Nadja Nowak
Yle
Seppo Puttonen
Yle
Finlandia-palkintoehdokkaana olevat kuusi teosta antavat erikoisen kuvan kirjallisuuden suhteesta tämän hetken yhteiskuntaan. Esiraadin valitsemat teokset eivät tunnu olevan tiukasti kiinni ajan merkittävissä ja ihmisten mieliä mylläävissä asioissa.
Listalla on kolme kielellisesti kauniisti kerrottua romaania: Selja Ahavan, Pertti Lassilan ja Markku Pääskysen. Laura Lindstedtin Oneiron venyttää kielellisessä kokeilevuudessaan romaanikerronnan tavanomaisuutta.
Kuuden ehdokkaan joukossa on kaksi romaania, jotka ovat yllättävän paljon samankaltaisia. Tämä ei ole moite, vaan vain havainto.
Niin kuin Selja Ahavan romaanissa Taivaalta tippuvat asiat, myös Pääskysen kirjassa sattuma mullistaa ihmisten elämän. Molemmissa myös satu ja taikuus ovat paljastamassa sitä, mitä pahaa sattuma saa aikaan. Ilman taikuutta elämä olisi Pääskysen romaanin mukaan sietämätöntä. Näin on myös Selja Ahavan kirjassa. Ja mitä jää jäljelle, jos sattuma ja petos suljetaan pois? Ihme. Näin kirjoittaa Markku Pääskynen romaanissaan Sielut.
Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Neljästä omaperäisestä osiosta koostuva romaani on kiehtovan outo sekoitus satua ja julmaa todellisuutta. Selja Ahava kirjoittaa siitä, miten ihminen jää surunsa vangiksi sattuman oikusta. Äitinsä äkisti lapsena menettänyt Saara jää surunsa sisään eri tavalla kuin hänen isänsä.
Ahava ei mystifioi elämää äkisti muuttavaa onnetonta tai onnellista sattumaa. Tarina vain osoittaa miten herkästi elämä saattaa ottaa uuden suunnan.
Kari Hotakainen: Henkireikä
Henkireikä on kuin pienimuotoinen kamarisävellys verrattuna sitä ennen ilmestyneeseen kolmen kirjan rahateemasarjaan (Ihmisen osa, Jumalan sana, Luonnon laki).
Aiemmin Hotakainen on kirjoittanut varsinkin miesten puhumattomuudesta. Nyt ongelmia syntyy siitä, että ihmiset puhuvat liikaa ja pidäkkeettömästi.
Rikosylikomisario puhuu kirjassa siitä, miten palveluammateissa olevien ihmisten pinna saattaa katketa kun lähimmäiset sitä liiaksi kiristävät.
Hienolla tavalla Hotakainen rinnastaa rikosylikomisarion rikostutkinnan kirjailijan työhön. Molempien ammattina on kuvitella, mitä oli tapahtunut ja miksi ihminen astuu rikoksen tielle.
Pertti Lassila: Armain aika
Nuori Kimmo elää onnellisinta aikaa elämässään, kuten kirjan nimikin viittaa. Hänen äitinsä on menettänyt sodissa kaksi miestään: toisen talvisodassa ja toisen Lapin sodassa.
Lapsen maailmaan eivät vielä aikuisten surut yllä. Kimmolla on rakastava äiti ja päällisin puolin hyvä isoisä. Lämpimien ja onnellistenkin kesäpäivien joukkoon Lassila kuorii takautumien kautta surua äidin ja isoisän elämästä.
Kauniilla kielellään Lassila kirjoittaa haikeuden auki kahteen suuntaan: menetettyyn onneen ja aikuisten pelkoon siitä, minkälaiseksi Kimmon elämä muodostuu tulevaisuudessa.
Laura Lindstedt: Oneiron
Seitsemän naisen olotilasta on vaikea sanoa elävätkö he elämänsä viimeisiä sekunteja, ovatko he jo aiemmin kuolleet ja nyt kuoleman jälkeisessä välitilassa vai mikä on oikein heidän ns. todellisuutensa. Naiset vievät lukijan kuitenkin seuraamaan jokaisen kuoleman hetkeä yksi kerrallaan.
