Hyppää pääsisältöön

Sotahistorioitsija Beevor eksyy Ardennien metsään

Yhdysvaltain 1.jalkaväkidivisoona saapuu Butgenbachiin
Yhdysvaltain 1. jalkaväkidivisoona saapuu Butgenbachiin Yhdysvaltain 1.jalkaväkidivisoona saapuu Butgenbachiin Kuva: WSOY/YLE ardennien taistelu

Antony Beevorin kirjassa ”Ardennit 1944 – Hitlerin viimeinen uhkayritys” (WSOY, 616 s.) ollaan Ardennien metsissä Luxemburgin ja Saksan rajamaastoissa vuoden 1944 viimeisinä viikkoina. Natsien ja jenkkien lisäksi sodan runtelemaa maiseman ja taisteluiden läpi kulki kirjan lukenut taidehistorioitsija-tietokirjailija Anna Kortelainen.

- Tietenkin Ernest Hemingway seikkailee siellä myös. Eikä Antony Beevor kätke vastenmielisyyttään Hemingwaytä kohtaan. Sitten siellä on J.D. Salinger. Hän kirjoitti novelleja poterossaan. Salinger sai sillä tavoin työnnettyä taisteluväsymystään ja romahdustaan ensimmäisiin rauhanpäiviin saakka. Myös Kurt Vonnegut, joka taisteli nuorena miehenä Ardenneilla, vilahtaa kirjan tekstissä, sanoo tietokirjailija Anna Kortelainen.

Sotilaita-lumisessa-metsässä
Sotilaita lumisessa metsässä Sotilaita-lumisessa-metsässä Kuva: WSOY/YLE ardennien taistelu

- Ihailemani suuri mestari sotahistorioitsija Antony Beevo menee kyllä kirjan tekstin kanssa metsään. Ymmärrän, että Ardennien taistelu oli hyvin sekasortoinen jo johtuen siitä, että se oli poikkeuksellisen kehnosti suunniteltu operaatio. Yllätyskään ei onnistu niin hyvin kuin olisi voinut. Taistelu voi olla sekasortoinen, mutta sitä kuvaava teksti ei sitä saisi olla. Odotin vahvempaa otetta, jolla sotahistorioitsija Beevor veisi lukijansa läpi sekavan Ardennien taistelun.

Saksalaisia joukkoja Honsfeldissä
Saksalaisia joukkoja Honsfeldissä Saksalaisia joukkoja Honsfeldissä Kuva: WSOY/YLE ardennien taistelu

- Minua kiinnostaa sotahistoriassa sen tyyppinen kirjoittamisen ote, jossa kerrostuu johto, keskijohto - ja sitten se ihan tavallinen mies siellä ihan reunimmaisena. Jos kirjoittaja pystyy yhdistämään näitä tasoja ja vielä ehkäpä mahdollisia siviilien kokemuksia, niin siitä olen hyvin otettu lukijana. Mutta sehän onkin kaikkein vaikein tehtävä ja jos vielä pystytään kertomaan jotain siitä paikasta, seudusta, jossa kaikki tapahtuu, niin silloin teksti tekee suuren vaikutuksen.

Amerikkalaisia saapumassa Bastogneen
Amerikkalaisia saapumassa Bastogneen Amerikkalaisia saapumassa Bastogneen Kuva: WSOY/YLE ardennien taistelu

- Sotakirjallisuutta voi lukea hyvin monella tavalla. En koskaan lue sotakirjallisuutta ikään kuin tenttiin. En paina lukiessa detaljeja mieleeni. Mutta kun katsoo esimerkiksi Ardennit 1944 – Hitlerin viimeinen uhkayritys -kirjan osana olevaa sanastoa, niin sieltä löytyy vaikkapa sana kylmävesivamma. kiinnitin siihen heti huomiota, kuulostaa kiinnostavalta ja liittyy kokemuksellisuuteen Ardennien taisteluissa. Haluan tietää tästä lisää! Tällainen pieni seikka kulkee siellä sekä taisteluissa että tekstissä ja kertoo kuinka vähästä hengissä pysyminen saattoi Ardenneilla vuonna 1944 olla kiinni. Siis siitä neuvoiko uusille sotilaille kukaan, että sukat pitää aina kastumisen jälkeen vaihtaa kuiviin. Tällainen on minusta aina kiinnostavaa.

Kuolleita siviilejä Stavelotissa
Kuolleita siviilejä Stavelotissa Kuolleita siviilejä Stavelotissa Kuva: WSOY/YLE ardennien taistelu

- Siellähän on tekstissä myös päivä päivältä etenevät päiväkirjamerkinnät, jotka eivät kyllä lunasta sitä lupaamaansa tehoa. Tekstin parasta antia on kuvaus Hürtgenin metsän taisteluista. Sotilaiden arkaainen pelko tummia ikivihreitä metsiä kohtaan on kuvattu Hürtgenin metsä –luvussa todella hyvin. Paleleminen, loska, suot, pimeä, nälkä ja lumen syöminen janoon. Todella vaikuttavaa tekstiä Beevorilta. Siinä luvussa saa makua siitä kuinka Ardennien taisteluista voisi kirjoittaa.


Lentokoneita Bastognen yllä
Lentokoneita Bastognen yllä Lentokoneita Bastognen yllä Kuva: WSOY/YLE ardennien taistelu

- Saksalaiskenraalit ovat kiinnostavimpia hahmoja kuin länsipuolen liittoutuneiden kenraalit. En jaksanut kiinnostua Eisenhowerista, Montgomerystä tai Pattonista tai heidän ja muiden kenraalien lapsellisista arvovaltakiistoista. En tiedä miksi saksalaiset kenraalit tunuvat värikkäämmiltä. Syynä voi olla se, että heidän johtonsa yksinapaisuus eli Hitlerin tapa johtaa, korostaa Hitlerin ja kenraalikunnan ristiriitoja. Esimerkiksi vaikkapa kun meillä on sellaisia kenraaleja kuin Heintz Kokott tai Hasso von Manteuffel. He vain ovat jollain tavoin pittoreskimpia hahmoja tekstissä. Vaikka he saivatkin aikaan suurta tuhoa, niin lukijalle heissä on liittoutuneiden kenraaleja enemmän kolmiulotteisuutta, toteaa tietokirjailija Anna Kortelainen.

La Rochen rauniot
La Rochen rauniot La Rochen rauniot Kuva: WSOY/YLE ardennien taistelu
Antony Beevorin kirjan kansi
Antony Beevorin kirjan kansi Kuva: WSOY/YLE antony beevor ardennit
Kommentit
  • Mitä käyttämäsi kieli kertoo sinusta?

    Sosiolingvistit tallentavat tämän päivän puheet

    Sitä voisi luulla, että aikuistuessa myös kieli vakiintuu. Puhuttu kieli kuitenkin muuttuu koko elämän ajan. Se kertoo asiasisällön lisäksi myös mm. puhujan asuinpaikoista, sosiaalisesta verkostosta ja yhteiskunnallisesta asemasta.

  • Avaruusromua: Luovuus on kuin marmorilohkareen hahmottelua

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaisia.

    "Mieleni on täynnä sykettä ja värähtelyä. Olen tuskin alkanut luonnostella, kun ajatus seuraa toista". Näin lainaa säveltäjä Pjotr Tsaikovskia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Luovuus ei rajoitu vain historian suuriin hahmoihin, kuten Darwiniin tai Picassoon. Luovuutta on jokaisella ihmisellä". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Robert J. Sternbergia kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 ulkomaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Luovuudelle on turha etsiä yhtä selitystä

    Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaisia.

    "Oivalluksen hetki on jännittävää kuin nopea autonajo". Näin lainaa filosofi Bertrand Russellia amerikkalainen psykologian professori Eliot Dole Hutchinson, vuonna 1952 suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Luova ajattelu. "Jos aikaa ei ole kiireettömään pohdintaan, asioiden sulatteluun ja luovaan hautomiseen. seurauksena on yksiselitteisesti pinnallisuuden ja typeryyden lisääntyminen". Näin siteeraa amerikkalaista psykologia Howard Gardneria kasvatustieteen professori Kari Uusikylä, vuonna 2012 ilmestyneessä kirjassaan Luovuus kuuluu kaikille. Avaruusromussa kuunnellaan menneen vuoden 2018 kotimaista satoa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri