Hyppää pääsisältöön

Koivisto vertasi toimittajia sopuleihin

Presidentti Mauno Koivisto vertasi vuonna 1984 toimittajia sopuleihin, jotka seuraavat laumana kulloistakin mielipidejohtajaa. Vertaus osoittautui pitkäikäiseksi, ja ainakin politiikan toimittajien mukaan osin paikkansapitäväksi.

Koiviston ja toimittajien suhteet kiristyivät syksyllä 1983. Presidentin sanomisia ja tekemisiä tulkittiin innokkaasti "rivien välistä" ja häneltä vaadittiin useaan otteeseen erilaisia selvennyksiä ja täydennyksiä. Erityisen suurennuslasin alle joutuivat hänen Suomen ydinasepolitiikkaa käsitellyt YK-puheensa sekä Ranskassa pitämänsä puhe, joka käsitteli Suomen itsenäistymistä mainitsematta Leniniä. Hänen päätöksiään suomittiin linjattomiksi: lyhyen ajan sisällä Suomi mm. vastusti YK:ssa Grenadan miehitystä mutta pidättäytyi ottamasta kantaa Afganistanin miehitykseen. Koivistoa arvosteltiin epäjohdonmukaisuudesta, vaikeaselkoisuudesta ja päättämättömyydestä.

Tammikuun 3:ntena 1984 Koivisto antoi Åbo Underrättelser –lehdelle haastattelun, jossa hän vertasi toimittajia sopulilaumaan. ”Näyttää siltä, että on mielipidejohtajia, joita muut sitten seuraavat kuin sopulilauma. Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse”, Koivisto sanoi.

Viikkoa myöhemmin sopulit olivat luonnollisesti Ajankohtaisen kakkosen alkujuonnon ykkösaihe.

Kahta vuotta myöhemmin politiikan toimittajat antoivat Koivistolle kädenojennuksen kaikkien aikojen ensimmäisen Poliittinen sopuli -patsaan muodossa. Palkintoperusteluissa todettiin, että Koiviston arvostelussa "oli ja on perää". Pitkän linjan pankkimiehelle luovutettua patsasta sopi käyttää myös säästösopulina.

Kaikki tietoni sopulista rakentuvat yksinomaan sille, mitä olen julkisesta sanasta lukenut― Mauno Koivisto 1986

Kiitospuheessaan Koivisto totesi, ettei haastattelua tehtäessä ollut tiennyt kahta asiaa. Ensinnäkään, hän ei tiennyt mikä sopuli on ruotsiksi – mutta ei hätää, sillä ei ruotsinkielinen toimittajakaan sitä tiennyt. Toiseksi hänelle oli vasta myöhemmin selvinnyt, ettei sopulilaumalla ole johtajaa.

Sopulivertaus oli kuitenkin tullut jäädäkseen. Kun Kari Suomalainen vuonna 1987 sai Suomalaisuusliiton suomalaisuuspalkinnon, kävi häntä haastattelemassa A-studion sopuli Raija Massala.

Suomalainen sai vastattavakseen erinäisiä suomalaisuutta koskevia kysymyksiä. Ikäväkseen hän totesi, ettei mitenkään käynyt esimerkiksi puhdasverisestä suomalaisesta, sillä kahdeksasosa hänestä oli sveitsiläinen. Suomalaisuutensa hän totesi vain vahvistuneen iän myötä. "Mä aikanaan ihailin kaikkea ulkolaista ja halveerasin kotimaista. Mutta sitten kävi niin, että olen alkanut pitää suomalaisista sitä enemmän, mitä enemmän olen muita nähnyt."

Sopulit ovat sittemminkin ylittäneet siltoja ja uutiskynnyksiä. Vuonna 2011 Pressiklubissa kehotettiin kansalaisia tarkkailemaan sopulien liikehdintää, ja raportoimaan, mikäli havaitsi siinä poikkeavuuksia.

Sopuli Wikipediassa

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto