Hyppää pääsisältöön

Lastenkirjailijat tienaavat parhaiten lainauskorvauksilla

Lastenkirjahahmot seisovat kolikkopinojen välissä.
Lastenkirjahahmot seisovat kolikkopinojen välissä. Kuva: Mikko Lehtola/ Yle, kuvalähteet: Tammi, Otava, WSOY. lastenkirjahahmot

Tämän syksyn 10 lainatuinta kirjailijaa pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lastenkirjailijoita. Monet julkisuudessa näkyvät tai muuten hyvin tienaavat kirjailijat putoavat kauas kärjestä. Esimerkiksi Sofi Oksanen löytyy sijalta 123, Jari Tervo sijalta 98 ja Ilkka Remeskin on vasta 43. lainatuin kirjailija.

Näin ollen lastenkirjailijat keräävät myös eniten lainauskorvauksia, joita maksetaan tekijöille lainausmäärien perusteella paikkaamaan myyntitulonmenetyksiä.

Lastenkirjahahmot pitävät pystyssä listaa lainatuimmista kirjailijoista.
Lainatuimmat kirjailijat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa 6.8.–6.11.2015. Lähde: Helsingin kaupunginkirjasto & Innovative Interfaces Inc. Lastenkirjahahmot pitävät pystyssä listaa lainatuimmista kirjailijoista. Kuva: Mikko Lehtola/ Yle, kuvalähteet: Tammi, Otava. lastenkirjahahmot

On huomattava, että pääkaupunkiseudun kirjastoista saatu tilasto noteeraa vain teoksen ensimmäiseksi merkityn tekijän. Esimerkiksi juuri Sinikka Nopola on kirjoittanut monet teoksensa yhdessä siskonsa Tiina Nopolan kanssa ja Aino Havukainen tehnyt Tatut ja Patut miehensä Sami Toivosen kanssa. Jos tekijöitä on useita, lainauskorvaus jaetaan tasan pääluvun mukaan. Moni kirjailija myös kirjoittaa sekä lapsille että aikuisille, kuten Sinikka Nopolakin.

Lainauskorvaus on hyvitys menetetystä myynnistä

Lainauskorvauksia kertyy parhaiten, jos on laaja ja monipuolinen tuotanto, jota lainataan ahkerasti. Monet lastenkirjailijat ja kääntäjät kuuluvat tähän porukkaan. Sanaston puheenjohtajan Virpi Hämeen-Anttilan mukaan eniten myyvät kirjailijat eivät välttämättä saa eniten lainauskorvauksia.

- Lastenkirjoja ei osteta niin paljon, mutta niitä lainataan paljon. Tuntuu hienolta, että lastenkirjallisuutta tuetaan näin. Just oikeat ihmiset hyötyvät, Hämeen-Anttila sanoo.

Kirjojen tekijöille maksetaan lainauskorvauksia vuodessa yli 7,5 miljoonaa euroa. Tekijänoikeusjärjestö Sanaston tuoreimmassa tilityksessä korvauksia sai yli 5200 tekijää. Enimmillään kirjailija voi saada lainauskorvausta 30 000 euroa vuodessa. Sen saa, jos tekijän kirjoja lainataan vuoden aikana 190 000 kertaa.

Enimmillään kirjailija voi saada lainauskorvausta 30000 euroa vuodessa.

Pääkaupunkiseudun eniten lainatut kirjat näyttävät hyvin suuntaa myös koko maan osalta. Suomen kattavaa lainaustilastoa ei ole käytettävissä monenkirjavien tietojärjestelmien takia, joten Sanastokin perustaa tilityksensä vuosittain vaihtelevaan otantaan. Se kattaa 50 % maan kirjastolainoista ja pääkaupunkiseudun lainat ovat joka vuosi mukana laskelmassa.

Yhdestä lainauskerrasta tekijä saa 16 senttiä

Nykyään 1920-luvulle sijoittuvia dekkareita kirjoittava Virpi Hämeen-Anttila saa melko hyvin lainauskorvauksia itsekin. Viime vuodesta alkaen yhdestä lainauskerrasta on kilahtanut tekijän kassaan 16 sentin korvaus, kääntäjillä 8 sentin. Hämeen-Anttila pitää tasoa melko hyvänä.

- Lainauskorvaus on korvaus siitä, että kirjaa ei myydä. Jos saan yhdestä myydystä kirjasta 2–3 euroa miinus verot, viime aikoihin asti sain 6 senttiä per lainattu kirja miinus verot. Se ei ollut kovin hyvin, mutta nyt tilanne on paljon parempi.

Lainauskorvauksella on todellista taloudellista merkitystä vain osalle kirjailijoista. Samaan aikaan vain harvat kirjailijat elävät myyntituloillakaan, joten kirjailijan mediaanitulo kirjoista on alhainen: veronalaista bruttotuloa 2000 euroa/ vuosi, vuonna 2010. Tätä paikkaillaan apurahoilla ja muilla töillä.

- Lama on lyönyt kirjallisuuden myyntiä ja tekijänoikeuspalkkiot menevät alaspäin. Jos ei jonain vuonna kirjoita kirjaa, ei tule mitään tuloja. Kirjailijan täytyy tuottaa koko ajan, ja se on myös ongelma. Kaikki eivät välttämättä halua tai kykene tuottamaan uutta kirjaa joka vuosi. Joidenkin kirjojen kirjoittamiseen menee enemmän kuin vuosi, Hämeen-Anttila sanoo.

Yli neljännes korvauksensaajista tienaa alle 50 euroa vuodessa.

Tänä vuonna yhdelle tekijälle maksettujen lainauskorvausten keskiarvo on 870 euroa. Tekijöitä, jotka saivat lainauskorvauksia yli 20 000 euroa, on vain 30. Heidän osuutensa kaikista korvauksensaajista on alle prosentin. Yli neljännes korvauksensaajista tienaa alle 50 euroa vuodessa.

Muissa Pohjoismaissa on alettu maksaa lainauskorvauksia jo melko pian sotien jälkeen, mutta Suomi aloitti vasta vuonna 2010, ja silloinkin EU:n patistamana.

Linkki kirjastoapuraha-artikkeliin lisätty 11.11.2015.

Kommentit
  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Flow 2018 -tunnelmia kuvina

    Katso Flown fiiliksiä keikoilta kuvin kerrottuna.

    Flow 2018 piti sisällään monipuolisen musiikillisen kattauksen. Mukana keikkakuvissa mm. Lykke Li, Patti Smith, Kamasi Washington, Jukka Nousiainen & Kumpp., Ruusut sekä Lauryn Hill.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.