Hyppää pääsisältöön

Jenny Lehtinen: Mitäs me lahjattomiksi tuomitut

Jenny Lehtinen: Mitäs me lahjattomaksi tuomitut
Jenny Lehtinen: Mitäs me lahjattomaksi tuomitut Kuva: Yle/Hans Weckman jenny lehtinen kolumni

Olen kova liikuttumaan. Harvoin kuitenkaan liikutun yhtä voimakkaasti kuin viime viikolla tehdessäni puhelinhaastattelua yhdestä Suomen menestyneimmistä liikemiehistä, Toivo Sukarista.

Sukari on mies, joka tunnetaan Maskun ja Ideaparkin luojana - sekä jokusen vuoden takaisista poreamme- ja puukotusuutisoinneista. Hänen tarinansa on kuitenkin myös paljon muuta.

Topin tarina kuvaa, mitä koulumaailma pahimmillaan voi ihmiselle tehdä. Pieni Topi-poika ei pärjännyt koulussa alkuunkaan ja sai sen takia opettajan vihat niskoilleen. Eivätkä kanssaoppilaatkaan sanojaan tai tekojaan säästelleet opettaessaan Topille tämän paikkaa maailmassa.

Opettaja kertoi pienelle pojalle, ettei tästä koskaan tulisi mitään.

Jo ensimmäisten luokkien opettaja kertoi pienelle pojalle, ettei tästä koskaan tulisi mitään, koska lukeminen ja laskeminen takkusivat. Kansakoulussa opettaja suostutteli Topin vaihtamaan liikemieslinjan metallilinjaan, koska akateeminen menestys oli niin heikkoa. Topi vaihtoi. Ja kun tuli aika yrittää ammattiopintoihin, ei Topi päässyt sisään edes alimman mahdollisen tason kaupalliseen koulutukseen – hän kun oli siihen aivan liian lahjaton.

10 vuotta kauppakoulun hylkytuomion jälkeen kyseisen koulun rehtori oli Sukarin palveluksessa kirjanpitäjänä. Vastoin kaikkea siihen asti päähänsä taottua Topilla nimittäin oli lahjoja. Ei kuitenkaan niitä perinteisiä akateemisia, vaan uskomattoman vahva tunneäly. Sen avulla hän näkee ihmisten vahvuudet ja sijoittaa heidät juuri oikeisiin tehtäviin, jotta bisnes sujuu mahdollisimman mallikkaasti.

Onneksi tuo on mennyttä, 60-luvun koulumaailmaa.

Moni huokaisee nyt helpotuksesta: onneksi tuo on mennyttä, 60-luvun koulumaailmaa. Totta onkin, että asiat ovat - ainakin toivottavasti - tulleet pitkin harppauksin eteenpäin. Meitä, jotka kannamme koko ajan mukanamme peruskoulun opettajien meille antamaa leimaa, on kuitenkin edelleen paljon.

Minä en ole koskaan osannut olla hiljaa ja rauhallisesti. Olen puhunut, olen ollut levoton ja seissyt välillä pulpetilla laulamassa. En ole ollut ilkeä enkä aggressiivinen, mutta en ole pystynyt keskittymään ja olemaan hiljaa. ”Käytösnumero ropisee” oli varmasti yleisin lause, jonka kuulin opettajani suusta. Kun kehtasin jossain kohtaa todeta sen olevan jo kovin vahvasti negatiivisen puolella, totesi opettaja laskevansa kaikkia muitakin numeroita, riippumatta siitä, olinko kyseisissä aineissa hyvä. Tämä tapahtui 80-90-luvun taitteessa.

Minä en ole koskaan osannut olla hiljaa ja rauhallisesti.

Enkä minä ole yksin. Ystävälleni Pepille opettajat kertoivat yhdeksännen luokan lopulla jutelleensa keskenään siitä, miten Peppi on juuri sellainen henkilö, josta ei tule elämässä yhtään mitään. Aiemmin koulussa hyvin menestynyt Peppi oli alkanut lintsata paljon koulusta. Mutta sitä opettajat eivät tienneet, että Pepin käytöksen taustalla oli rankkaa koulukiusaamista, ja oireilua muutenkin vaikeasta menneisyydestä. Pepin kohdalla kolkuteltiin jo 2000-lukua.

Eikä siitä nyt niin kauaa ole, kun olin ohjaamassa kuudesluokkalaisille koulunäytelmää kevätjuhlaan. Oppilasjoukosta erottui ihana, eläväinen poika, joka sai kaikki nauramaan imitaatioillaan ja hassutteluillaan. Ja koska hän kovin halusi, annoimme hänelle pääroolin näytelmässä. Kun pojan opettaja kuuli roolijaostamme, hän totesi koko luokan edessä:

Mikko* on niin levoton, ei Mikko pysty tuollaista vastuuta kantamaan.

Ja niin opettaja antoi Mikolle luvatun roolin toiselle oppilaalle. En unohda ikinä, miltä tuo 12-vuotias poika näytti, kun tämä tapahtui.

Me emme ole täyttäneet koulumaailman normeja.

Yhteistä Topin, minun, Pepin ja Mikon tarinoille on se, että me emme ole täyttäneet koulumaailman normeja. Pahinta näissä tarinoissa on se, että yhden tai useamman ei-toivotun ominaisuuden takia meidän selkeä lahjakkuutemme jollain toisella osa-alueella on mitätöity täysin.

Topi tuntee edelleen huonommuutta ja heikkoa itsetuntoa matkaillessaan ulkomailla, koska englannin kieli ei taitu lainkaan.

Peppi päättää joka aamu näyttää maailmalle kuinka täällä oikein pärjätään.

Mikon tilanteesta en tiedä, sillä tiemme erosivat tuon joulunäytelmän jälkeen.

Minä muistan radio- ja tv-ilmaisun opettajani viestin siitä, kuinka surkea ammatillinen otteeni tällä alalla on, koska en tahtonut erikoistua urheiluun tai politiikkaan. Ajattelin silloin ja ajattelen edelleen, että oman elämäni avaamisella ja jakamisella voin parhaiten käyttää lahjojani hyväksi.

*Mikon nimi on muutettu.
Toivo Sukarin koko tarina sekä puhetta lahjakkuudesta ja lahjattomuudesta lisää Marja Hintikka Livessä tiistaina 10.11. klo 16 Yle Puheella.

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live, jakso 5
Marja Hintikka Live, jakso 5 Kuva: Freeimages / Małgorzata Głuchowska jakso 5
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Gianni leikkauskuva
Gianni leikkauskuva Kuva: YLe gainni tam mcmillian
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.