Hyppää pääsisältöön

"Kelpaanko tällaisena?" 5 vinkkiä lapsen hyvään itsetuntoon

Marja Hintikka Live, jakso 5
Marja Hintikka Live, jakso 5 Kuva: Shutterstock jakso 5

Jokainen vanhempi tuntee ainakin yhden äidin tai isän, joka piiskaa lastaan yhä kovempiin suorituksiin. Joka karjuu lätkäkaukalon laidalla ”tapa se” tai pakottaa itkua tiristävän ekaluokkalaisen kirskuttamaan viulua. Näinkö pojasta polvi paranee?

Ehkä kyse on siitä, että karjuvan isän oma jääkiekkoura päättyi aikanaan loukkaantumiseen? Ehkä viulunsoittoon pakottavan äidin vanhemmilla ei ollut varaa kustantaa tälle musiikkiopistoa?

– Huomaako vanhempi tällaisessa tilanteessa, että lapsi on erillinen eikä osa minua, kysyy ruuhkataitovalmentaja Maija Hansen Suomen Mielenterveysseurasta.

Murrosikä muuttaa mieltä

Temperamenttieroista puolet määrittää perimä ja ympäristön vaikutus on kymmenen prosenttia. Loppuihin 40 prosenttiin voi vaikuttaa kasvatuksella ja muulla toiminnalla. Joku on liikunnallisesti lahjakkaampi, joku toinen taas tunneälykkäämpi.

Maija Hansen käyttää vertauksena pilakuvaa, jossa mies istuu pöydän ääressä edessään eläimiä. Joukossa ui kultakala maljassa.

– ”Kiivetkää puuhun!” mies määrää.

Kultakala ei ainakaan kiipeä.

– Lapsi löytää vahvuutensa asioista, jotka vetävät häntä puoleensa. Murrosiän tehtävä on tuoda lapsi tietoiseksi näistä asioista. Hän saattaa lopettaa pitkäaikaisen harrastuksensa juuri murrosiässä. Antaako vanhempi silloin lapsen muuttaa mieltään? Kuinka paljon hän on kuunnellut lapsen tarpeita? pohtii Hansen.

Itsetunto on vankka perusta

Lapsen peruskysymys on: millainen olen, riitänkö tällaisena kuin olen vai olenko vanhemmilleni pettymys?

– Kun lapsi tuntee olevansa riittävä, hän kestää epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä. Joustava optimismi, toiveikkuus ja sinnikkyys ovat terveen itsetunnon perusta, Maija Hansen sanoo.

Ja jos lapsen itsetunto on vankka, hän uskaltaa lähteä yrityksiin, joilla saattaa jopa ylittää itsensä.

Tiedämme, että ihminen biologisena olentona on säilynyt muuttumattomana viimeiset 10 000 vuotta, mutta emme voi tietää, millaisia taitoja tulevaisuuden työelämä edellyttää 50 vuoden kuluttua.

– Harrastusten tehtävä on vahvistaa lasta. On vaikea ennustaa, millainen tulee vaikkapa huippu-urheilijan urasta, onko se haaveiden huippu ja kauanko se kestää. Vanhempien tehtävä on kannustaa ja rohkaista lastaan, Maija Hansen muistuttaa.

5 vinkkiä hyvään itsetuntoon

1. Lapsi riittää lapsena, omana itsenään. Tärkeintä on hänen saamansa perusvalmius: vahva itsetunto.
2. ”Nikestä tulee huippufutari.” Ovatko odotuksesi realistiset? Tarvitseeko lapsesi niitä?
3. ”Tää menis nyt kauppaan.” Anna lapsellesi aikaa leikkiä ja harjoitella sosiaalista vuorovaikutusta, kasvaa muuksi kuin odotustesi kaltaiseksi. Perustaito olla toisten kanssa ei synny kuin harjoittelemalla.
4. ”Ja kele, nyt kaikki peliin!” Tarkkaile, kuinka puhut lapsellesi. Siitä tulee hänen sisäinen äänensä. Kuuntelisitko kaltaisesi sijoitusneuvojan neuvoja?
5. ”Ei ole täällä mitään pysyvää.” Ihmisellä on kyllä aikaa kasvaa ja kehittää omaa nerouttaan. Nyt Euroopassa syntyvistä lapsista joka kolmas elää yli 100-vuotiaaksi. Ihminen oppii koko elämänsä ajan. Yhden uran tai kortin varaan ei kannata heittää arvokasta elämäänsä.

Bonusvinkki. Itsetuntemuksesta ja arvotyöskentelystä löytyy voimaa kotiin ja työhön. Tietoisuutta omista arvoista tarvitaan, koska ne vaikuttavat siihen, millaisia asioita lapselleen välittää ja millaisia valintoja tekee. Niiden tunnistaminen ja kuunteleminen auttavat voimaan hyvin. Mielenterveysseuran verkkosivuilta löytyy virikkeitä omien arvojen tunnistamiseen.

Teksti: Ulla-Maija Paavilainen, Suomen Mielenterveysseura

Lisää ohjelmasta

Marja Hintikka Live, jakso 5
Marja Hintikka Live, jakso 5 Kuva: Freeimages / Małgorzata Głuchowska jakso 5
Marja Hintikka Live, seksikoulu
Marja Hintikka Live, seksikoulu seksikoulu
Gianni leikkauskuva
Gianni leikkauskuva Kuva: YLe gainni tam mcmillian
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.