Hyppää pääsisältöön

Ljudmila Aleksejevaa kutsutaan Venäjän omaksitunnoksi

Ihmisoikeusaktivistia ja historioitsijaa Ljudmila Aleksejevaa kutsutaan Venäjän omaksitunnoksi. Ajankohtainen kakkonen tapasi hänet vuonna 2015 Moskovassa.

Moskovassa 1927 syntynyt Ljudmila Aleksejeva on yksi Venäjän tunnetuimmista toisinajattelijoista, joka aloitti kamppailun ihmisoikeuksien puolesta jo Neuvostoliiton aikana. Euroopan parlamentti myönsi hänelle Andrei Saharov -palkinnon vuonna 2009 tunnustuksena ihmisoikeuksien puolustamisesta. Venäjällä hän on ollut useasti pidätettynä. Hänet pidätettiin muun muassa 2010, kun hän oli osoittamassa mieltään maansa perustuslain takaamien sanan- ja kokoontumisvapauden puolesta.

"Neuvostoliitto ei kunnioittanut kansalaisiaan"

Aleksejeva aloitti toimintansa kansalaisaktivistina jo 1960-luvulla. Hän oli 37-vuotias, kun Venäjän ihmisoikeusliikkeen katsottiin syntyneen 5. päivä tammikuuta 1965. Tuona päivänä mentiin ensimmäisen kerran kaduille ihmisoikeusiskulausein: "Kunnioittakaa Neuvostoliiton perustuslakia!" "Vaadimme tuomioistuinten avoimuutta!" Hänen mukaansa Neuvostoliitto ei antanut arvoa sotasukupolven ponnisteluille eikä kunnioittanut kansalaistensa ihmisoikeuksia vaan nöyryytti heitä.

Tärkeää ei ole, miten vanhaksi elän, vaan miten elän.

Hän oli myös vuonna 1976 perustetun Moskovan Helsinki-ryhmän jäsen yhdessä Juri Orlovin kanssa. Ryhmä tavoitteena oli valvoa 1975 Helsingissä pidetyn Ety-kokouksen loppuasiakirjan toteuttamista Neuvostoliitossa.

Ihmisoikeusliikkeen alkuvuosina Aleksejevalla oli kaksi lasta huolehdittavana, joten pelko joutua pidätetyksi aiheutti hänessä suurta huolta. Omaa kohtaloaan ei tuolloinkaan surrut, mutta hänellä olisi ollut kestämistä, jos hänen perheensä olisi joutunut pidätetyksi. Vuonna 1977 Aleksejeva teki vaikean ratkaisun. Perhe muutti Yhdysvaltoihin Neuvostoliitosta. Hän palasi Venäjällle 1993.

"Venäjä muistaa vielä, että se on eurooppalainen maa"

Venäjän tilannetta Aleksejeva pitää parempana kuin neuvostoaikana. Mutta huolestuttavana hän pitää suuntausta, jossa laaditaan lakeja, jotka antavat viranomaisille mahdollisuuden polkea ihmisoikeuksia. He voivat esimerkiksi käyttää voimaa ihmisiä kohtaan lähestulkoon mielivaltaisilla perusteilla. Tällaisista laeista on maassa esimerkkejä vankiloissa, joissa Aleksejevan mukaan on suuri määrä syyttömiä. Heidän joukossaan on poliittisia vankeja, joita hän arvioi olevan jopa kolmanneksen vangeista.

Venäjän mielivaltainen kansalaisoikeuksia suitsiva ja rajoittava politiikka tulee Aleksejevan mielestä vielä tiensä päähän. Maa muistaa jonain päivänä, että se on eurooppalainen ja tulee osaksi Eurooppaa.

Ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta hän ei taistele siksi, että hänet muistettaisiin. Hän tekee sen itsensä takia. Ljudmila Aleksejeva elävänsä sillä tavalla kuin hänen mielestään tulee elää.

Lähteitä: Venäläinen ihmisoikeuksien veteraani, (Helsingin Sanomat, 18.7. 2015); Kansalaisjärjestöjen ahdinko kasvaa Venäjällä – uusi laki iskee maassa toimiviin ulkomaisiin järjestöihin, (Yle Uutiset 26.5. 2015)

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto