Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Näin tunnistat feikkiprofiilin

Aurinkolasit joista heijastuu valvontakamera, grafiikka.
Aurinkolasit joista heijastuu valvontakamera, grafiikka. Kuva: Pixabay/ChadoNihi valheenpaljastaja

Pyrkiikö joku epäilyttävä tyyppi kaveriksesi Facebookissa? Vaivaavatko trollit Twitterissä? Näin selvität muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä, onko kyseessä feikkiprofiili.

1. Tee kuvahaku profiili- ja taustakuvasta.

Facebookissa: Usein feikki paljastuu jo tällä yksinkertaisella tempulla. Kopioi kuvan osoite. (PC-koneilla saat tämän vaihtoehdon esiin klikkaamalla kuvan päällä hiiren oikeanpuoleista nappulaa, maceilla toimii yhdistelmä ctrl+klikkaus.)

Mene Googlen käänteiseen kuvahakuun osoitteessa images.google.com. Klikkaa kameran kuvaa ja liitä kuvan osoite hakukenttään. Google etsii samannäköisiä kuvia, mutta myös versioita samasta kuvasta. Saatat huomata hakutuloksista, että kuva on varastettu vaikkapa jostakin kuvapankista tai muusta sosiaalisen median palvelusta.

Twitterissä: Voit tehdä käänteisen kuvahaun myös Twitter-kuville, mutta siellä on tyypillisempää, että feikkitilin tai trollin kuvana on jonkinlainen symboli tai Twitterin oma kananmuna, joka tulee kuvaksi niille, jotka eivät lataa omaa kuvaansa palveluun.

On epäilyttävää, jos tili on luotu eilen ja tänään se jo twiittaa suuria uutisia.

Vinkki: Toinen vastaavalla tavalla toimiva kuvahaku on Tin Eye. Kannattaa kokeilla myös sitä Googlen lisäksi.

2. Tarkista, milloin tili on luotu.

Facebookissa: Tarkista profiilin tiedoista, milloin tili on luotu ja mitä se on sittemmin ehtinyt tekemään. Vaikuttaako siltä, että profiilille on haalittu nopeasti iso määrä epämääräisiä ystäviä?

Twitterissä: Julkkisten ja poliitikkojen feikkitilit paljastetaan yleensä nopeasti. On epäilyttävää, jos tili on luotu eilen ja tänään se jo twiittaa suuria uutisia.

Hiljattain Twitteriin ilmaantui "ulkoministeri Timo Soini", joka puhui rallienglantia ja seurasi jostain kumman syystä mittavaa määrää turkkilaisia tilejä. Ulkoministeriö ja Soinin avustajavahvistivat jo samana päivänä, ettei Soini ole Twitterissä.

Twitteriin ilmaantui ulkoministeri Timo Soini, joka puhui ralllienglantia ja seurasi mittavaa määrää turkkilaisia tilejä.

Onnistuneempiakin esimerkkejä feikeistä löytyy: "Jörn Donner" ehti kerätä 2000 seuraajaa ja useita mainintoja mediassa ennen kuin joku tajusi kysyä varmistusta Donnerilta itseltään. Donner ihmetteli, mikä on Twitter ja ilmoitti tekevänsä feikistä tutkintapyynnön. Poliisi lopetti tutkinnan kustannussyistä.

Varo erityisesti julkkisten kuolemista twiittaavia vastikään luotuja tilejä. Tili on saatettu perustaa varta vasten yhtä tiettyä huijausta varten.

3. Arvioi profiilin sisältöä.


Facebookissa:
Onko käyttäjällä julkisia päivityksiä? Tarkastele, mistä aiheista ne ovat ja ovatko käyttäjän kaverit kommentoineet niitä. Käykö käyttäjä aitoja keskusteluja aitojen ihmisten kanssa? Kommentoiko hän keskusteluja avoimissa ryhmissä?

Keitä käyttäjä seuraa ja ketkä seuraavat häntä?

Twitterissä: Minkälaisista aiheista tili tavallisesti twiittaa? Miten usein? Kuinka paljon twiittejä on kertynyt? Onko profiilissa tai twiiteissä mukana paikkatietoja? Millaisista aiheista käyttäjä käy keskusteluja, vai käykö hän niitä ollenkaan?

4. Analysoi profiilin verkostoja.

Facebookissa: Paljonko mahdollisella feikillä on kavereita ja vaikuttavatko he todellisilta ihmisiltä? Entä mihin ryhmiin hän kuuluu ja millaisista sivuista hän tykkää?

Twitterissä:
Keitä käyttäjä seuraa ja ketkä seuraavat häntä? Mikä on seurattavien ja seuraajien suhde? Feikkitilit, spämmääjät ja trollit pyrkivät usein seuraamaan suurta määrää tilejä siinä toivossa, että nämä puolestaan seuraisivat heitä.

Muista, että voit tehdä feikkitilistä ilmoituksen niin Facebookille kuin Twitterille.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä: valheenpaljastaja@gmail.com

Muokattu 27.1. 2016: Ulkoasukorjauksia
edit 11.1.2017 Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.