Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Erityisen herkkä vai erityisen hankala?

Inhimillinen tekijä, yle tv1
Anne Flinkkilä (vas.), Heli Heiskanen, Anna-Stiina Häkkinen ja Anne Kukkohovi keskustelevat erityisherkkyydestä. Inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 keskiviikkona 11.11.2015 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 14.11. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Mitä erityisherkkyys oikein on? Onko se sairaus, voiko siitä parantua vai onko kyseessä uusi, muodikas vaiva, jolle ei oikein löydy selitystä? Onko se vain yksi ominaisuus monien piirteiden joukossa?

Inhimillisessä tekijässä tavataan kolme erityisherkkää: juontaja-yrittäjä Anne Kukkohovi, psykologi-kouluttaja Heli Heiskanen sekä kotiäiti Anna-Stiina Häkkinen, jonka vanhin tytär on myös erityisherkkä.

Annen keho käy kierroksilla

Anne Kukkohovi ei vastaa stereotyyppistä käsitystä erityisherkästä. Hän ei ole arka, ei pelkää ihmisiä eikä värise kauhusta, kun joku sanoo poikkipuolisen sanan.

Annella on tuhat rautaa tulessa, sillä hän juontaa tv-ohjelmia, pyörittää omia yrityksiään ja on omien sanojensa mukaan huono kieltäytymään kiinnostavista työtarjouksista.

Anne reagoi voimakkaasti ihmisten tunnetiloihin, ääniin ja hälinään ja seurauksena on se, että hän kuormittaa itseään ja kierroksia on vaikea saada alas.

Keho reagoi ja jatkuva sairastelukierre sai Anne hakemaan syytä. Vastaus oli erityisherkkyys. ”Tällainen minä olen ja tämän kanssa nyt eletään”, hän sanoo.

Heli löysi erityispiirteensä

Heli Heiskanen toimi työterveyspsykologina ja tapasi jatkuvasti stressin kanssa taistelevia ihmisiä. Miksi toiset kuormittuvat herkemmin kuin toiset? Miksi toiset palautuvat paljon lyhyemmässä ajassa?

Heli oli jo aikaisemmin tutustunut amerikkalaisen tutkijan Elaine Aronin tutkimuksiin temperamentista ja herkkyyksistä ja tajunnut itsekin olevansa erityisherkkä.

Stressitilanteet kuormittavat erityisherkkää enemmän kuin ei-erityisherkkää ja hyvä, liikkeellepaneva stressi muuttuu helposti kuluttavaksi, huonoksi stressiksi.

Hankala tyyppi?

Erityisherkkyys ei ole sairaus eikä siitä tarvitse parantua. Osalla ihmisistä on synnynnäisesti herkempi hermojärjestelmä, käytännössä se näkyy useimmiten tunne- ja aistiherkkyytenä.

Ihminen reagoi voimakkaasti muiden tunteisiin, ympäristön ääniin, hajuihin, makuaistikin voi olla tavallista herkempi.

Monet voivat pitää erityisherkkää ihmistä hankalana tyyppinä.

Miten sitten tulla herkkyyden kanssa toimeen tässä meteliä, ääniä ja ihmisiä täynnä olevassa maailmassa? ”Siedättymällä ja valintoja tekemällä”, Heli sanoo. ”Olemalla vapaa-aikana ihan itsekseen”, Anne vastaa.

Äiti ja tytär yhtä herkkiä

Mutta entäs, kun on kysymys lapsesta?

Anna-Stiina Häkkisellä on kaksi tyttöä ja vanhempi eli kuusivuotias Maija on pienestä pitäen ollut varsin vaativa lapsi. Hän itkee helposti, pelkää uusia asioita, on usein joustamaton ja tarvitsee paljon syliä.

Diagnoosejakin olisi tarjolla, mutta Anna-Stiina ei ole ryhtynyt niitä kyselemään. Hän sanoo, että on miehensä kanssa ajatellut, että tällainen tytär heillä nyt on.

Vasta törmättyään erityisherkkyyteen hän tajusi, että tässähän on vastaus.

Anna-Stiinan tie oli kuitenkin aika rankka, hän ajoi itsensä äitinä loppuun, ja joutui joksikin aikaa hoitoon. Kun hän tajusi olevansa samanlainen kuin tyttärensäkin, asiat ovat alkaneet pikku hiljaa sujua paremmin.

Iso moottori, pieni jäähdytin

Anne, Heli ja Anna-Stiina puhuvat siitä, miten erityisherkkä ihminen poimii ympäristöstään kymmeniä pieniä asioita, kun muut eivät huomaa kuin yhden tai kaksi.

Tyypillistä on myös se, että toisten tunnetilat tarttuvat tavallista helpommin – kiire tai aggressiivisuus. Esimerkiksi mediassa olevat katastrofiuutiset jäävät mieleen jumiin.

Heli sanoo säätelevänsä tosi paljon sitä, mitä lehdistä, televisiosta tai sosiaalisesta mediasta lukee. Anne kärsii ajoittain pahoistakin univaikeuksista, kun olo ei tahdo rauhoittua. "Moottori on iso, mutta jäähdytin pieni", hän toteaa nauraen.

