Hyppää pääsisältöön

J. Karjalaisen laulut syntyvät hyvistä tarinoista ja ajattomista ihanteista

Mansikkapaikka-ohjelmassa vuodelta 2011 käydään läpi hittinikkarin uraa sekä kuullaan hänen näkemyksiään säveltämisestä ja laulumiehen ammatista. Lisäksi haastattelussa valotetaan, kuinka mies tutustui blues-musiikkiin ja mikä on tarina amerikkalais-suomalaisia kansanlauluja julkaisseen Lännen-Jukan takana. Amerikansuomalaisten folklevyjen jälkeen J. Karjalainen palasi takaisin suomirockin pariin. Artikkeliin on myös koottu musiikkivideoita ja live-esiintymisiä artistin pitkän uran varrelta.

Kolme cowboyta oli J. Karjalaisen ja Mustien lasien ensimmäinen kappale, joka soi radiossa. Jussi-Pekka Rantasen haastattelussa Jukka Karjalainen muistelee olleensa perheensä kanssa iltapäiväkahvilla, kun tutun kuuloinen biisi oli soitettu ruotsinkielisessä radio-ohjelmassa Smultronstället. Cowboy-romantiikan Karjalainen arvelee kumpuavan osittain lapsuuden ajoilta, jolloin televisiossa esitettiin western-sarjaa Virginialainen.

Roots-musiikista innostumisen muusikko toteaa johtuvan Matti Laipion Bluesin vuosikymmenet -radio-ohjelmasta. Karjalainen kertoo kokeneensa Laipion ohjelmat ikään kuin "ylipapin saarnana" bluesista ja roots-musiikista.

Merimiehen ja cowboyn jälkeen laulumiehen ammatti on maailman kolmanneksi paras.― J. Karjalainen

Muusikon uran alkuvaiheessa Karjalainen työskenteli mainostoimistossa käsikirjoittajana ja osallistui tuolloin myös Yleisradion järjestämään radiokuunnelmakilpailuun, josta hänelle irtosi toinen sija. Haastattelun ohella kuullaan lyhyt ote Karjalaisen vuonna 1979 kirjoittamasta Jotain vikaa -kuunnelmasta, jossa yhtenä näyttelijänä toimi muun muassa Kauko Helovirta. Haastattelussa Karjalainen korostaakin tarinan merkitystä niin musiikissa kuin muissakin kerronnan muodoissa.

Kun musiikkihommat alkoivat tuottaa tulosta, päätti Karjalainen lopettaa työt mainostoimistossa ja valitsi laulumiehen uran. "Toimistoon voi aina palata. Samanaikaisesti ei voi tehdä molempia asioita", Karjalainen kertoo ajatelleensa tiukan valinnan kynnyksellä.

Olin kuunnellut niin paljon bluesia, että Eddie Boydin Mississippin murre kuulosti kodikkaalta.

Legendan opeissa Helsinginkadulla

Syventävää oppia bluesin saloihin Karjalainen sai yhdysvaltalaiselta bluespianisti ja laulaja Eddie Boydilta, jonka kappaleita on versioinut muun muassa Eric Clapton.

Karjalainen oli lähestynyt kirjeitse Helsinkiin muuttanutta muusikkoa. "En ole opettaja, mutta tule käymään joku päivä", vastasi Boyd. Yhden puhelinsoiton jälkeen Karjalainen olikin jo jammailemassa Helsinginkadulla vuonna 1914 syntyneen legendan luona. "Oli uskomatonta tavata tälläinen tyyppi, joka oli täysin jostain muusta ajasta", muistelee Karjalainen.

Vaikka kymmenittäin suuria hittejä julkaissut Karjalainen kertoo tienneensä alusta asti yhtyeensä kanssa, että hänen säveltämänsä materiaali on "kovaa kamaa", hän ei ole kuitenkaan pitänyt itseään tähtenä. "Se, mitä itse ajattelee itsestään ratkaisee mitä on", muusikko tuumii. Kappaleidensa ajattomuuden hän arvelee johtuvan omien ihanteidensa ajattomuudesta.

Ohjelmasta on leikattu osioita tekijänoikeuksien vuoksi.

Musiikkivideoita ja live-esiintymisiä J. Karjalaisen pitkän uran varrelta

J. Karjalainen tuli Suomen kansan tuntemaksi Mustat Lasit -kokoonpanonsa myötä. Sen puitteissa syntyivät muun muassa kappaleet Oot niin hyvä mulle, Löysin ystävän, Tatsum tisal sekä hitit kuten Sankarit, Hän ja Rock´n roll tänään.

J. Karjalaisen ja Malang Cissokhon Missä se Väinö on? oli kaikkien aikojen ensimmäinen mandingonkielinen laulu, joka nousi Suomen ykköseksi. Electric Saunan esikoisalbumi ilmestyi vuonna 1996. Afrikkalaisen musiikin innoitus kuului levyn rytmikudelmissa ja rennossa tunnelmassa.

Paluu lännestä suomirockin pariin

Aija Puurtisen tekemässä haastattelussa vuodelta 2013 Karjalainen listaa suosikkikirjailijoitaan, ja kertoo löytyykö vanhoista biiseistään lauluja, joita hän ei mieluusti keikoilla esitä. Saamme myös tietää, kuinka Karjalaisen laulut kehittyvät ideoista valmiiksi teoksiksi. Varsinaisena kirsikkana kakun päälle mies esittää kitaran kanssa kuinka Hän- ja Missä se Väinö on? -kappaleet saivat alkunsa.

Olen oppinut suomen kielen kuuntelemalla sitä ja musiikki on ihan samanlainen kieli― J. Karjalainen

J. Karjalainen teki vuonna 2013 paluun suomirockin pariin kolmen amerikansuomalaisia folklauluja sisältäneen levyn jälkeen. Uuden albumin nimi oli Et ole yksin. Musiikillinen siirto otettiin todella hyvin vastaan niin levykaupoissa kuin kesäfestareilla. Yle Live tallensi Karjalaisen keikan kesällä Turun Ruisrockissa.

Yle Liven haastattelussa esiintyikin silminnähden tyytyväinen suomirokkari. "On hemmetin mageeta olla taas siellä oman uransa huipulla", Karjalainen sanoi.

35-vuotisen uransa aikana J. Karjalainen on tehnyt lukuisia koko Suomen tuntemia kappaleita. Siksi hänen keikoistaan on tullut rakkaudentäyteisiä yhteislaulutilaisuuksia. Karjalainen esiintyi Ruisrockin Rantalavalla vuonna 2016. Leppoisalla keikalla kuultiin muun muassa hittibiisit Stindebinde, Mennyt mies, Villejä lupiineja ja Sekaisin. Keikan lisäksi ohjelmassa on Karjalaisen haastattelu.

Vuonna 2017 Karjalainen vieraili Arkistovieraana-ohjelmassa, jossa jutusteltiin muun muassa hänen pitkästä urastaan ja laulujen tekemisestä.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.