Hyppää pääsisältöön

Työhuoneena Kallion kirkko

Pétur Sakari soittaa Kallion kirkon urkuja
Pétur Sakari Pétur Sakari soittaa Kallion kirkon urkuja Kuva: Yle pétur sakari

Urkutaiteilija Pétur Sakari (s. 1992) pääsee työhuoneelleen harjoittelemaan varsin erikoisiin aikoihin. Hän kiipeää Helsingin Kallion kirkon takalehterille myöhään illalla tai kukonlaulun aikaan aamulla, kun kirkossa ei ole muuta toimintaa. Urkuparvelta löytyvät ruotsalaisen Åkerman & Lund -urkurakentamon vuonna 1995 valmistamat ranskalais-romanttiset urut.

- Kalliossa on mielestäni Helsingin hienoin soitin. Täällä on ollut aina aktiivinen konserttitoiminta ja näiden urkujen ääressä on kuultu monia kansainvälisiä nimiä.

Ensimmäisen kerran Pétur Sakari istui itse Kallion kirkon urkujen ääreen käydessään 15-vuotiaana kirkon pitkäaikaisen urkurin Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrogin tunnilla.

- Hän innostui tunnistamme niin valtavasti, että kutsui minut saman tien tänne konsertoimaan, Sakari muistelee.

- Se oli minulle silloin tosi iso juttu, sillä olin jumaloinut tätä soitinta. Minulle annettiin kirkon avain, että pääsin harjoittelemaan konserttia varten. Konsertin jälkeen Sirkka-Liisa taputteli minua olalle ja sanoi ajatelleensa, että voisin pitää avaimen.

Pétur Sakari esittelee TImo Asikaiselle Kallion kirkon urkuja
Pétur Sakari ja Timo Asikainen Pétur Sakari esittelee TImo Asikaiselle Kallion kirkon urkuja Kuva: Yle pétur sakari

Jos urkuri ei toimi kirkon virassa, hänellä ei ole omaa virkasoitinta, jolla työstää ohjelmistoa.

- On iso etuoikeus, että olen saanut mahdollisuuden harjoitella täällä, Sakari toteaa.

Toimittaja Timo Asikainen kiipesi Pétur Sakarin perässä urkuparvelle tutustumaan tämän työvälineeseen. Sakari esittelee alla olevassa klipissä Kallion kirkon upean instrumentin eri äänikertoja. Uruista löytyvät niin huilut, viulut, klarinetti kuin trumpettikin ja lopulta kokonainen sinfoniaorkesteri.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.