Jussi Latvala
Yle
Kasvuyritystapahtuma Slush imee ihmisiä mukaansa. Vielä yhtään työpaikkailmoitusta Slush ei ole tarvinnut.
Parikymppinen tuotantotalouden opiskelija Riku Mäkelä ei jokunen vuosi sitten kovin tarkkaan tiennyt, mikä on start up. Hän oli reissussa ulkomailla, kun puhelin soi ja ystävä kysyi, huvittaisiko tulla mukaan “yhteen projektiin”.
- Hän sanoi, että kertoo sitten lisää, kun olen palannut Suomeen.
Salaperäinen projekti paljastui pullataikinan lailla paisuvaksi start up- ja teknologiatapahtuma Slushiksi, josta on tullut melkein synonyymi innovoimiselle ja uudelle yrittäjyydelle ja jossa pääomasijoittajien miljoonat ja nuoret yritykset etsivät ja löytävät toisiaan.
Mäkelä ei muista missään vaiheessa varsinaisesti suostuneensa mukaan Slushiin. Hänen sulautumisensa osaksi järjestäjätiimiä kuulostaa enemmän kidnappaukselta: silloinen Slushin toimitusjohtaja Miki Kuusi alkoi vain mättää Mäkelälle kalenteriin tapaamisia ja tapahtumia.
Yhtäkkiä hän löysi itsensä Nokian pääkonttorilta esittelemästä Slushia yhtiön isoille pampuille. Start upeista vähän tiennyt Mäkelä oli imaistu Pohjoismaiden suurimman start up -tapahtuman ytimeen hieman huomaamatta häneltä itseltään.
Pikakelaus vuoteen 2015. Ollaan aivan ankeimman, harmaimman, sateisimman ja pimeimmän ydinsyksyn kynnyksellä, ja puut kaljuuntuvat silmissä.
Mäkelä toivottaa tervetulleeksi toimistohuoneistoon Helsingin Kampissa. Kengät pitää jättää eteiseen, minkä jälkeen Mäkelä johdattaa eteenpäin keittiöön.
Puhtaita kahvimukeja ei löydy mistään.
- Kenelläkään ei ole ollut tiskaaminen prioriteettilistalla kovin korkealla, sanoo mukeja pesemään ryhtynyt Mäkelä. Hän on Slushin nykyinen toimitusjohtaja.
Haastattelua tehtäessä Slushin alku häämöttää parin viikon päässä. Slush-pääkonttorissa on sattumoisin aika rauhallista, mutta Mäkelää vähän huolestuttaa, mahtuvatko kaikki seuraavana päivänä paikalle saapuvat tyypit oikein toimiston tiloihin.
Kun kaksipäiväinen start up- ja teknologiatapahtuma starttaa Helsingin Messukeskuksessa 11. marraskuuta, tiimi on paisunut 1 500 tekijän pataljoonaksi.
Kuinka monen ihmisen työn tulos vuosittain marraskuussa järjestettävä Slush on? Ihan yksinkertaista vastausta ei ole. Slushissa on ympäri vuoden mukana noin kymmenen hengen ydintiimi, jota Mäkelä toimitusjohtajana luotsaa. Mutta jo keväällä ja viimeistään kesällä porukan koko lähtee kasvamaan ensimmäisellä parillakymmenellä.
Vapaaehtoisia etsitään erityisesti opiskelijajärjestöjen avulla, mutta Slushin varsinaisista työpaikoista ei lehtien palstoilla ilmoitella.
- Slushilla ei ole ikinä ollut avointa positiota missään avoimessa haussa. Kun nähdään rekrytointitarve, se menee yleensä ihan kokonaan ihmisten verkostojen kautta, sanoo Miki Kuusi, joka luotsasi Slushia ennen Mäkelää.
Slush siis imee ihmisiä ihmisten verkostoista. Ihan niin kuin Kuusi imaisi pari vuotta sitten mukaan Mäkelän.
Slushilaisten innostus ja positiivisuus on asia, jolta ulkopuolisenkin on vaikea välttyä: somessa, lehdissä ja livenä puhe Slushista tursuilee ylisanoja ja termejä kuten energia, ainutlaatuinen fiilis ja tekemisen meininki. Millaisia ihmisiä ovat he, jotka marraskuisessa räntä-Suomessa lietsovat Messukeskuksen mahdollisuuksien, kasvuhuuman ja innovaatioiden temppeliksi?
- Tavallaan täällä on tosi erilaisia ihmisiä, tosi erilaisista taustoista. On yliopiston puolelta, on Aallosta, on tuolta ja täältä, miehiä ja naisia suunnilleen yhtä paljon. Diversiteetti on laaja, Mäkelä sanoo.
Yhdistävä tekijä on halu vaikuttaa asioihin. Taustavoimat haluavat olla mukana muutoksessa, luomassa edellytyksiä uusien yritysten kasvulle. Myös positiivinen, optimistinen ja pelkäämätön asenne yhdistävät.
Käytännön esimerkki Slush-ilmapiiristä: Vuonna 2013 Slushia järjestettiin vielä Kaapelitehtaalla. Tila uhkasi loppua kesken alati kasvavalta tapahtumalta. Oli pari vaihtoehtoa. Voitaisiin kattaa sisäpiha ja tuoda sinne lämmittimet. Tai sitten rakennuksen viereen rakennettaisiin iso telttarakennus.
