Hyppää pääsisältöön

Funkkis kuori esille muodon tarkoituksen

Suomeen 1930-luvun alussa rantautunut funktionalismi nosti esille pelkistetyn muodon ja arjen kauneuden. Turhia koristeita ei tarvita. Pelkistetty muoto, joka parhaiten palvelee tarkoitustaan, on kaunista.

Vuonna 1979 valmistuneessa ohjelmassa esitellään funktionalismin ilmenemismuotoja ja sitä, miten tyylisuunta näkyy suomalaisessa arkkitehtuurissa ja muotoilussa.

Tyylisuunnan tunnetuin suomalaisnimi on tietenkin Alvar Aalto, joka toi puritaaniseen funktionalismiin myös uusia aineksia ja omaa muotokieltä. Muita funktionalismin suomalaisia edelläkävijöitä ovat Erik Bryggman, Pauli E. Blomstedt ja Hilding Ekelund.

Laatikkomaiset, vaakasuuntaan painottuneet muodot ja teräsbetoni rakennusmateriaalina ovat funktionalismin kauden rakennuksille tunnusomaisia. Rakennustyylin muita tunnusmerkkejä ovat mm. suuret rappaus- ja lasipinnat, pilarirunko, nauhaikkunat, kattoterassit, tasakatot ja vapaa pohjakaava.

Funktionalismi (puhekielessä funkkis tai funkis) syntyi Keski-Euroopassa, Neuvostoliitossa ja Pohjoismaissa vastalauseena 1900-luvun koristeellisille kertaustyyleille, jotka jäljittelivät aiempien aikakausien tyylejä. Turhat kipsikoristeet haluttiin funkkiksen myötä häivyttää.

Funktionalismin idean kiteytti yhteen lauseeseen amerikkalainen arkkitehti Louis Sullivan toteamalla, että ”tarkoitus sanelee muodon”.

Funktionalismin nimekkäimpiä arkkitehtejä oli sveitsiläis-ranskalainen arkkitehti Le Corbusier. Hän ihaili tekniikkaa ja konekulttuuria ja halusi tuoda koneajattelun myös asumiseen ja arkkitehtuuriin. Funktionalismin henkinen johtaja oli myös Walter Gropius, saksalaisen Bauhaus-koulun perustaja.

Suomen ensimmäinen tyylipuhdasta funkkista edustava rakennus oli Alvar Aallon suunnitelma Turun Sanomien toimitalo vuodelta 1930.

Muita tunnettuja funkkisrakennuksia ovat mm. Paimion parantola, Nakkilan kirkko, Viipurin kirjasto, Villa Mairea, Olympiastadion ja Lasipalatsi.

Kun Helsingin Lasipalatsi vuonna 1935 valmistui, tyylisuunnan vastustajat irvailivat, että Lasipalatsin rakennustyöt on jätetty kesken. Muotokieli poikkesi niin paljon totutusta.

Maaseudulle funkkis levisi SOK:n suosimana ”osuuskauppafunkkiksena”, kun uusia myymälöitä ja konttoreita rakennettiin.

Saksassa ja Ruotsissa rakennettiin 1930-luvulla myös kokonaisia asuinalueita, joissa noudatettiin funktionalismin periaatteita. Suomessa tätä tyylisuuntaa edustaa lähinnä Helsingin Olympiakylä, joka alun perin rakennettiin olympiavieraiden majoitustiloiksi.

Funktionalismi vaikutti myös huonekalujen ja käyttöesineiden muotoiluun. Aallon suunnittelemat Paimion parantolan tuolit ja muut huonekalut ovat klassikoita.

Ohjelmaa on hiukan alusta lyhennetty teknisistä syistä.

Lasipalatsi
Helsingin Lasipalatsi edustaa funkkista. Lasipalatsi Kuva: Yle kuvanauha kuvakkappaus elävä arkisto
Paimion tuolit
Paimion parantolan tuolit ovat klassikkoja. Paimion tuolit Kuva: Yle kuvanauha yle kuvanauha
Funkkislamput
Funktionalismi näkyy myös valaisimien muotoilussa. Funkkislamput Kuva: Yle kuvanauha yle kuvanauha
Funkkisrakennus
Betonipinnat ja laatikkomaisuus ovat funkkiksen tunnusmerkkejä. Funkkisrakennus Kuva: Yle kuvanauha yle kuvanauha
Kommentit
  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.