Harvinaisen valkoselkätikan voi nyt nähdä lähes missä vain, sillä tikat lähtivät vaeltamaan pesimäalueiltaan itärajan takaa. Vaelluksen yhtenä syynä pidetään pesinnän erityisen hyvää tulosta Venäjällä, missä sopivia elinympäristöjä lahopuineen vielä riittää ja kanta on vahva.
Vaellus on ennätyksellinen
Viime viikkojen aikana tikat ovat levittäytyneet länteen yli Suomen aina Pohjanlahden rannikolle, jopa Ruotsiin asti. Tällaista vaellusta ei valkoselkätikalla ole havaittu Suomessa koskaan.
Syyskuun havaintopaikat merkitty sinisellä ja lokakuiset punaisella. Hangon lintuasemalla on rengastettu jo nelisenkymmentä valkoselkätikkaa, osa myös värirenkain. Toivotaan, että lauhat kelit eivät aja Etelä-Suomen tikkoja turhan pitkälle pohjoiseen, missä ravinnonsaanti voi olla kriittinen tekijä pakkasten tullessa.
Vaelluksen voimakkuus näkyy myös BirdLife Suomen julkaisemassa vertailukartassa vuosilta 2011-2015.
Valkoselkätikka on pesimäympäristönsä suhteen tikoistamme vaateliain. Vanhan kaskikulttuurin jäljiltä syntyneet valoisat koivikot ja lehtipuuvaltaiset sekametsät lahopuineen ovat huvenneet tehometsätalouden myötä. Sen seurauksena valkoselkätikkojen määrä romahti muutamassa vuosikymmenessä yli 90 %. 1990-luvun alussa pareja oli enää 30-50.
Sittemmin kanta on vähitellen vahvistunut. Tällä hetkellä pesivä parimäärä on noin 200, mutta edelleen laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Vaellus toivottavasti vahvistaa lukumäärältään valkoselkätikan Suomen kantaa ja tuo siihen siten myös uutta verta.
Timo Laine tuntee valkoselkätikat
Uhanalaisen valkoselkätikan esiintymistä ja kannan kehitystä on seurattu jo usean vuosikymmenen ajan. Metsähallituksen suunnittelija Timo Laine on ollut pitkään mukana reviirien kartoituksessa ja suojelutyössä niin kotimaassa kuin Venäjän Karjalassakin.
Syksyn vaelluksen voiman Laine on todennut omalla pihallaankin Oriveden Eräjärvellä.
Lisää valkoaselkätikasta:
Metsähallitus ja valkoselkätikka
Lintuatlaksen tulos
Tikkalinnut/yle oppiminen
Tunnista lintuja
Valkoselkätikka Metsäradiossa