Mutta entäpä tämä ajatus: ankkuroidaan ruotsinlaiva Kaapelitehtaan viereen ja järjestetään Slushia siellä.
Vuonna 2015 tiedämme, ettei ruotsinlaivaidea ikinä toteutunut. Syy ei kuitenkaan ollut se, että idea olisi tuntunut slushilaisten mielestä liian kreisiltä tai hankalalta järjestää, pikemminkin päinvastoin:
- Ensimmäinen kysymys suunnittelupalaverissa oli, että Viikkari vai Silja Line, Miki Kuusi kertoo.
Slushilaiset pääsivät esittelemään ideaansa Silja Linen hallitukselle, joka piti ideasta. Laivayhtiön kanssa pohdittiin mahdollisuutta rakentaa esiintymislava risteilijän autokannelle.
Lopulta autolauttojen massiiviset mitat panivat stopin idealle.
- Tekninen toteutus ei pitänyt siitä ajatuksesta, että 150-metrinen autolautta parkkeerataan marraskuussa Kaapelitehtaan rantaan. Mutta saimme sitten pari pienempää laivaa tilalle.
Viime vuonna Slush päättyi marraskuun 19. päivä. Mäkelä kertoo, että joulukuun alkuun mennessä Slushin ydintiimistä jokaista oli lähestytty useampien erilaisten työtarjousten merkeissä.
Vaikka suurin osa ei jättänyt Slushia, on ilmeistä, että työnantajat ovat huomanneet potentiaalin tapahtuman järjestäjissä. Ovathan he onnistuneet synnyttämään lama-Suomeen Pohjoismaiden johtavan start up -tapahtuman ja houkuttelemaan tänne pariksi päiväksi tuhansia start up -yrittäjiä, sijoittajia, kansainvälisiä huippupuhujia ja mediaa ympäri maailman. Slushista on kirjoitettu Forbesin ja Financial Timesin kaltaisissa lehdissä, ja vieraslistalta löytyvät esimerkiksi Viron presidentti ja Ruotsin prinssi Daniel.
Löytyyvätkö Slush-yhteisöstä Suomen seuraavat Wahlroosit ja Ollilat? Kysymys vähän naurattaa Mäkelää.
- Toivottavasti. No, ei ehkä kannata verrata nykyajan oikeisiin ihmisiin. Ehkä he eivät ole se ihan oikea vertailukohta.
Mäkelä kuitenkin sanoo, että olisi yllättävää, jos nollasta jättitapahtuman synnyttävät innostuneet ihmiset eivät tulevaisuudessa pystyisi tekemään jotakin merkittävää.
- Odotan todella paljon sitä, mitä nämä ihmiset tulevat tekemään. Haluan uskoa, että tästä porukasta tulee syntymään upeita tyyppejä, joilla tulee olemaan taloudellista yhteiskunnallista merkitystä Suomessa, Kuusi sanoo.
Joka vuosi Suomessa on enemmän ja enemmän ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi Slush-koulun; näin myös työelämässä on koko ajan enemmän ja enemmän ihmisiä, joille perusasenne on tehdä suuria, merkittäviä juttuja vailla pelkoa.
On niitä ylisanoja, on kansainvälinen ja menestyvä jättitapahtuma, on tunne siitä, että voidaan muuttaa maailmaa. Työtarjouksia, mahdollisuuksia ulottuvilla; ympärillä maailma, jossa sinkoilee miljoonia euroja, Slush-vieraina tuhansia yrittäjiä ja bisnesmaailman vaikuttajia.
On myös loppuunpalamisen uhka. Mäkelä sanoo, että kun pannaan yhteen valtavan kunnianhimoisia ja osaavia ihmisiä, on ihan todellinen riski, että ihmiset uhraavat liikaa aikaa ja energiaa Slushin alttarilla eivätkä huomaa palavansa liian suurella liekillä.
Mäkelä tietää tämän itsekin. Vuosi sitten syksyllä hän tajusi lähestyvänsä pistettä, jossa taakka on liian suuri. Viikon ajan oli kaikkensa antanut olo, kunnes hän pääsi jatkamaan eteenpäin.
Täytyy pitää huolta siitä, että ihmiset käyttävät tähän oikean määrän aikaa. Se on eri asia kuin maksimaalinen määrä aikaa.
Tämä oli hyvä opetus. Toimitusjohtajana Mäkelä on viime kädessä vastuussa siitä, että Slushia tekevät ihmiset eivät pala loppuun.
- Täytyy pitää huolta siitä, että ihmiset käyttävät tähän oikean määrän aikaa. Se on eri asia kuin maksimaalinen määrä aikaa.
Mäkelä on viime aikoina alkanut ymmärtää myös Slushista jotakin olennaista. Kampin toimistossa halutaan ilman muuta puuhata maailman parasta start up -tapahtumaa.
Mutta:
- Se on kuitenkin eri asia kuin täydellinen start up -tapahtuma.
Lue myös:
Slushin toimitusjohtaja: Uudet työpaikat syntyvät pieniin start upeihin, eivät isoihin yrityksiin
A2 Yrittäjä -illalta odotetaan kiivasta keskustelua – Testaa millainen yrittäjä olet