Suojakuoria ympärille

Erityisherkkyys ei ole mitenkään naisten yksinoikeus.

Helin mielestä herkkyyden myöntäminen on miehille monta kertaa vaikeampaa, sitä yrittää peittää ja samalla tulee helposti jähmettäneeksi oman tunnemaailmansa.

Myös Anna-Stina myöntää, että on pienestä pitäen joutunut kovettamaan itsensä ja rakentelemaan erilaisia suojakuoria ympärilleen. Siksi hän toivookin, että osaisi olla nyt äitinä lapselleen sallivampi.

Huolta muiden hyvinvoinnista

Annen veli kuoli, kun Anne oli 12-vuotias ja siitä alkoi huolehtijan tie. Muiden murheet ja varsinkin puhumattomuus saivat aikaan sen, että Anne alkoi kantaa huolta muiden hyvinvoinnista. Hän piilotti omat tunteensa ja on vasta nyt aikuisena pystynyt käsittelemään niitä.

Kun Anna-Stiina yritti väsyneenä suorittaa äitiyttä, niin lapsuuden pelot ja syyllisyydet tulivat ulos. Nyt kun hän on tiedostanut oman tunneherkkyytensä, voi vähän armollisemmin katsoa itseään.

Hiljaisuus tekee hyvää – kaikille

Miten erityisherkkä ihminen tulee toimeen ei-erityisherkkien kanssa?

Sekä Annen että Anna-Stiinan puolisot ovat ihan "tavallisia" ja haasteitakin riittää. Molemmat ovat sitä mieltä, että puolisot tuovat parisuhteeseen järjen ääntä.

Erityisherkän lapsen kohdalla saattaa olla vaarana se, että vanhemmat alkavat paapoa ja silotella lapsen maailmaa liikaa. Ettei tulisi järkytyksiä tai menisi vaikeaksi.

"Kiusaus on olemassa", Anna-Stiina myöntää. "Pitää vaan olla kärsivällinen, siedättää lasta pikku hiljaa ja ajatella lapsen tulevaisuutta, ei vain omaa mukavuuttaan."

Heli muistuttaa, että vaikka erityisherkkä lapsi ei sinänsä vaadi erityiskohtelua koulussa tai päiväkodissa, monet melua ja hälinää vähentävät tilaratkaisut hyödyttäisivät kaikkia.

Kommentit
  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Näyttelijä Taisto Reimaluoto: "Toisten eteen tehty työ kantaa."

    Elämässä runot lääkitsevät ja yhteispeli kannattelee.

    Taisto Reimaluoto on näyttelijänä tulisieluinen oman tien kulkija ja vahva runojen tulkitsija. Useissa elokuvissa, televisiosarjoissa sekä teatteriproduktioissa näytellyt taiteilija kokee että toisten eteen tehdyn työ kannattaa aina. Kajaanin runoviikon esiintyjänä ja johtajana vuodet 2011-2018 toimineelle Reimaluodolle yhteispeli on kaikessa kaiken avain.

  • Keskustele radiolupien jakamisesta!

    Kaupallisen radion lupien jakaminen

    Vuodenvaihteessa alkaa kaupallisessa radiotoiminnassa uusi vaihe, kun kymmenen vuoden radioluvat astuvat voimaan. Suomessa luvat on jaettu ns. kauneuskilpailussa, mutta olisiko huutokauppa parempi vaihto? Asiaa ovat selvittäneet Mika Mäkilä ja Janne Holopainen. Kuulemme myös Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin kommentit asiaan.

  • Keskustele valehtelemisesta

    Miksi valehtelemme?

    Mikä saa meidät toimimaan vastoin moraaliamme ja turvautumaan joskus valehtelemiseen? Millaisissa tilanteissa toisen valehtelu saattaa saada hyväksyntämme? Entä onko sanonta "rehellisyys maan perii" totta?

  • Keskustele huipputuloisista!

    Se suurituloisin promille

    Millaista on kaikkein suurituloisten elämä Suomessa? Eniten tienaavan promillen sisällä erottuu kolme joukkoa: perijät, ammattijohtajat ja yrittäjät. Millaista heidän elämänsä on ja mitä he ajattelevat suomalaisesta yhteiskunnasta? Kunniansa saavat kuulla niin poliitikot, media kuin koko hyvinvointivaltiokin.

  • Keskustele metsäpolitiikasta

    Mihin suuntaan metsiemme hoitoa pitäisi viedä?

    Miten Suomen metsiä pitäisi sekä hyödyntää taloudellisesti että pitää huolta hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta? Miten siis sekä säästää että syödä kakku?

  • Keskustele huvipuistoista!

    Huvittavaa bisnestä

    Mistä huvipuistojen tuotto syntyy, ja miten investoida niin, että yleisö tulee aina uudelleen ja uudelleen? Kun vielä on kesää jäljellä huvipuistotaloudesta kertovat Lasten päivän säätiön ja Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin ja Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo. Puhelimen päähän saamme Sariolan kiertävän tivolin toimitusjohtajan Ville Sariolan.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.