Maaginen realismi ja sielukkuus yhdistyvät tekniseen taituruuteen Anna Estarriolan intiimeissä ja koskettavissa teoksissa. Katalonialaissyntyinen nykytaiteilija on taiteentuntijoiden mielestä Suomen omaäänisimpiä ja erottuvimpia tekijöitä.
Keväällä hänen töitään nähdään Kiasman kokoelmanäyttelyssä.
Jättikokoinen pää. Astut sisään.
Ensin et näe mitään, sitten huomaat pienien päiden meren.
Kuulet kuiskintaa.
Tajuat, että seuraat eri päiden välistä keskustelua.
Siinä ne eri ajatukset riitelevät, sopivat ja yrittävät tulla toinen toistensa kanssa toimeen.

Emerging thoughts -niminen teos on juuri ostettu nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin, ja intendentti Arja Millerin mielestä se kuvastaa erityisen hyvin, miten taiteilija Anna Estarriola luo teoksissaan tapahtuman, johon katsoja pääsee osalliseksi.
- Estarriolan töissä on fantastista maagisuutta, Miller kuvailee.
- Hän on yksi Suomen nykytaiteen erottuvimmista ja omaäänisimmistä taiteilijoista.
Samaa mieltä olivat myös AVEK 2015 -palkintoraadin jäsenet. Alkusyksystä kokoontunut raati oli jo ensimmäisessä kokouksessa käytännössä yksimielinen Anna Estarriolan palkitsemisesta. Estarriolan työt Related to Glory –näyttelyssä Huuto Galleriassa aikaisemmin tänä vuonna olivat tehneet kaikkiin heistä suuren vaikutuksen.
- Töiden monipuolisuus, yllätyksellisyys ja teoksiin tehty työmäärä oli vaikuttavaa, kertoo raadin jäsen, mediataiteilija Elena Näsänen.
- Estarriolan kaltaista poikkitaiteellisuutta ei ole nähty Suomessa, tai ainakin se on äärimmäisen harvinaista, hän arvioi.

Kuvataiteilijaksi valmistunut Estarriola on opiskellut myös nykytanssia. Taiteessaan hän yhdistää suvereenisti kaikkia esitystaiteen keinoja performanssista elokuvakerronntaan.
AVEK-palkinto halusi tänä vuonna nostaa esille Suomeen kotoutuneiden taiteilijoiden tärkeää roolia taidekentän kehittäjinä ja uudistajina.

Barcelonassa opiskelunsa aloittanut Estarriola päätyi Helsinkiin jo 11 vuotta sitten ensin vaihto-oppilaaksi.
- Kuvataideakatemiassa sain vapaat ja poikkitaiteelliset opiskelumahdollisuudet. Ja koin Helsingissä sellaista inspiraatiota ja mahdollisuuden keskittyä työhöni, että päätin jäädä, Estarriola sanoo.
Hän valmistui Kuvataideakatemiasta jo vuonna 2009 ja on asunut ja työskennellyt Suomessa aktiivisesti siitä lähtien.
Miller ei näe Estarriolan töissä mitään erityisen "ei-suomalaista". Estarriola on ennen kaikkea kansainvälinen taiteilija.
-Suomalaisen nykytaiteen kenttä on ylipäänsä valtavan kansainvälinen tällä hetkellä.

