Hyppää pääsisältöön

Höhhötystä, muminointia ja muita Kouluradion puheharjoituksia

Kouluradio tarjosi 1950- ja 1960-lukujen koululaisille runsaasti puheoppia. Opetusohjelmissa treenattiin notkeakielisyyttä mm. ammumisen, haukunnan ja päristelyn avulla.

Koululogopedi Vilho Ollarannan vuonna 1957 toimittamasta Puhetaidon perusteita -sarjasta on säilynyt jälkipolville kaksi osaa. Lähetykset oli tarkoitettu koululuokissa kuunneltaviksi, ja ohjelmissa on taukoja, joiden aikana oppilaiden oli määrä suorittaa toimittajan määräämiä tehtäviä.

Artikulointia käsittelevässä jaksossa (8.3.1957) poistetaan äänielinten jännitystä rentousharjoituksilla – "painojen nostolla", käsien ravistelulla, "hölmöilyllä" ja päristelemällä suuta hevosten tapaan.

Hengitysharjoituksissa ammutaan lehmien lailla ja "höhhötetään" Ukko Nooaa. Ääntämistä trimmataan notkeammaksi muun muassa laululla "Mun mammani meni mummulaan mummuni mun".

Seuraavassa jaksossa (22.3.1957) oli vuorossa rentousharjoitteiden "kuulustelu". Mukana on myös kovaäänisiä kaje- eli resonanssiharjoituksia, äänetön huuliopuhejumppa, viiden vokaalin lauluharjoitus ja voimisteluliikkeitä kielenkärjelle.

Koululaiset saivat luokissaan osallistua joustavakielisyyskilpailuun, jossa tuli määräajan kuluessa toistaa mahdollisimman monesti konstikasta hokemaa ”hupsukspas pit’ tulla”. Ääntämisen piti olla selvää ja virheetöntä.

Ohjelman lopulla Ollaranta perustelee puheopetuksen merkitystä velvoittavin sanavalinnoin: ”Haluattehan te toki jokainen kehittää Luojan teille antamaa jaloa soitintanne.” Ilmaisua "jalo soitin" Ollaranta viljeli monissa muissakin yhteyksissä äänielimistä puhuessaan.

Libe bäba libe bäba...― Harjoitus ohjelmasta Matin ja Maijan puhetaitoa, 1960

Vuonna 1959 Ollaranta laati kansakouluja ja kerhoja varten opaskirjan nimeltä Matin ja Maijan puhetaito. Seuraavana vuonna Kouluradio lähetti melkein samannimisen sarjan, joka sisällöltään muistutti aika lailla aikaisempaa Puhetaidon perusteita.

Matin ja Maijan puhetaitoa -sarjasta on tallella vain yksi jakso, jossa tehdään mm. kajeonteloharjoituksia matkimalla soittimia. Kakofonia on melkomoinen, kun studiossa hoetaan malliksi yhteen ääneen ääntiöitä ja kerakkeita. Ohjelman loppupuolella kilpaillaan jälleen mutkikkaan ”hupsukspas pit’ tulla” -lorun merkeissä.

Ensimmäisen uloshengitysvuoron suoritamme isona helpotuksen huokauksena.― Matti ja Maija Meikäläisen puhetaitoa, 1958

Edellistä varhaisempi, vuosina 1957–1958 radioitu Matti ja Maija Meikäläisen puhetaitoa käsitteli äänenkäytön perusteiden lisäksi myös erilaisia puhetilanteita: haastattelua, keskustelua, muistikuvien mukaan kertomista jne.

Sarjan neljännessä osassa kokeiltiin, millainen "radioselostus" syntyisi esimerkiksi luokan sisustuksesta tai ikkunan takaa aukeavasta näkymästä. Tätä radioleikkiä voitiin luokissa harjoittaa ”karttakeppimikrofonin” avulla.

Rentoutus- ja hengitysharjoitteita ei tässäkään unohdeta. Päätä kieritellään, vartaloa jännitetään ja "löpsähdytetään" ja tehdään "hevosen päristelyä". Syvähengitystä edistetään mm. "muminoimalla".

Kouluradio lähetti 1950- ja 1960-luvuilla monia muitakin puheopetussarjoja, joista monet olivat Ollarannan käsialaa. Yleisradio tarjosi aiheesta lukuisia ohjelmakokonaisuuksia myös aikuisille.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.