Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Siperia opettaa - Venäjältä ajatuksia suomalaiseen kouluarkkitehtuuriin

Smart School, Irkutsk
Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko

Me suomalaiset olemme tottuneet kehumaan koulujärjestelmäämme ja maailman parhaita koulurakennuksiamme. Mutta mihin koulutalojemme hienous perustuu, ja mitä meidän pitäisi oppia ulkomailta? Arkkitehti Hilla Rudanko oli mukana nuorten arkkitehtien ryhmässä, joka palkittiin juuri Smart School –koulukampuksen suunnittelukilpailussa Irkutskissa Venäjällä. Mitä Siperia opetti?

Maailman paras koulu?

Suomi on todistetusti oppimisen huippumaa. Kansainvälisissä oppimistulosten vertailuissa näkyy, että meillä on toimiva koulujärjestelmä – ehkä jopa maailman paras. Mutta mistä järjestelmä koostuu, miksi olemme niin hyviä?

Mikä erityispiirre tekee suomalaisesta koulutalosta niin hienon?

Tasa-arvoisuus ja hyvä opettajankoulutus ovat varmasti oppimistulosten tärkeimpiä tekijöitä. Myös oppimisympäristöillä on merkitystä. Suomalaisen kouluarkkitehtuurinkin täytyy olla onnistunutta, kun oppimistulokset ovat näin hyviä.

Varstas Arkkitehtien suunnittelema Kirkkojärvenkoulu oli mukana Maailman paras koulu näyttelyssä. Kuva: tuomas@uusheimo.com espoo

Suomen arkkitehtuurimuseo kokosi vuonna 2010 Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin näyttelyn suomalaisesta kouluarkkitehtuurista nimeltä Oppimisen tilat Kesällä 2011 museossa oli näyttely otsikolla Maailman paras koulu. Molemmissa oli mukana muun muassa Verstas Arkkitehtien suunnittelema Espoon Kirkkojärven koulu ja ja K2S toimiston Enter Sipoossa.

Maailman paras koulu oli näyttävä kokonaisuus, mutta siitä oli vaikea vetää johtopäätöksiä suomalaisen kouluarkkitehtuurin linjoista. Jäin pohtimaan, mikä erityispiirre tekee suomalaisesta koulutalosta niin hienon. Onko se tilojen kokonaisuus, niiden liittyminen toisiinsa, vai kenties avoimuus?

Suomalaista koulua maailmalle - tehtävänä tulevaisuuden koulu Irkutskiin

Olen pohtinut näitä suomalaisen koulun erityispiirteitä paljon, sillä toimistoamme Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen on pyydetty suunnittelemaan suomalaishenkisiä oppimistiloja muun muassa Kambodzhaan, Kiinaan ja Ugandaan.

Tänä vuonna suunnittelimme kansainvälisessä Smart School –arkkitehtuurikilpailussa tulevaisuuden koulua Irkutskiin, Siperiaan yhdessä toisen toimiston, Studio Puisto Arkkitehdit, kanssa. Nuori työryhmämme päätyi mukaan kansainväliseen kisaan kolmen tiukan hakukierroksen kautta, luottaen suomalaisen koulutuksen ja kouluarkkitehtuurin hyvään maineeseen.

Smart School, Irkutsk
Kartta Smart School-kampuksen sijainnista Irkutskissa Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko
Venäläiset halusivat vastauksia eri puolilta maailmaa, jotta Irkutskiin varmasti saataisiin maailman paras koulu.

Smart School -kilpailun finaaliin pääsivät lisäksemme tunnetut toimistot MVRDV, Sou Fujimoto, Cebra, Work AC and MKPL Architects. Valitut arkkitehdit olivat kaikki eri puolilta maailmaa: Hollannista, Japanista, Tanskasta, Yhdysvalloista, Singaporesta – ja me Suomesta. Tehtävään kuului päiväkodin, koulujen, asuinrakennusten, opetusmaatilan, liikuntapuiston ja laajojen ulkoalueiden suunnittelu Angara-joen rannalle Irkutskiin, yhteensä 30 000 neliön laajuinen kokonaisuus. Venäläiset halusivat vastauksia eri puolilta maailmaa, jotta Irkutskiin varmasti saataisiin maailman paras koulu.

Smart School, Irkutsk
Tuomariston kokoontuminen Moskovassa. Smart School, Irkutsk Kuva: Smart School hilla rudanko

Arkkitehtuurikilpailun aikana keskustelimme koulua rakennusprojektin aikana johtaneen rehtorin sekä kilpailutuomariston kanssa koulutuksen tulevaisuudesta. Rehtori Mark Sartan totesi, että hän pyrkii uudistamaan venäläistä koulua kohti samaa ilmiöpohjaista oppimista, johon suomalainen uusin opetussuunnitelma kannustaa. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa opitaan kokonaisuuksia, ei opiskella vain irrallisia aineita. Myös koulun arkkitehtuurin tulisi olla kokonaisvaltaista ja kannustaa tutkimaan maailmaa koulun ympärillä. Oppimistilana toimii rakennusten lisäksi myös ympäröivä luonto. Rehtori oli erityisen kiinnostunut suomalaisesta kouluarkkitehtuurista ja toivoi meidän tuovan suunnitelmaamme paljon suomalaisuutta.

Smart School, Irkutsk
Asuminen ja koulu samalla kampuksella. Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko

Pieniä oppimiskyliä lapsen mittakaavassa

Suomalainen koulu kuuntelee käyttäjäänsä.

Minun oli ensin vaikea hahmottaa, mitä suunnitelmamme erityinen suomalaisuus voisi olla. Talon henki syntyy yleensä suoraan rakennuspaikasta ja asiakkaan tarpeista, eikä abstraktia ”suomalaisuutta” ole helppoa tuosta vain eritellä arkkitehtuurissa. Keskustelut kuitenkin auttoivat purkamaan isoa käsitettä auki: Suomalaisessa koulussa pyritään oppimaan ilmiöpohjaisesti, ryhmässä ja yksin, lasten yksilöllisiä tarpeita kuunnellen. Suomalaisessa koulussa otetaan huomioon erilaiset oppimisen tyylit: toinen oppii kuunnellen ja toinen liikkuen. Suomalaisessa koulussa opettajalla on osaamista ja vapaus suunnitella opetusta. Suomalainen koulu on siis samalla yhteisöllinen ja itsenäinen, sisältää paljon erilaisia oppimispaikkoja ja on muokattavissa. Suomalainen koulu kuuntelee käyttäjäänsä.

Smart School, Irkutsk
Oppimisen tiloja sisällä ja ulkona. Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko
Toinen oppii kuunnellen ja toinen liikkuen

Valmistelimme kilpailuehdotusta useiden kuukausien ajan nämä pohdinnat mielessä. Lopullinen suunnitelma perustui pienimittakaavaisiin oppimiskyliin. ”Oppimiskylä” kuvasti hyvin ajatustamme suomalaisen koulun luonteesta. Koulu on yhteisö, jossa on helppo kokoontua yhteen, mutta myös välillä vetäytyä keskittymään omaan soppeensa. Jokaisen lapsen valitsema soppi voi olla hieman erinäköinen, jopa itse muokattava. Sijoitimme eri-ikäisten lasten oppimiskylät ympäri kampusta kylämäisesti sekä sisä- että ulkotiloihin. Sisällä kylät olivat erimuotoisia avoimia tiloja, joiden reunoille saattoi vetäytyä soppiin, ja ulkona paviljonkimaisia tukikohtia luonnossa oppimiseen. Kampuksen maisema suunniteltiin osaksi oppimisympäristöä, ja rakennusten arkkitehtuuri sovitettiin lapsen mittakaavaan.

Smart School, IrkutskSmart School, Irkutsk
Voittaja oli tanskalainen Cerba Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit, Cebra architecture

Tiukassa kilpailussa saimme lopulta toisen sijan, voiton vei tanskalainen Cebra Architecture. Heidän ehdotuksessaan oli sama luonnon ja opetustilojen yhdistämisen ajatus, mutta kaikki rakennukset oli sijoitettu yhdeksi kehäksi sisäpihan ympärille. Uskon, että kisan ratkaisi kyky kuunnella, ideoida yhdessä yli kulttuurirajojen, ja käydä jatkuvaa keskustelua tulevaisuuden koulusta. Meille kovatasoisen kilpailun toinen sija oli selkeä signaali: kuuntelevalle suomalaiselle kouluarkkitehtuurille löytyy kysyntää maailmalta. Olimme onnistuneet vangitsemaan suomalaisen koulun hengen Irkutskin jokirantaan pieniin oppimiskyliin.

Smart School, Irkutsk
Suomalaisten ehdotuksessa Irskutsinkin koulussa olisi ollut aukio kampuksen sydämessä Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko

Tulevaisuuden koulu syntyy yhdessä tekemällä

Koulu on globaali ilmiö. Suomaisia arkkitehteja palkitaan harvakseltaan koulujen suunnittelukilpailuissa ulkomailla, ja vielä harvemmin suomalaisten koulujen suunnittelukilpailuissa on harvoin mukana ulkomaisia osallistujia. Muutamia hienoja esimerkkejä on ilmestynyt: Esa Ruskeepään arkkitehtitoimisto voitti viime vuonna Wolfsburgin oppimiskeskuksen suunnittelukilpailun Saksaan, ja Suomesssa on tälläkin hetkellä kisaamassa tanskalainen COBE Sipoonlahden koulun suunnittelukilpailussa.

