Hyppää pääsisältöön

Finlandia-ehdokkaat ovat kriitikoiden ylistämiä

Grafiikkaa finlandia-palkinto artikkeliin
Grafiikkaa finlandia-palkinto artikkeliin Kuva: Mikko Lehtola/Yle logokuva

Vuoden 2015 Finlandia-ehdokkaat ovat saaneet kriitikoilta hyvän vastaanoton. Moitteita on saanut osakseen lähinnä vain Kari Hotakaisen Henkireikä – kehujen yhteydessä.

Tänään julkistettu Finlandia-ehdokkaiden lista on sikäli yllättävä, että joukkoon ei ole mahtunut yhteiskunnallisia ja ajassa kiinni olevia teoksia. Sen sijaan listalle on valikoitunut sanataiteellisesti ansioitunutta, lähes lyyristä proosaa.

Monet ehdolla olevista teoksista ovat saaneet kiitosta kielestään, eivät ajankohtaisiin aiheisiin tarttumisesta. Moni voi olla tyytyväinen, sillä kirjallisuutta on totuttu ainakin mediassa lukemaan yhteiskunnallisten kysymysten kautta. Taiteelliset ansiot ovat voineet jäädä vähemmälle huomiolle.

Näin kriitikot ovat vastaanottaneet ehdokkaat

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

Keskisuomalaisen Teppo Kulmala pitää teosta monitasoisena, kiehtovana ja vähän julmanakin. Helsingin Sanomien Anni Valtonen nostaa teoksen peräti elämän metaforaksi. Kalevan (ei verkossa, 14.9.) Marja-Riitta Vainikkala ei niinkään arvioi kirjaa vaan heittäytyy pohtimaan suuria kysymyksiä arvioimansa kirjan kanssa, mikä on varmasti hyvän kirjan merkki.

Kari Hotakainen:Henkireikä

Hotakaisen teos on saanut listan kirjoista osakseen eniten kritiikkiä kehujen rinnalla. Hänen rahatrilogiaansa on pidetty niin hyvänä, että monet ovat katsoneet Henkireiän kalpenevan edeltäjiinsä verrattaessa. Näin argumentoi esimerkiksi Helsingin Sanomien Juhani Karila, joka myös kohtasi Hotakaisen HS:n Nokikkain-ohjelmassa. Sekä Karila että Veijo Hietala Turun Sanomissa ovat nostaneet teoksesta esiin maatuskavertauksen: yhdessä ihmisessä on monia kerroksia.

Pertti Lassila: Armain aika

Turun Sanomien Mari Viertola ehdottaa, että kirjaa ei kannata hotkia. Sille pitää antaa aikaa; siten se saa ajatukset liikkeelle. Hotakaisen tavoin myös Lassilan teos joutuu verratuksi kirjailijan aiempaan tuotantoon, sillä Aamulehden (ei verkossa, 25.9.) Marjaana Roposesta teos ei yllä esikoisen tasolle. Erityismaininnan Roponen antaa teoksen kielestä.

Laura Lindstedt: Oneiron

Tässä meillä on jotain, mitä on tavattu ylistää. Helsingin Sanomien Juhani Karilan mukaan kyseessä ei ole vain huikea ja muodoltaan epätavallinen teos, vaan sen imukin on Karilasta valtava. Eikä kyse edes ole arviosta, vaan kulttuurisivujen artikkelista. Saman lehden varsinaisessa arviossa Antti Majander pitää kirjaa harvinaislaatuisena ja palkitsevana. Turun Sanomien Mari Viertola katsoo teoksen pureutuvan sekä yleiseen että yksityiseen.

Markku Pääskynen: Sielut

Tämänkin kirjan kieli saa kehuja. Helsingin Sanomien Matti Mäkelän mukaan kieli on paitsi kaunista myös kiteyttävää ja ajatuksellista. Lapsen ja aikuisen erilaiset tavat katsoa maailmaa on Mäkelästä kuvattu hyvin, ja Mäkelä tekeekin rohkean vertauksen: hänestä kirja on Teuvo Pakkalan Lapsia-klassikon tasoa. (Pakkalan kirja on muuten verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa.) Savon Sanomien Eija Komu nostaa Pääskysen kirjasta esiin filosofiaa ja kirjallisuusviitteitä.

Panu Rajala: Intoilija

Kirjan arvioissa on käsitelty paljon kirjan keskushenkilöä I. K. Inhaa ja hänen juhlavuottaan. Usein itse kirja on jäänyt vähemmälle käsittelylle tai ainakin suuremmat arvotukset jäävät vähiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Anu Uimonen toteaa vain ohi mennen, että Rajalan tarinankuljetus on sujuvaa. Se, ettei moitteita juuri esiinny, on tietysti omanlaisensa kehu. Aiheeseen pureutuminen miellyttänee kirjailijaa enemmän kuin mahdollisesti ontto imartelu. Kuitenkaan kirja ei välty kritiikiltä täysin. Veijo Hietala pitää Aamulehden arviossaan kirjaa melko kuivakkaana mutta myös lennokkaana. Hän katsoo, että teoksen on kirjoittanut ennemmin professori emeritus kuin kirjailija Rajala.

Ehdokkaat eivät ole myyntitykkejä – vielä

Finlandia-ehdokkaista vain Kari Hotakaisen Henkireikä on kuulunut kymmenen myydyimmän kotimaisen kaunokirjan joukkoon kuukausittaisilla Mitä Suomi lukee -listoilla. Henkireikä on ollut viidenneksi myydyin kirja elokuussa, kuudentena syyskuussa ja kahdeksantena lokakuussa.

Ehdokkuus muuttanee listan varsin nopeasti. Finlandia-jännityksellä on keskeinen rooli Suomen kirjamarkkinoilla.

Aiemmin ehdolla

Nyt ehdolla olevista kirjailijoista ehdolla ovat olleet aiemmin Kari Hotakainen, Laura Lindstedt ja Markku Pääskynen.

Hotakainen on ollut paitsi ehdolla myös saanut palkinnon Juoksuhaudantiestään vuonna 2002. Lisäksi hänen teoksensa Klassikko (1997), Huolimattomat (2006), Ihmisen osa (2009) ovat olleet ehdolla.

Lindstedtin esikoisteos Sakset oli ehdolla vuonna 2007. Pääskynen puolestaan oli ehdolla vuonna 2006 teoksellaan Vihan päivä.


Kuuntele aiheesta lisää päivän Kultakuumeesta klo 15.05 Yle Radio 1 -kanavalta. Seppo Puttonen ja Nadja Nowak haastattelevat palkintoraadin puheenjohtajaa Iris Schwanckia.


Aiheeseen liittyvää

Yle Kirjat: Finlandia-palkintoehdokkaat 2015 Puttosen ja Nowakin esittelyssä – Sattumia ja sanataidetta

Yle Kirjat: Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat

Yle Uutiset: Kari Hotakainen jälleen Finlandia-ehdokkaana – mukana ei lainkaan esikoiskirjailijoita

Suomen Kirjasäätiö: Valintalautakunnan perustelut

Suomen Kirjasäätiö: Edelliset Finlandia-palkinnon voittajat ja ehdokkaat

Kommentit
  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.