Vuorollaan amerikkalaisen, brasilialaisen, venäläisen, ranskalaisen, hollantilaisen, itävaltalaisen ja senegalilaisen naisen elämäntarina hahmottuu lukijalle.
Kielellisesti ja kerronnallisesti Oneiron on älyllisesti viritetty rohkea muotokokeilu.
Markku Pääskynen: Sielut
Yhden päivän romaani alkaa siitä, kun Maija katoaa. Isä Kristian lähtee hädissään etsimään pikkutyttöään, jota äiti jää odottamaan kotiin. Naapurin Taito ja Ilari elävät poikien elämää, seikkailevat ja hekin etsivät Maijaa.
Avuksi tulee myös muita paikkakuntalaisia, joista monet ovat erikoisia. Isä Kristian miettiikin, kuinka näistä tulisi taas myöhemmin ulkopuolisia, kun Maijan arvoitus on ratkennut.
Markku Pääskysen kieli on upeaa, se on kuin runoa. Taitavasti kesken kaiken Pääskynen muuttaa tyyliä, kun pojat touhuavat keskenään ja ns. tavalliset ihmiset keskustelevat.
Panu Rajala: Intoilija
Into Konrad Inha oli kokeilunhaluinen ja ennakkoluuloton mies. Inha oli esimerkiksi tutkimusmatkailija, kääntäjä, ulkomaantoimittaja ja erityisesti hänet muistetaan valokuvaajana. Rajalan romaanissa erakoitunut vanha Inha muistelee elämäänsä.
Rajala kertoo monipuolisesti lahjakkaasta miehestä, joka sai paljon aikaan, mutta jäi 1800-luvun kultakauden taiteilijoiden varjoon. Kun esimerkiksi nuoruudentoveri Sibeliuksesta tuli kuuluisa, tämä unohti köyhän Inhan, jolla ei ollut varaa pyöriä Kämpin taiteilijaporukoissa. Inha oli erikoinen mies, joka ei osannut olla ihmisten kanssa. Rakkaudessaankin hän oli turhan sinnikäs, joutui naurunalaiseksi ja jäi perheettömäksi.
Romaani on paitsi kertomus erikoisesta ja ehdottomasta ihmisestä, myös itsenäistyvän Suomen kuvaus.
Suomen Kirjasäätiön asettama palkintolautakunta, joka valitsi Finlandia-palkintoehdokkaat:
filosofian tohtori Iris Schwanck, puheenjohtaja
vapaa toimittaja Ilkka Pernu
kirjakauppias Katri Tuominen
Toimittaja, muusikko Heikki "Hector" Harma jakaa Finlandia-palkinnon 26.11.2015.
Palkinto on suuruudeltaan 30.000 euroa.
Finlandia - palkintoehdokkaista lisää:
Aamun kirja: Selja Ahava
Viikon kirja: Selja Ahava
Yle Kulttuuri artikkeli: Selja Ahava: Taivaalta tippuvat asiat
Aamun kirja: Kari Hotakainen ja Martti Suosalo
Viikon kirja: Kari Hotakainen ja romaani Henkireikä
Yle Uutiset: Pertti Lassila: Armain aika
Markku Pääskynen Nuoren Voiman Liiton Prosak-proosaklubilla
Muuta kirjailijoihin liittyvää:
Kirjasampo.fi: Selja Ahava
Kirjasampo.fi: Kari Hotakainen
Kirjasampo.fi: Pertti Lassila
Kirjasampo.fi: Laura Lindstedt
Kirjasampo.fi: Markku Pääskynen
Kirjasampo.fi: Panu Rajala
Elävä arkisto: Laura Lindstedt: Sakset
Yle Kulttuuri artikkeli: Panu Rajala kohauttaa jälleen!
Elokuva "Enkeli tulessa" pohjautuu Panu Rajalan omaelämänkerralliseen samannimiseen romaaniin.
Elävä Arkisto: Enkeli tulessa
Yle Uutiset: Kari Hotakainen jälleen Finlandia-ehdokkaana – mukana ei lainkaan esikoiskirjailijoita
Graafikko: Mikko Lehtola
