Finlandia-ehdokkaat ovat kriitikoiden ylistämiä

Vuoden 2015 Finlandia-ehdokkaat ovat saaneet kriitikoilta hyvän vastaanoton. Moitteita on saanut osakseen lähinnä vain Kari Hotakaisen Henkireikä – kehujen yhteydessä.

Tänään julkistettu Finlandia-ehdokkaiden lista on sikäli yllättävä, että joukkoon ei ole mahtunut yhteiskunnallisia ja ajassa kiinni olevia teoksia. Sen sijaan listalle on valikoitunut sanataiteellisesti ansioitunutta, lähes lyyristä proosaa.

Monet ehdolla olevista teoksista ovat saaneet kiitosta kielestään, eivät ajankohtaisiin aiheisiin tarttumisesta. Moni voi olla tyytyväinen, sillä kirjallisuutta on totuttu ainakin mediassa lukemaan yhteiskunnallisten kysymysten kautta. Taiteelliset ansiot ovat voineet jäädä vähemmälle huomiolle.

Näin kriitikot ovat vastaanottaneet ehdokkaat

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

Keskisuomalaisen Teppo Kulmala pitää teosta monitasoisena, kiehtovana ja vähän julmanakin. Helsingin Sanomien Anni Valtonen nostaa teoksen peräti elämän metaforaksi. Kalevan (ei verkossa, 14.9.) Marja-Riitta Vainikkala ei niinkään arvioi kirjaa vaan heittäytyy pohtimaan suuria kysymyksiä arvioimansa kirjan kanssa, mikä on varmasti hyvän kirjan merkki.

Kari Hotakainen:Henkireikä

Hotakaisen teos on saanut listan kirjoista osakseen eniten kritiikkiä kehujen rinnalla. Hänen rahatrilogiaansa on pidetty niin hyvänä, että monet ovat katsoneet Henkireiän kalpenevan edeltäjiinsä verrattaessa. Näin argumentoi esimerkiksi Helsingin Sanomien Juhani Karila, joka myös kohtasi Hotakaisen HS:n Nokikkain-ohjelmassa. Sekä Karila että Veijo Hietala Turun Sanomissa ovat nostaneet teoksesta esiin maatuskavertauksen: yhdessä ihmisessä on monia kerroksia.

Pertti Lassila: Armain aika

Turun Sanomien Mari Viertola ehdottaa, että kirjaa ei kannata hotkia. Sille pitää antaa aikaa; siten se saa ajatukset liikkeelle. Hotakaisen tavoin myös Lassilan teos joutuu verratuksi kirjailijan aiempaan tuotantoon, sillä Aamulehden (ei verkossa, 25.9.) Marjaana Roposesta teos ei yllä esikoisen tasolle. Erityismaininnan Roponen antaa teoksen kielestä.

Laura Lindstedt: Oneiron

Tässä meillä on jotain, mitä on tavattu ylistää. Helsingin Sanomien Juhani Karilan mukaan kyseessä ei ole vain huikea ja muodoltaan epätavallinen teos, vaan sen imukin on Karilasta valtava. Eikä kyse edes ole arviosta, vaan kulttuurisivujen artikkelista. Saman lehden varsinaisessa arviossa Antti Majander pitää kirjaa harvinaislaatuisena ja palkitsevana. Turun Sanomien Mari Viertola katsoo teoksen pureutuvan sekä yleiseen että yksityiseen.

Markku Pääskynen: Sielut

Tämänkin kirjan kieli saa kehuja. Helsingin Sanomien Matti Mäkelän mukaan kieli on paitsi kaunista myös kiteyttävää ja ajatuksellista. Lapsen ja aikuisen erilaiset tavat katsoa maailmaa on Mäkelästä kuvattu hyvin, ja Mäkelä tekeekin rohkean vertauksen: hänestä kirja on Teuvo Pakkalan Lapsia-klassikon tasoa. (Pakkalan kirja on muuten verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa.) Savon Sanomien Eija Komu nostaa Pääskysen kirjasta esiin filosofiaa ja kirjallisuusviitteitä.

Panu Rajala: Intoilija

Kirjan arvioissa on käsitelty paljon kirjan keskushenkilöä I. K. Inhaa ja hänen juhlavuottaan. Usein itse kirja on jäänyt vähemmälle käsittelylle tai ainakin suuremmat arvotukset jäävät vähiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Anu Uimonen toteaa vain ohi mennen, että Rajalan tarinankuljetus on sujuvaa. Se, ettei moitteita juuri esiinny, on tietysti omanlaisensa kehu. Aiheeseen pureutuminen miellyttänee kirjailijaa enemmän kuin mahdollisesti ontto imartelu. Kuitenkaan kirja ei välty kritiikiltä täysin. Veijo Hietala pitää Aamulehden arviossaan kirjaa melko kuivakkaana mutta myös lennokkaana. Hän katsoo, että teoksen on kirjoittanut ennemmin professori emeritus kuin kirjailija Rajala.

Ehdokkaat eivät ole myyntitykkejä – vielä

Finlandia-ehdokkaista vain Kari Hotakaisen Henkireikä on kuulunut kymmenen myydyimmän kotimaisen kaunokirjan joukkoon kuukausittaisilla Mitä Suomi lukee -listoilla. Henkireikä on ollut viidenneksi myydyin kirja elokuussa, kuudentena syyskuussa ja kahdeksantena lokakuussa.

Ehdokkuus muuttanee listan varsin nopeasti. Finlandia-jännityksellä on keskeinen rooli Suomen kirjamarkkinoilla.

Aiemmin ehdolla

Nyt ehdolla olevista kirjailijoista ehdolla ovat olleet aiemmin Kari Hotakainen, Laura Lindstedt ja Markku Pääskynen.

Hotakainen on ollut paitsi ehdolla myös saanut palkinnon Juoksuhaudantiestään vuonna 2002. Lisäksi hänen teoksensa Klassikko (1997), Huolimattomat (2006), Ihmisen osa (2009) ovat olleet ehdolla.

Lindstedtin esikoisteos Sakset oli ehdolla vuonna 2007. Pääskynen puolestaan oli ehdolla vuonna 2006 teoksellaan Vihan päivä.

Kuuntele aiheesta lisää päivän Kultakuumeesta klo 15.05 Yle Radio 1 -kanavalta. Seppo Puttonen ja Nadja Nowak haastattelevat palkintoraadin puheenjohtajaa Iris Schwanckia.

Aiheeseen liittyvää

Yle Kirjat: Finlandia-palkintoehdokkaat 2015 Puttosen ja Nowakin esittelyssä – Sattumia ja sanataidetta

Yle Kirjat: Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat

Yle Uutiset: Kari Hotakainen jälleen Finlandia-ehdokkaana – mukana ei lainkaan esikoiskirjailijoita

Suomen Kirjasäätiö: Valintalautakunnan perustelut

Suomen Kirjasäätiö: Edelliset Finlandia-palkinnon voittajat ja ehdokkaat