Hyppää pääsisältöön

Marjan totuus: Näin kasvatat neron

Marjan totuus: Näin kasvatat neron
Marjan totuus: Näin kasvatat neron Kuva: Yle/Hans Weckman marja hintikka kolumnikuva

”Soita lapsellesi Mozartia.” Tämän hyvää tarkoittavan neuvon on kuullut jokainen. Se heitetään vitsikkäänä sivulauseena keskusteluissa, joissa vanhempien oletetaan unelmoivan lapsesta onnellisena menestyjänä. Paitsi että Mozart ei ollut onnellinen.

Mozart sairasteli, eli velkaisena ja henkisesti ongelmaisena. Monet kollegat pitivät häntä ikuisena kakarana. Silti ihailemme häntä yhtenä suurimmista eurooppalaisen taidemusiikin säveltäjistä ja mietimme, millainen tie johti maailmanmenestykseen. Miten tällainen nero pääsi kasvamaan?

Vanhemmuuteen on sisäänkirjoitettu unelma siitä, että jälkikasvu saa paremman elämän kuin itse.

On inhimillistä toivoa suuria lapselleen. Vanhemmuuteen on sisäänkirjoitettu unelma siitä, että jälkikasvu saa paremman elämän kuin itse. Samaan aikaan lapsen älynlahjoista ja menestyksestä puhuminen on kuitenkin yhteiskunnassamme tabu. ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” on vaatimattoman kansamme menestyksen mantra. Myhäilemme salaa PISA-testien tuloksia ja muita paremmuusjärjestyksiä, mutta ääneen niistä ei saa puhua.

Ristiriitaista hymistelevässä lahjakkuuskeskustelussa on se, että lapsen mittaaminen ja vertailu alkaa joka tapauksessa heti syntymän jälkeen: "Monenko pisteen lapsi tuli?" Leikkipuistojen perukoilla kysellään, osataanko teillä jo hymyillä, kääntyä, istua, ryömiä ja luetella numerot kymmeneen. Vanhemmuuden ensimetreillä neuvolan käyräviidakko ja opasnivaska luovat mittariston, josta poikkeaminen aiheuttaa ahdistusta, epävarmuutta ja orastavaa paniikin tunnetta: pärjääkö pilttini tässä kilpajuoksussa?

Pärjääkö pilttini tässä kilpajuoksussa?

Koulumaailmassa lasten vertailu ja mittaaminen lisääntyy, vaikka olemmekin lasten koulutuksen lintukoto verrattuna Ranskaan, Britanniaan tai vaikkapa länsinaapuriimme. Ruotsissa yksityisomisteiset koulut määrittelevät itse lukukausimaksunsa ja saavat tuottaa voittoa. Maa on pullollaan pääsykokeilla oppilaansa valitsevia erikoisopinahjoja.

Julkisesti kaikki vakuuttavat, että tärkeintä on se, että lapsi on perusterve ja onnellinen, mutta toivommeko kuitenkin vähintään salaa lapsellemme tiettyjä taitoja ja ominaisuuksia? Ja onko siinä jotain pahaa? Mikä on oikea suhtautuminen lapsen lahjakkuuteen tai lahjattomuuteen? Kasvatuskulttuurimme on maailman mittakaavassa tasa-arvoinen, mutta emme kuitenkaan ole siihen tyytyväisiä.

Lapsen lahjakkuuteen liittyy paljon intohimoja ja ääneenlausumatonta.

Lapsen lahjakkuus ja varsinkin nerous ovat suuria intohimoja herättäviä aiheita, joihin liittyy paljon ristiriitoja ja asioita, joita ei lausuta ääneen. Jossain kohtaa keskustelua kuullaan aina lause: ”Annetaan lasten olla lapsia, koko lapsen lahjakkuudesta käytävä keskustelu on vain vanhempien päänsisäistä mestarointia”. Niinpä niin. Joku keräsi pyhimysäitipisteet.

Mutta ajatelkaa, mitä Mozartistakin olisi tullut, jos joku olisi tajunnut soittaa hänelle... niin mitä?

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live, jakso 5
Marja Hintikka Live, jakso 5 Kuva: Freeimages / Małgorzata Głuchowska jakso 5
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Gianni leikkauskuva
Gianni leikkauskuva Kuva: YLe gainni tam mcmillian
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.