Hyppää pääsisältöön

Ljudmila Aleksejevaa kutsutaan Venäjän omaksitunnoksi

Ihmisoikeusaktivistia ja historioitsijaa Ljudmila Aleksejevaa kutsutaan Venäjän omaksitunnoksi. Ajankohtainen kakkonen tapasi hänet vuonna 2015 Moskovassa.

Moskovassa 1927 syntynyt Ljudmila Aleksejeva on yksi Venäjän tunnetuimmista toisinajattelijoista, joka aloitti kamppailun ihmisoikeuksien puolesta jo Neuvostoliiton aikana. Euroopan parlamentti myönsi hänelle Andrei Saharov -palkinnon vuonna 2009 tunnustuksena ihmisoikeuksien puolustamisesta. Venäjällä hän on ollut useasti pidätettynä. Hänet pidätettiin muun muassa 2010, kun hän oli osoittamassa mieltään maansa perustuslain takaamien sanan- ja kokoontumisvapauden puolesta.

"Neuvostoliitto ei kunnioittanut kansalaisiaan"

Aleksejeva aloitti toimintansa kansalaisaktivistina jo 1960-luvulla. Hän oli 37-vuotias, kun Venäjän ihmisoikeusliikkeen katsottiin syntyneen 5. päivä tammikuuta 1965. Tuona päivänä mentiin ensimmäisen kerran kaduille ihmisoikeusiskulausein: "Kunnioittakaa Neuvostoliiton perustuslakia!" "Vaadimme tuomioistuinten avoimuutta!" Hänen mukaansa Neuvostoliitto ei antanut arvoa sotasukupolven ponnisteluille eikä kunnioittanut kansalaistensa ihmisoikeuksia vaan nöyryytti heitä.

Tärkeää ei ole, miten vanhaksi elän, vaan miten elän.

Hän oli myös vuonna 1976 perustetun Moskovan Helsinki-ryhmän jäsen yhdessä Juri Orlovin kanssa. Ryhmä tavoitteena oli valvoa 1975 Helsingissä pidetyn Ety-kokouksen loppuasiakirjan toteuttamista Neuvostoliitossa.

Ihmisoikeusliikkeen alkuvuosina Aleksejevalla oli kaksi lasta huolehdittavana, joten pelko joutua pidätetyksi aiheutti hänessä suurta huolta. Omaa kohtaloaan ei tuolloinkaan surrut, mutta hänellä olisi ollut kestämistä, jos hänen perheensä olisi joutunut pidätetyksi. Vuonna 1977 Aleksejeva teki vaikean ratkaisun. Perhe muutti Yhdysvaltoihin Neuvostoliitosta. Hän palasi Venäjällle 1993.

"Venäjä muistaa vielä, että se on eurooppalainen maa"

Venäjän tilannetta Aleksejeva pitää parempana kuin neuvostoaikana. Mutta huolestuttavana hän pitää suuntausta, jossa laaditaan lakeja, jotka antavat viranomaisille mahdollisuuden polkea ihmisoikeuksia. He voivat esimerkiksi käyttää voimaa ihmisiä kohtaan lähestulkoon mielivaltaisilla perusteilla. Tällaisista laeista on maassa esimerkkejä vankiloissa, joissa Aleksejevan mukaan on suuri määrä syyttömiä. Heidän joukossaan on poliittisia vankeja, joita hän arvioi olevan jopa kolmanneksen vangeista.

Venäjän mielivaltainen kansalaisoikeuksia suitsiva ja rajoittava politiikka tulee Aleksejevan mielestä vielä tiensä päähän. Maa muistaa jonain päivänä, että se on eurooppalainen ja tulee osaksi Eurooppaa.

Ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta hän ei taistele siksi, että hänet muistettaisiin. Hän tekee sen itsensä takia. Ljudmila Aleksejeva elävänsä sillä tavalla kuin hänen mielestään tulee elää.

Lähteitä: Venäläinen ihmisoikeuksien veteraani, (Helsingin Sanomat, 18.7. 2015); Kansalaisjärjestöjen ahdinko kasvaa Venäjällä – uusi laki iskee maassa toimiviin ulkomaisiin järjestöihin, (Yle Uutiset 26.5. 2015)

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.