Hyppää pääsisältöön

Koivisto vertasi toimittajia sopuleihin

Presidentti Mauno Koivisto vertasi vuonna 1984 toimittajia sopuleihin, jotka seuraavat laumana kulloistakin mielipidejohtajaa. Vertaus osoittautui pitkäikäiseksi, ja ainakin politiikan toimittajien mukaan osin paikkansapitäväksi.

Koiviston ja toimittajien suhteet kiristyivät syksyllä 1983. Presidentin sanomisia ja tekemisiä tulkittiin innokkaasti "rivien välistä" ja häneltä vaadittiin useaan otteeseen erilaisia selvennyksiä ja täydennyksiä. Erityisen suurennuslasin alle joutuivat hänen Suomen ydinasepolitiikkaa käsitellyt YK-puheensa sekä Ranskassa pitämänsä puhe, joka käsitteli Suomen itsenäistymistä mainitsematta Leniniä. Hänen päätöksiään suomittiin linjattomiksi: lyhyen ajan sisällä Suomi mm. vastusti YK:ssa Grenadan miehitystä mutta pidättäytyi ottamasta kantaa Afganistanin miehitykseen. Koivistoa arvosteltiin epäjohdonmukaisuudesta, vaikeaselkoisuudesta ja päättämättömyydestä.

Tammikuun 3:ntena 1984 Koivisto antoi Åbo Underrättelser –lehdelle haastattelun, jossa hän vertasi toimittajia sopulilaumaan. ”Näyttää siltä, että on mielipidejohtajia, joita muut sitten seuraavat kuin sopulilauma. Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse”, Koivisto sanoi.

Viikkoa myöhemmin sopulit olivat luonnollisesti Ajankohtaisen kakkosen alkujuonnon ykkösaihe.

Kahta vuotta myöhemmin politiikan toimittajat antoivat Koivistolle kädenojennuksen kaikkien aikojen ensimmäisen Poliittinen sopuli -patsaan muodossa. Palkintoperusteluissa todettiin, että Koiviston arvostelussa "oli ja on perää". Pitkän linjan pankkimiehelle luovutettua patsasta sopi käyttää myös säästösopulina.

Kaikki tietoni sopulista rakentuvat yksinomaan sille, mitä olen julkisesta sanasta lukenut― Mauno Koivisto 1986

Kiitospuheessaan Koivisto totesi, ettei haastattelua tehtäessä ollut tiennyt kahta asiaa. Ensinnäkään, hän ei tiennyt mikä sopuli on ruotsiksi – mutta ei hätää, sillä ei ruotsinkielinen toimittajakaan sitä tiennyt. Toiseksi hänelle oli vasta myöhemmin selvinnyt, ettei sopulilaumalla ole johtajaa.

Sopulivertaus oli kuitenkin tullut jäädäkseen. Kun Kari Suomalainen vuonna 1987 sai Suomalaisuusliiton suomalaisuuspalkinnon, kävi häntä haastattelemassa A-studion sopuli Raija Massala.

Suomalainen sai vastattavakseen erinäisiä suomalaisuutta koskevia kysymyksiä. Ikäväkseen hän totesi, ettei mitenkään käynyt esimerkiksi puhdasverisestä suomalaisesta, sillä kahdeksasosa hänestä oli sveitsiläinen. Suomalaisuutensa hän totesi vain vahvistuneen iän myötä. "Mä aikanaan ihailin kaikkea ulkolaista ja halveerasin kotimaista. Mutta sitten kävi niin, että olen alkanut pitää suomalaisista sitä enemmän, mitä enemmän olen muita nähnyt."

Sopulit ovat sittemminkin ylittäneet siltoja ja uutiskynnyksiä. Vuonna 2011 Pressiklubissa kehotettiin kansalaisia tarkkailemaan sopulien liikehdintää, ja raportoimaan, mikäli havaitsi siinä poikkeavuuksia.

Sopuli Wikipediassa

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.