Hyppää pääsisältöön

Lasten hampaiden kunto kohentunut – ongelmat kasaantuneet tietyille perheille

hammaslääkäri
Reikiä nolla! Hammaslääkäri Emmi-Liina Leppänen tarkastaa Denis Aukin hampaita Vallilan terveysasemalla Helsingissä. hammaslääkäri Kuva: Yle/Jani Parkkari hammaslääkäri

Yhä useammalla suomalaislapsella hampaat ovat kunnossa. Reikien yhteenlaskettu lukumäärä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Hammaslääkäreiden mukaa kehitys selittyy terveysongelmien kasaantumisella.

- Kuinkas usein tulee harjattua? hammaslääkäri Emmi-Liina Leppänen kysyy.

- Kaksi kertaa päivässä, Denis Auk vastaa ja nielaisee.

9-vuotias Auk on tullut isänsä saattelemana tarkastuttamaan hampaansa Vallilan terveysasemalle. Aukilta on aikaisemmin jouduttu poistamaan kaksi hammasta, ja nyt hampaita harjataan ahkerasti.

- Enää ei haluta hampaita poistaa. Poika harjaa nykyään tosi hyvin. Tietysti siitä pitää edelleen aina joskus muistuttaa, isä Allan Auk sanoo.

Tällä kertaa reikiä ei onneksi löydy. Hammaslääkäri Leppäsen työpäivä on kuitenkin vasta alullaan. Sellaista päivää ei ole vielä vastaan tullut, etteikö reikiä olisi joltain lapselta löytynyt.

- Tervesuisia lapsia on nykyään paljon, mutta myös reikiä riittää. Monesti samat asiakkaat tulevat tänne yhä uudestaan ja uudestaan. Se on aika perhekohtaista. Sisaruksilla on samanlaisia hammasongelmia, kun elintavat ovat yhteiset, Leppänen sanoo.

Tilastojen perusteella lasten hampaiden kunnossa ei ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käyttämä ns. DMF-indeksi piirtää eri ikäryhmissä tasaista viivaa. Kyseinen mittari ilmoittaa kariutuneiden, paikattujen tai poistettujen hampaiden lukumäärän tutkittua potilasta kohden.

grafiikka
grafiikka Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen grafiikka

Vaikka reikien kokonaismäärä on pysynyt ennallaan, samaan aikaan yhä harvemmalla lapselle havaitaan reikiä. Vuonna 2010 viisivuotiaista lapsista 40 prosentilla oli tarkastuksessa täysin terveet hampaat, viime vuonna vastaava luku oli 70 prosenttia. Hammaslääkärien mukaan selitys johtuu ongelmien kasaantumisesta. Jos lapsella on reikiä, niitä on monesti paljon.

- Ennen reikien määrä hampaissa oli jakautunut tasan kaikkien luokan oppilaiden kesken, nykyään sama määrä reikiä on kasaantunut muutamalle oppilaalle, Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry arvioi.

Pieni joukko työllistää

THL kerää tietoa suun ja hampaiden terveydestä Suhat-hankkeella, jonka piiriin kuuluu noin kolme miljoonaa suomalaista. Yksi hankkeessa mukana olevista kunnista on Kouvola. Siellä 86 prosenttia seitsemänvuotiasta lapsista sai viime vuonna hammaslääkäriltä terveen paperit. Vaikka enemmistöllä lapsista on reikiä entistä vähemmän, hammaslääkäreiden työmäärät eivät ole Kouvolassa laskeneet.

- Karkeasti arvioiden reikiintyminen on ongelma noin 20-30 prosentille lapsista. Tästä ryhmästä se on sitten pienelle osalle erittäin suuri ongelma. Viime vuonna eräälle seitsemänvuotiaalle potilaalle piti laittaa seitsemän paikkaa. 15-vuotiaiden ryhmässä löytyi enimmillään yhdeksän reikää yhdeltä potilaalta, johtava ylihammaslääkäri Tuija Palin-Palokas kuvailee.

Terveysongelmat ovat monesti yhteydessä elintottumuksiin. Palin-Palokas huomauttaa, että yhteys on voimakas etenkin suun ja hampaiden hoidossa.

- Karies on kansansairaus, johon voi vaikuttaa erittäin paljon omilla elintavoillaan. Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan pysty huolehtimaan lapsensa terveydestä, ja se näkyy suoraa hampaiden kunnossa.

grafiikka
grafiikka Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen grafiikka

Suomessa lasten kariestapausten kokonaismäärä määrä laski aina 1990-luvulle saakka. Tuolloin koko ikäluokkaa koskevista vuositarkastuksista päätettiin luopua.

- 90-luvulla vastuuta lasten hampaista alettiin siirtämään kouluterveydenhuollolta vanhemmille. Karies nähtiin ikään kuin väistyvänä ongelmana ja katsottiin, että ei ole kannattavaa tarkastaa kaikkien koululaisten hampaita. Näin siirryttiin enemmän kohti tarveharkintaista järjestelmää, sosiaalihammaslääketieteen emeritusprofessori Hannu Hausen kertoo.

Hampaiden kuntoon vaikuttavat monet eri tekijät. Vaikka esimerkiksi makeisten kulutus on kasvanut Suomessa 2000-luvulla, lasten hampaat eivät ole kuitenkaan menneet huonompaan kuntoon.

- Hampaiden terveydessä kyse on suojaavien ja altistavien tekijöiden nettovaikutuksesta. Vaikka sokereita ja mehuja kulutetaan jonkin verran aiempaa enemmän, ksylitolin käyttö on yleistä ja hampaiden puhdistamisessa on petrattu 2000-luvulla, Hausen arvioi.

Tieto ei yksin riitä

Myös Vallilan terveysasemalla keskustellaan käynnin lopuksi ruokailutottumuksista ja makea syömisestä.

- Kolme kertaa viikossa on kyllä aika usein. Voisiko karkkia syödä vaikka vaan yhtenä päivänä? hammaslääkäri Leppänen kysyy.

- Juu… kuuluu Denis Aukin empivä vastaus.

Isän mukaan makeisten syönti on heidän perheessään vanhempien vika. Allan Auk kertoo, että hänen omassa lapsuudessaan Virossa syötiin aina karkkia ja suklaata. Kerran opitusta tavasta on vaikea päästä eroon. Leppäsen mukaan lastensa kanssa vastaanotolle tulevat vanhemmat harvemmin kieltävät vastuutaan.

- Yleensä myönnetään, että ei olla jaksettu valvoa harjaamista tai ollaan oltu liian lepsuja syömisten kanssa. Reikiintymisen syyt on helppo ymmärtää.

Leppäsen mukaan tapojen muuttaminen on kuitenkin vaikeaa.

- Valitettavan usein tänne palaavat samat lapset uusien reikien kanssa. Se on ikävää, kun tilanne voitaisiin välttää, Leppänen sanoo.