleihin

Presidentti Mauno Koivisto vertasi vuonna 1984 toimittajia sopuleihin, jotka seuraavat laumana kulloistakin mielipidejohtajaa. Vertaus osoittautui pitkäikäiseksi, ja ainakin politiikan toimittajien mukaan osin paikkansapitäväksi.

Koiviston ja toimittajien suhteet kiristyivät syksyllä 1983. Presidentin sanomisia ja tekemisiä tulkittiin innokkaasti "rivien välistä" ja häneltä vaadittiin useaan otteeseen erilaisia selvennyksiä ja täydennyksiä. Erityisen suurennuslasin alle joutuivat hänen Suomen ydinasepolitiikkaa käsitellyt YK-puheensa sekä Ranskassa pitämänsä puhe, joka käsitteli Suomen itsenäistymistä mainitsematta Leniniä. Hänen päätöksiään suomittiin linjattomiksi: lyhyen ajan sisällä Suomi mm. vastusti YK:ssa Grenadan miehitystä mutta pidättäytyi ottamasta kantaa Afganistanin miehitykseen. Koivistoa arvosteltiin epäjohdonmukaisuudesta, vaikeaselkoisuudesta ja päättämättömyydestä.

Tammikuun 3:ntena 1984 Koivisto antoi Åbo Underrättelser –lehdelle haastattelun, jossa hän vertasi toimittajia sopulilaumaan. ”Näyttää siltä, että on mielipidejohtajia, joita muut sitten seuraavat kuin sopulilauma. Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse”, Koivisto sanoi.

Viikkoa myöhemmin sopulit olivat luonnollisesti Ajankohtaisen kakkosen alkujuonnon ykkösaihe.

Kahta vuotta myöhemmin politiikan toimittajat antoivat Koivistolle kädenojennuksen kaikkien aikojen ensimmäisen Poliittinen sopuli -patsaan muodossa. Palkintoperusteluissa todettiin, että Koiviston arvostelussa "oli ja on perää". Pitkän linjan pankkimiehelle luovutettua patsasta sopi käyttää myös säästösopulina.

Kaikki tietoni sopulista rakentuvat yksinomaan sille, mitä olen julkisesta sanasta lukenut― Mauno Koivisto 1986

Kiitospuheessaan Koivisto totesi, ettei haastattelua tehtäessä ollut tiennyt kahta asiaa. Ensinnäkään, hän ei tiennyt mikä sopuli on ruotsiksi – mutta ei hätää, sillä ei ruotsinkielinen toimittajakaan sitä tiennyt. Toiseksi hänelle oli vasta myöhemmin selvinnyt, ettei sopulilaumalla ole johtajaa.

Sopulivertaus oli kuitenkin tullut jäädäkseen. Kun Kari Suomalainen vuonna 1987 sai Suomalaisuusliiton suomalaisuuspalkinnon, kävi häntä haastattelemassa A-studion sopuli Raija Massala.

Suomalainen sai vastattavakseen erinäisiä suomalaisuutta koskevia kysymyksiä. Ikäväkseen hän totesi, ettei mitenkään käynyt esimerkiksi puhdasverisestä suomalaisesta, sillä kahdeksasosa hänestä oli sveitsiläinen. Suomalaisuutensa hän totesi vain vahvistuneen iän myötä. "Mä aikanaan ihailin kaikkea ulkolaista ja halveerasin kotimaista. Mutta sitten kävi niin, että olen alkanut pitää suomalaisista sitä enemmän, mitä enemmän olen muita nähnyt."

Sopulit ovat sittemminkin ylittäneet siltoja ja uutiskynnyksiä. Vuonna 2011 Pressiklubissa kehotettiin kansalaisia tarkkailemaan sopulien liikehdintää, ja raportoimaan, mikäli havaitsi siinä poikkeavuuksia.

Sopuli Wikipediassa

Kommentit
  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen presidentit

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.