Kuolemanvakavia aiheita herkästi ja lämpimällä huumorilla
Tyhjä huone. Astut sisään.
Huomaat, että nurkkapöydässä istuu nainen. Istuudut häntä vastapäätä. Katsot naista. Nainen katsoo sinua silmiin.
Tämä kertoo sinulle yksinäisyydestään. Siitä, miten haluaisi aidosti kohdata toisen ihmisen. Sinut.
Naisen silmät kostuvat. Hän yrittää tavoittaa sinua. Mutta liikuttuneena toteaa, että kohtaaminen on mahdottomuus. Hän pyytää sinua koskettamaan kättään. Käsi on lämmin.
Estarriola käyttää töissään usein interaktiivisuutta ja oikean kokoisia nukkemaisia ihmishahmoja. Hahmojen kasvot ovat monesti videoprojektioita Estarriolan omista kasvoista. Erityinen rooli on katsekontaktilla. Katsojasta tuntuu kuin keskustelisi taiteilijan intiimimpien puolien kanssa.
- Käytän itseäni ainoastaan hahmona. En puhu yksityiselämästäni, omasta henkilöhistoriastani tai ihmissuhteistani. Ei se ole kiinnostavaa. Haluan kertoa enemmän ihmisyydestä kuin itsestäni, Estarriola painottaa.
Kuten: Uskallanko tehdä niitä asioita, joita haluaisin tehdä? Muistaako minua kukaan kuolemani jälkeen? Ymmärtääkö minua kukaan? Pystynkö minä ymmärtämään ketään? Tulenko lopulta aina olemaan yksin?
Pään sisäinen maailma, uskallus elää, ja elämän rajallisuus olivat teemoja myös loka-marraskuun vaihteessa nähdyssä performanssissa Show. Esityksessä akrobaatti kuolee hänen syliinsä. Hän päättää mennä akrobaatin nahkoihin ja toteuttaa tämän viimeisen toiveen.
Anna Estarriolan Galleria Sinneen toteuttama suuritöinen Show esitettiin loka-marraskuun vaihteessa kaksi kertaa. Esitykset olivat loppuunmyytyjä.
Huumori on uutta suomalaisessa mediataiteessa
Moni on kuvaillut, että Estarriolan teokset koskettavat sielua. Kiasman intendentti Arja Millerin mukaan ne "menevät luihin ja ytimiin".
- Estarriola on suuri mimiikan taitaja. Ja hänellä on herkkyyttä välittää inhimillisyyttä, runollisuutta, koko universumia koskettavia kysymyksiä teostensa kautta, Miller sanoo.
- Käsittelen universaaleja ihmisyyden kysymyksiä. Kautta ihmiskunnan historian olemme etsineet vastauksia samoihin kysymyksiin, Estarriola vastaa.

- Estarriolan huumori on myös uutta Suomen mediataiteessa, AVEKin palkintoraadissa istunut mediataiteilija Näsänen sanoo.
- Kyllähän sitä on nähty, Erkka Nissinen, esimerkiksi, mutta ei ehkä sitten niin paljoa, Anna Estarriola vastaa.
- Olen kyllä joka kerta aivan vakavissani. En todellakaan yritä aktiivisisesti hauskuuttaa.
Mutta juuri lämmin huumori estää vakavien aiheiden muuttumisen liian sentimentaaliseksi ja pateettiseksi. Elämän riipaisevan kauneuden esiintuominen vaati hienovaraista herkkyyttä.
- On vaikea olla hyvä klovni. Anna ei ole humoristi, mutta hän taitaa huumorin ja vakavuuden hiuksenhienon rajan, Miller kuvailee.
Estarriolan seuraava näyttely on helmikuussa 2016 Galleria Forum Boxissa.
Keväällä 2016 hänen töitään nähdään myös Kiasman kokoelmanäyttelyssä.

Vuosi 2015 on ollut Estarriolalle erityisen kiireinen
- Alkuvuodesta Huuto Galleriassa oli esillä monen teoksen yksityisnäyttely Related to Glory.
- Keväällä performanssi Ventriloquized Aave-festivaalilla.
- Alkukesästä Estarriolan töitä oli esillä Galerie Pleikussa Berliinissä
- heinäkuussa Porin maailmannäyttelyssä
- loppukesällä Purnussa.
- Syksyllä Cinematic Senses -näyttely Exhibition Laboratory
- Loka-marraskuun vaihteessa Galleria Sinnessä performanssiesitys Show.
Tänä vuonna
- kolme Estarriolan työtä on ostettu Kiasman kokoelmaan
- yksi teos ostettu Saastamoisen säätiön taidekokoelmaan
- Samuel Huber säätiön apuraha
- Taiteen keskustoimikunnan kolmivuotinen apuraha
- AVEK 2015 –palkinto (arvo 15.000 euroa)
- syntynyt vuonna 1980 Banyolesissa, Kataloniassa
- asunut ja työskennellyt Helsingissä vuodesta 2004
- kuvataiteen maisteri Barcelonan yliopiston kuvanveiston laitos vuonna 2004
- kuvataiteen maisteri Kuvataideakatemian tila-aikataiteen osasto vuonna 2009.
Lisätty tieto Saastamoisen säätiön teoshankinnasta, taiteilijan toiveesta huumorikommenttiin suhteellisuus ja esimerkiksi Erkka Nissinen. Korjattu kirjoitusvirheitä ja tsekattu linkkien toimivuus 9.11. klo 14.25