Hyppää pääsisältöön

Näin syntyi vinyylilevy 1970-luvun Finnvoxissa

Helsingin Pitäjänmäkeen vuonna 1965 pystytetty Finnvox-studio nousi nopeasti Suomen johtavaksi populaarimusiikin tehtaaksi. Sen toimintaa esitellään harvinaisessa reportaasissa vuodelta 1973.

Finnvox oli Suomen ensimmäinen levytysstudio, joka oli varta vasten studiotarkoituksiin rakennettu. Sen tiloissa tallennettiin jo 1970-luvulla merkittävä siivu kotimaisen iskelmän ja rockin historiaa.

Äänilevyjen syntyvaiheita selostetaan vuonna 1973 tehdyssä Musiikkiykkönen-ohjelmassa. Äänitysprosessista kertoo mm. Wigwamin ja Rauli Badding Somerjoen kanssa työskennellyt Erkki Hyvönen.

Finnvox oli 1960-luvun lopulla siirtynyt 8-raitatekniikkaan (16-raitakoneet olivat vuorossa vuonna 1975), joka lisäsi jo ratkaisevasti mahdollisuuksia jälkikäsitellä jopa yksittäisten instrumenttien ääntä. Hyvönen sanookin jälkikäteismiksauksen nousseen studiotyössä aivan keskeiseen asemaan.

Studiokuvissa vilahtaa mm. 1960-luvulla levytysuransa aloittanut tyttötrio Seidat.

Lp-levy 35 sekunnissa

Studiossa tallennettu ja miksattu magneettinen ääni muunnetaan leikkaamossa mekaaniseksi. Rauno Liukkunen kaivertaa pyörivän lakkalevyn pintaan safiirilla uran, jonka muotoja myös kotilevysoitinten neulat tulevat seuraamaan.

Finnvoxin studiokompleksiin kuului aina 1990-luvulle asti myös matrisointiyksikkö ja levypuristamo. Leikkaamon kaivertamasta lakkalevystä syntyy hopeoinnin ja nikkelöinnin kautta puristusmatriisi, jota käytetään lopullisten levyjen prässäämiseen.

Puristuskoneessa levy varustetaan samalla myös pyöreillä etikettilapuilla. Koneesta valmistuu levyjä 35 sekunnin välein.

Matrisointia ja prässäystä esittelee Finnvoxiin perustajiin kuulunut Erkki Ertesuo.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto