Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Suomen sään valoisa puoli: aurinkopaneeli tuottaa parhaiten kylmässä

Auringonsäteilyn vertailu
Auringonsäteilyn vertailu Kuva: YLE, Ilmatieteen laitos auringonsäteily

Suomen pimeän talven kääntöpuolena on Keski-Eurooppaa valoisampi kesä. Aurinkopaneelit lisäksi toimivat kylmässä paremmin kuin lämpimässä.

Ilmatieteen laitos teki aurinkosähkötutkimuksessaan vertailun Helsingin ja Rostockin välillä. Suomen etelärannikolla on ainakin viiden kuukauden ajan tarjolla saman verran tai enemmän aurinkoenergiaa kuin Saksan pohjoisrannikolla. Kesäkuukausina Helsinki pesee Rostockin. Katso kuvaaja yllä.

– Pitkät kesäpäivät ja se, että meidän kesä on melko vähäpilvinen, kompensoivat todella paljon, kertoo tutkimusta tehnyt Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Anders Lindfors.

Kesäkuukausina Helsinki pesee Rostockin.

Koko vuoden aurinkoenergian kertymä on Rostockissa vain noin 5 prosenttia parempi kuin Helsingissä. Vertailu Saksaan on mielekästä siksi, että maa on kotitalouksien tuottaman aurinkosähkön kärkimaita.

– Katsoimme tutkimuksessa aika laajasti meidän mittauksia ja myös satelliittiaineistoja, ja niiden perusteella voimme päätellä, että koko tämä Etelä-Suomen rannikkoalue on aurinkoenergian kannalta hyvä alue, kertoo Lindfors.

Pohjanmaalla Suomen parhaita säteilylukuja

Alla oleva Ilmatieteen laitoksen kartta paljastaa, että etelärannikon jälkeen parhaita säteilylukuja mitataan Pohjanmaalla. Pitkien kesäpäivien lisäksi meren läheisyys vaikuttaa.

– Pohjanmaan rannikkolla pilvisyys on vähän vähäisempää kuin Keski-Saksassa ja Pohjois-Saksassa, Lindfors sanoo.

Aivan pohjoisimman Suomen ja etelärannikon auringonsäteilyn kertymä eroavat Lindforsin mukaan toisistaan noin 20 prosenttia.

Suomen vuotuinen säteilykertymä:

Aurinkoenergiakertymä Suomessa
Ilmatieteen laitoksen kartta kertoo vuotuisen säteilykertymän. Kysessä on pitkän ajan keskiarvo. Parhaat alueet aurinkosähkön kannalta ovat etelässä ja länsirannikolla. Aurinkoenergiakertymä Suomessa Kuva: Ilmatieteen laitos, Yle aurinkosähkö

Mitä kylmempi sen parempi

Pohjolassa on suhtauduttu ennakkoluuloisesti aurinkosähköön. Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola sanoo, että usein luullaan paneelin toimivan parhaiten lämpimässä. Asia on päinvastoin.

Aurinkopaneeli Välimerellä on tehottomampi kuin Suomessa.

– Kun lämpötila laskee, paneelin napajännite nousee ja sen seurauksena myös teho nousee, Ahola sanoo.

Ilmatieteen laitoksen Lindfors vahvistaa asian.

– Paneelit tuottavat sitä paremmalla hyötysuhteella sähköä mitä kylmemmässä ne ovat, hän sanoo.

Onko siis tieteellinen tosiasia, että aurinkopaneeli Välimerellä on tehottomampi kuin Suomessa?
– Se on totta, vastaa Lindfors.

Tutki itse aurinkopaneelien tuottoa:

  • Euroopan alueiden aurinkosähköpotentiaalia voi tarkastella tästä kartasta. Itämeren rannat ovat potentiaaliltaan melko tasaväkisiä.
  • Kuukausia voi verrata toisiinsa Helenin aurinkovoimalan tilastoista.
  • Tämä palvelu kertoo pienten voimaloiden tuoton eri maissa. Valitse valikosta esimerkiksi Suomi. Tässä on esimerkiksi yksi kotivoimala Lappeenrannassa.
  • Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n karttapalvelussa voi tarkastella aurinkosähköpaneelien soveltuvuutta omaan taloon (muuta "valittuja tasoja").
  • Vastaavantyyppinen palvelu on myös Kotkassa.
  • Jyväskylän Kankaan alueella on tehty peräti aurinkokaavaselvitys.
  • Monenlaista tietoa aurinkosähköstä Suomessa kokoaa Finsolar-hanke.

Lue lisää:

Aurinkopaneeleja rintamamiestalon katolla Hyvinkäällä.

Mitä kodin aurinkopaneelit maksavat?

Aurinkopaneelit saa kotiin valmiiksi asennettuna. Kuningaskuluttaja teki hintavertailun: hintaerot ovat tuhansia euroja. Työn osuudesta saa kotitalousvähennystä.


Lue lisää:

Wolfgang Goltsche ja Risto Jokinen hankkivat kotiinsa aurinkosähköjärjestelmän.

Vertaa Riston ja Wolfgangin aurinkopaneelien tuottoa ja tukia

Wolfgang Goltsche ja Risto Jokinen hankkivat kotiinsa aurinkosähköjärjestelmän. Saksassa kotitalous saa sähkön myynnistä takuuhinnan.


Muokattu 10.11.2015: Lisätty hakusanoja.
Muokattu 12.11.2015 Lisätty myös Suomen kartan kuvatekstiin sana vuotuinen.
Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.