Hyppää pääsisältöön

Finlandia-ehdokkaat ovat kriitikoiden ylistämiä

Grafiikkaa finlandia-palkinto artikkeliin
Grafiikkaa finlandia-palkinto artikkeliin Kuva: Mikko Lehtola/Yle logokuva

Vuoden 2015 Finlandia-ehdokkaat ovat saaneet kriitikoilta hyvän vastaanoton. Moitteita on saanut osakseen lähinnä vain Kari Hotakaisen Henkireikä – kehujen yhteydessä.

Tänään julkistettu Finlandia-ehdokkaiden lista on sikäli yllättävä, että joukkoon ei ole mahtunut yhteiskunnallisia ja ajassa kiinni olevia teoksia. Sen sijaan listalle on valikoitunut sanataiteellisesti ansioitunutta, lähes lyyristä proosaa.

Monet ehdolla olevista teoksista ovat saaneet kiitosta kielestään, eivät ajankohtaisiin aiheisiin tarttumisesta. Moni voi olla tyytyväinen, sillä kirjallisuutta on totuttu ainakin mediassa lukemaan yhteiskunnallisten kysymysten kautta. Taiteelliset ansiot ovat voineet jäädä vähemmälle huomiolle.

Näin kriitikot ovat vastaanottaneet ehdokkaat

Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat

Keskisuomalaisen Teppo Kulmala pitää teosta monitasoisena, kiehtovana ja vähän julmanakin. Helsingin Sanomien Anni Valtonen nostaa teoksen peräti elämän metaforaksi. Kalevan (ei verkossa, 14.9.) Marja-Riitta Vainikkala ei niinkään arvioi kirjaa vaan heittäytyy pohtimaan suuria kysymyksiä arvioimansa kirjan kanssa, mikä on varmasti hyvän kirjan merkki.

Kari Hotakainen:Henkireikä

Hotakaisen teos on saanut listan kirjoista osakseen eniten kritiikkiä kehujen rinnalla. Hänen rahatrilogiaansa on pidetty niin hyvänä, että monet ovat katsoneet Henkireiän kalpenevan edeltäjiinsä verrattaessa. Näin argumentoi esimerkiksi Helsingin Sanomien Juhani Karila, joka myös kohtasi Hotakaisen HS:n Nokikkain-ohjelmassa. Sekä Karila että Veijo Hietala Turun Sanomissa ovat nostaneet teoksesta esiin maatuskavertauksen: yhdessä ihmisessä on monia kerroksia.

Pertti Lassila: Armain aika

Turun Sanomien Mari Viertola ehdottaa, että kirjaa ei kannata hotkia. Sille pitää antaa aikaa; siten se saa ajatukset liikkeelle. Hotakaisen tavoin myös Lassilan teos joutuu verratuksi kirjailijan aiempaan tuotantoon, sillä Aamulehden (ei verkossa, 25.9.) Marjaana Roposesta teos ei yllä esikoisen tasolle. Erityismaininnan Roponen antaa teoksen kielestä.

Laura Lindstedt: Oneiron

Tässä meillä on jotain, mitä on tavattu ylistää. Helsingin Sanomien Juhani Karilan mukaan kyseessä ei ole vain huikea ja muodoltaan epätavallinen teos, vaan sen imukin on Karilasta valtava. Eikä kyse edes ole arviosta, vaan kulttuurisivujen artikkelista. Saman lehden varsinaisessa arviossa Antti Majander pitää kirjaa harvinaislaatuisena ja palkitsevana. Turun Sanomien Mari Viertola katsoo teoksen pureutuvan sekä yleiseen että yksityiseen.

Markku Pääskynen: Sielut

Tämänkin kirjan kieli saa kehuja. Helsingin Sanomien Matti Mäkelän mukaan kieli on paitsi kaunista myös kiteyttävää ja ajatuksellista. Lapsen ja aikuisen erilaiset tavat katsoa maailmaa on Mäkelästä kuvattu hyvin, ja Mäkelä tekeekin rohkean vertauksen: hänestä kirja on Teuvo Pakkalan Lapsia-klassikon tasoa. (Pakkalan kirja on muuten verkossa vapaasti luettavissa Kansalliskirjaston Klassikkokirjastossa.) Savon Sanomien Eija Komu nostaa Pääskysen kirjasta esiin filosofiaa ja kirjallisuusviitteitä.

Panu Rajala: Intoilija

Kirjan arvioissa on käsitelty paljon kirjan keskushenkilöä I. K. Inhaa ja hänen juhlavuottaan. Usein itse kirja on jäänyt vähemmälle käsittelylle tai ainakin suuremmat arvotukset jäävät vähiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomien Anu Uimonen toteaa vain ohi mennen, että Rajalan tarinankuljetus on sujuvaa. Se, ettei moitteita juuri esiinny, on tietysti omanlaisensa kehu. Aiheeseen pureutuminen miellyttänee kirjailijaa enemmän kuin mahdollisesti ontto imartelu. Kuitenkaan kirja ei välty kritiikiltä täysin. Veijo Hietala pitää Aamulehden arviossaan kirjaa melko kuivakkaana mutta myös lennokkaana. Hän katsoo, että teoksen on kirjoittanut ennemmin professori emeritus kuin kirjailija Rajala.

Ehdokkaat eivät ole myyntitykkejä – vielä

Finlandia-ehdokkaista vain Kari Hotakaisen Henkireikä on kuulunut kymmenen myydyimmän kotimaisen kaunokirjan joukkoon kuukausittaisilla Mitä Suomi lukee -listoilla. Henkireikä on ollut viidenneksi myydyin kirja elokuussa, kuudentena syyskuussa ja kahdeksantena lokakuussa.

Ehdokkuus muuttanee listan varsin nopeasti. Finlandia-jännityksellä on keskeinen rooli Suomen kirjamarkkinoilla.

Aiemmin ehdolla

Nyt ehdolla olevista kirjailijoista ehdolla ovat olleet aiemmin Kari Hotakainen, Laura Lindstedt ja Markku Pääskynen.

Hotakainen on ollut paitsi ehdolla myös saanut palkinnon Juoksuhaudantiestään vuonna 2002. Lisäksi hänen teoksensa Klassikko (1997), Huolimattomat (2006), Ihmisen osa (2009) ovat olleet ehdolla.

Lindstedtin esikoisteos Sakset oli ehdolla vuonna 2007. Pääskynen puolestaan oli ehdolla vuonna 2006 teoksellaan Vihan päivä.


Kuuntele aiheesta lisää päivän Kultakuumeesta klo 15.05 Yle Radio 1 -kanavalta. Seppo Puttonen ja Nadja Nowak haastattelevat palkintoraadin puheenjohtajaa Iris Schwanckia.


Aiheeseen liittyvää

Yle Kirjat: Finlandia-palkintoehdokkaat 2015 Puttosen ja Nowakin esittelyssä – Sattumia ja sanataidetta

Yle Kirjat: Ketkä saavat Finlandia-ehdokkuuden? Puttonen ja Nowak veikkaavat

Yle Uutiset: Kari Hotakainen jälleen Finlandia-ehdokkaana – mukana ei lainkaan esikoiskirjailijoita

Suomen Kirjasäätiö: Valintalautakunnan perustelut

Suomen Kirjasäätiö: Edelliset Finlandia-palkinnon voittajat ja ehdokkaat

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.