Reijo Perälä
Yle
Suomeen 1930-luvun alussa rantautunut funktionalismi nosti esille pelkistetyn muodon ja arjen kauneuden. Turhia koristeita ei tarvita. Pelkistetty muoto, joka parhaiten palvelee tarkoitustaan, on kaunista.
Vuonna 1979 valmistuneessa ohjelmassa esitellään funktionalismin ilmenemismuotoja ja sitä, miten tyylisuunta näkyy suomalaisessa arkkitehtuurissa ja muotoilussa.
Tyylisuunnan tunnetuin suomalaisnimi on tietenkin Alvar Aalto, joka toi puritaaniseen funktionalismiin myös uusia aineksia ja omaa muotokieltä. Muita funktionalismin suomalaisia edelläkävijöitä ovat Erik Bryggman, Pauli E. Blomstedt ja Hilding Ekelund.
Laatikkomaiset, vaakasuuntaan painottuneet muodot ja teräsbetoni rakennusmateriaalina ovat funktionalismin kauden rakennuksille tunnusomaisia. Rakennustyylin muita tunnusmerkkejä ovat mm. suuret rappaus- ja lasipinnat, pilarirunko, nauhaikkunat, kattoterassit, tasakatot ja vapaa pohjakaava.
Funktionalismi (puhekielessä funkkis tai funkis) syntyi Keski-Euroopassa, Neuvostoliitossa ja Pohjoismaissa vastalauseena 1900-luvun koristeellisille kertaustyyleille, jotka jäljittelivät aiempien aikakausien tyylejä. Turhat kipsikoristeet haluttiin funkkiksen myötä häivyttää.
Funktionalismin idean kiteytti yhteen lauseeseen amerikkalainen arkkitehti Louis Sullivan toteamalla, että ”tarkoitus sanelee muodon”.
Funktionalismin nimekkäimpiä arkkitehtejä oli sveitsiläis-ranskalainen arkkitehti Le Corbusier. Hän ihaili tekniikkaa ja konekulttuuria ja halusi tuoda koneajattelun myös asumiseen ja arkkitehtuuriin. Funktionalismin henkinen johtaja oli myös Walter Gropius, saksalaisen Bauhaus-koulun perustaja.
Suomen ensimmäinen tyylipuhdasta funkkista edustava rakennus oli Alvar Aallon suunnitelma Turun Sanomien toimitalo vuodelta 1930.
Muita tunnettuja funkkisrakennuksia ovat mm. Paimion parantola, Nakkilan kirkko, Viipurin kirjasto, Villa Mairea, Olympiastadion ja Lasipalatsi.
Kun Helsingin Lasipalatsi vuonna 1935 valmistui, tyylisuunnan vastustajat irvailivat, että Lasipalatsin rakennustyöt on jätetty kesken. Muotokieli poikkesi niin paljon totutusta.
Maaseudulle funkkis levisi SOK:n suosimana ”osuuskauppafunkkiksena”, kun uusia myymälöitä ja konttoreita rakennettiin.
Saksassa ja Ruotsissa rakennettiin 1930-luvulla myös kokonaisia asuinalueita, joissa noudatettiin funktionalismin periaatteita. Suomessa tätä tyylisuuntaa edustaa lähinnä Helsingin Olympiakylä, joka alun perin rakennettiin olympiavieraiden majoitustiloiksi.
Funktionalismi vaikutti myös huonekalujen ja käyttöesineiden muotoiluun. Aallon suunnittelemat Paimion parantolan tuolit ja muut huonekalut ovat klassikoita.
Ohjelmaa on hiukan alusta lyhennetty teknisistä syistä.