Opinmäen koulu, Esa Ruskeapää Architects
Esa Ruskeapää arkkitehtien Opinmäen koulu oli Arkkitehtuurin Finlandia-ehdokas Opinmäen koulu, Esa Ruskeapää Architects Kuva: Minna Joenniemi opinmäki
Kastellin koulu, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki
Kastellin koulun Oulussa on suunnittelut Lahdelma & Mahlamäki Kastellin koulu, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Kuva: Minna Joenniemi kastelli
Koulutusta ja kouluarkkitehtuuria pitää katsoa laajemmin kuin Suomen mittakaavassa.

Suomalaisen kouluarkkitehtuurin kannattaa rohkeasti avautua ulkomaille. Tänne rakennetaan koko ajan uusia kunnianhimoisia koulurakennuksia, kuten Espoon Opinmäen koulu, Helsingin Kalasataman koulu ja Jätkäsaaren koulu, jonka arkkitehtuurikilpailu on juuri ratkennut. Nämä koulut ovat merkittävä osa tulevaisuuden kouluarkkitehtuuria, maailmanlaajuisesti. Koulutusta ja kouluarkkitehtuuria pitää katsoa laajemmin kuin Suomen mittakaavassa. Tieto on ubiikkia, ideat ja ajatukset leviävät nopeasti, ja koulurakennukset vastaavat globaaliin tarpeeseen oppia luontevasti, innostavasti ja turvallisesti.

Arkkitehti Hilla Rudanko
Hilla Rudanko on myös suunnitellut oppimisympäristöjä Rovio-peliyhtiölle ja on mukana Uusi Kaupunki -kollektiivissa. Arkkitehti Hilla Rudanko Kuva: yle hilla rudanko

Maailman paras koulu –näyttelyä katsellessani pohdin, mikä erityispiirre tekee suomalaisesta koulutalosta niin hienon. Päädyimme siihen, että suomalainen koulu kuuntelee käyttäjäänsä. Suomalaiset suunnitelmat syntyvät yhdessä käyttäjien kanssa, keskustellen ja muokaten suunnitelmia yhdessä. Valmiissa koulurakennuksessa yhteisöllisyys ja yksilöiden erilaisuus yhdistyvät luontevasti oppimiskyliksi. Parhaat suomalaiset koulurakennukset osaavat kuunnella käyttäjää myös rakennettuina: niitä voi muokata palvelemaan tulevaisuuden tarpeita.

Tulevaisuuden kuunteleva koulu syntyy siis yhdessä tekemällä. Suomalaisten kannattaa olla mukana tekemässä, jotta voimme jatkossakin olla ylpeitä maailman parhaista kouluistamme. Niitähän voidaan rakentaa ympäri maailmaa.

Kirjoittaja Hilla Rudanko

Suomalaistyöryhmään kuuluivat Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy, Studio Puisto Arkkitehdit Oy sekä maisema-arkkitehti Mari Ariluoma.

Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen tuli tunnetuksi vuonna 2011 suunnittelemalla värikkään Sra Poun ammattikoulun Kambodzaan. Tämän jälkeen yrityksen perustajat Hilla Rudanko ja Anssi Kankkunen ovat kehittäneet oppimisympäristöjä muun muassa Rovio-peliyhtiölle ja menestyneet koulusuunnittelukilpailuissa. Studio Puisto Arkkitehdit on viiden arkkitehdin perustama kestävään arkkitehtuuriin ja aluesuunnitteluun erikoistunut toimisto, jonka osakkaat ovat suunnitelleet julkista rakentamista ja puuarkkitehtuuria. Molemmat yritykset ovat erikoistuneet osallistavaan suunnitteluun ja olleet perustamassa sitä edistävää suomalaisten nuorten arkkitehtitoimistojen Uusi Kaupunki -kollektiivia. Smart School -työryhmän maisema-arkkitehtina toimi Mari Ariluoma, joka on ekosysteemipalveluihin erikoistunut maisema-arkkitehti ja tutkija Aalto-yliopistossa.

Verstas Arkkitehdit
Verstas Arkkitehdit ja Otaniemen kampus Verstas Arkkitehdit Kuva: Yle verstas

Lue myös: Millainen on parempi oppimisympäristö, Verstas arkkitehdit

Kuuntele myös Rakenna minut -sarjan jakso, jossa vieraana Verstas Arkkitehdit

Suomen arkkitehtuurimuseo on koonnut hienon paketin suomalaisen kouluarkkitehtuurin historiasta.
Voit myös oppia arkkitehtuurihistoriasta pelaamalla.

Ensi kesänä Suomen arkkitehtuurimuseo esittelee Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Suomen paviljongissa asumisratkaisuja turvapaikanhakijoille ja asunnottomille. Siihen liittyvästä arkkitehtuurikilpailusta kirjoittaa Inari Virkkala.
Rajalta kotiin - arkkitehdit etulinjaan ratkaisemaan pakolaisten asumista!

Yle Oppiminen: Viikko koulussa

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.