Hyppää pääsisältöön

Näin syntyi vinyylilevy 1970-luvun Finnvoxissa

Helsingin Pitäjänmäkeen vuonna 1965 pystytetty Finnvox-studio nousi nopeasti Suomen johtavaksi populaarimusiikin tehtaaksi. Sen toimintaa esitellään harvinaisessa reportaasissa vuodelta 1973.

Finnvox oli Suomen ensimmäinen levytysstudio, joka oli varta vasten studiotarkoituksiin rakennettu. Sen tiloissa tallennettiin jo 1970-luvulla merkittävä siivu kotimaisen iskelmän ja rockin historiaa.

Äänilevyjen syntyvaiheita selostetaan vuonna 1973 tehdyssä Musiikkiykkönen-ohjelmassa. Äänitysprosessista kertoo mm. Wigwamin ja Rauli Badding Somerjoen kanssa työskennellyt Erkki Hyvönen.

Finnvox oli 1960-luvun lopulla siirtynyt 8-raitatekniikkaan (16-raitakoneet olivat vuorossa vuonna 1975), joka lisäsi jo ratkaisevasti mahdollisuuksia jälkikäsitellä jopa yksittäisten instrumenttien ääntä. Hyvönen sanookin jälkikäteismiksauksen nousseen studiotyössä aivan keskeiseen asemaan.

Studiokuvissa vilahtaa mm. 1960-luvulla levytysuransa aloittanut tyttötrio Seidat.

Lp-levy 35 sekunnissa

Studiossa tallennettu ja miksattu magneettinen ääni muunnetaan leikkaamossa mekaaniseksi. Rauno Liukkunen kaivertaa pyörivän lakkalevyn pintaan safiirilla uran, jonka muotoja myös kotilevysoitinten neulat tulevat seuraamaan.

Finnvoxin studiokompleksiin kuului aina 1990-luvulle asti myös matrisointiyksikkö ja levypuristamo. Leikkaamon kaivertamasta lakkalevystä syntyy hopeoinnin ja nikkelöinnin kautta puristusmatriisi, jota käytetään lopullisten levyjen prässäämiseen.

Puristuskoneessa levy varustetaan samalla myös pyöreillä etikettilapuilla. Koneesta valmistuu levyjä 35 sekunnin välein.

Matrisointia ja prässäystä esittelee Finnvoxiin perustajiin kuulunut Erkki Ertesuo.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto