Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Siperia opettaa - Venäjältä ajatuksia suomalaiseen kouluarkkitehtuuriin

Smart School, Irkutsk
Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko

Me suomalaiset olemme tottuneet kehumaan koulujärjestelmäämme ja maailman parhaita koulurakennuksiamme. Mutta mihin koulutalojemme hienous perustuu, ja mitä meidän pitäisi oppia ulkomailta? Arkkitehti Hilla Rudanko oli mukana nuorten arkkitehtien ryhmässä, joka palkittiin juuri Smart School –koulukampuksen suunnittelukilpailussa Irkutskissa Venäjällä. Mitä Siperia opetti?

Maailman paras koulu?

Suomi on todistetusti oppimisen huippumaa. Kansainvälisissä oppimistulosten vertailuissa näkyy, että meillä on toimiva koulujärjestelmä – ehkä jopa maailman paras. Mutta mistä järjestelmä koostuu, miksi olemme niin hyviä?

Mikä erityispiirre tekee suomalaisesta koulutalosta niin hienon?

Tasa-arvoisuus ja hyvä opettajankoulutus ovat varmasti oppimistulosten tärkeimpiä tekijöitä. Myös oppimisympäristöillä on merkitystä. Suomalaisen kouluarkkitehtuurinkin täytyy olla onnistunutta, kun oppimistulokset ovat näin hyviä.

Varstas Arkkitehtien suunnittelema Kirkkojärvenkoulu oli mukana Maailman paras koulu näyttelyssä. Kuva: tuomas@uusheimo.com espoo

Suomen arkkitehtuurimuseo kokosi vuonna 2010 Venetsian arkkitehtuuribiennaaliin näyttelyn suomalaisesta kouluarkkitehtuurista nimeltä Oppimisen tilat Kesällä 2011 museossa oli näyttely otsikolla Maailman paras koulu. Molemmissa oli mukana muun muassa Verstas Arkkitehtien suunnittelema Espoon Kirkkojärven koulu ja ja K2S toimiston Enter Sipoossa.

Maailman paras koulu oli näyttävä kokonaisuus, mutta siitä oli vaikea vetää johtopäätöksiä suomalaisen kouluarkkitehtuurin linjoista. Jäin pohtimaan, mikä erityispiirre tekee suomalaisesta koulutalosta niin hienon. Onko se tilojen kokonaisuus, niiden liittyminen toisiinsa, vai kenties avoimuus?

Suomalaista koulua maailmalle - tehtävänä tulevaisuuden koulu Irkutskiin

Olen pohtinut näitä suomalaisen koulun erityispiirteitä paljon, sillä toimistoamme Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen on pyydetty suunnittelemaan suomalaishenkisiä oppimistiloja muun muassa Kambodzhaan, Kiinaan ja Ugandaan.

Tänä vuonna suunnittelimme kansainvälisessä Smart School –arkkitehtuurikilpailussa tulevaisuuden koulua Irkutskiin, Siperiaan yhdessä toisen toimiston, Studio Puisto Arkkitehdit, kanssa. Nuori työryhmämme päätyi mukaan kansainväliseen kisaan kolmen tiukan hakukierroksen kautta, luottaen suomalaisen koulutuksen ja kouluarkkitehtuurin hyvään maineeseen.

Smart School, Irkutsk
Kartta Smart School-kampuksen sijainnista Irkutskissa Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko
Venäläiset halusivat vastauksia eri puolilta maailmaa, jotta Irkutskiin varmasti saataisiin maailman paras koulu.

Smart School -kilpailun finaaliin pääsivät lisäksemme tunnetut toimistot MVRDV, Sou Fujimoto, Cebra, Work AC and MKPL Architects. Valitut arkkitehdit olivat kaikki eri puolilta maailmaa: Hollannista, Japanista, Tanskasta, Yhdysvalloista, Singaporesta – ja me Suomesta. Tehtävään kuului päiväkodin, koulujen, asuinrakennusten, opetusmaatilan, liikuntapuiston ja laajojen ulkoalueiden suunnittelu Angara-joen rannalle Irkutskiin, yhteensä 30 000 neliön laajuinen kokonaisuus. Venäläiset halusivat vastauksia eri puolilta maailmaa, jotta Irkutskiin varmasti saataisiin maailman paras koulu.

Smart School, Irkutsk
Tuomariston kokoontuminen Moskovassa. Smart School, Irkutsk Kuva: Smart School hilla rudanko

Arkkitehtuurikilpailun aikana keskustelimme koulua rakennusprojektin aikana johtaneen rehtorin sekä kilpailutuomariston kanssa koulutuksen tulevaisuudesta. Rehtori Mark Sartan totesi, että hän pyrkii uudistamaan venäläistä koulua kohti samaa ilmiöpohjaista oppimista, johon suomalainen uusin opetussuunnitelma kannustaa. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa opitaan kokonaisuuksia, ei opiskella vain irrallisia aineita. Myös koulun arkkitehtuurin tulisi olla kokonaisvaltaista ja kannustaa tutkimaan maailmaa koulun ympärillä. Oppimistilana toimii rakennusten lisäksi myös ympäröivä luonto. Rehtori oli erityisen kiinnostunut suomalaisesta kouluarkkitehtuurista ja toivoi meidän tuovan suunnitelmaamme paljon suomalaisuutta.

Smart School, Irkutsk
Asuminen ja koulu samalla kampuksella. Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko

Pieniä oppimiskyliä lapsen mittakaavassa

Suomalainen koulu kuuntelee käyttäjäänsä.

Minun oli ensin vaikea hahmottaa, mitä suunnitelmamme erityinen suomalaisuus voisi olla. Talon henki syntyy yleensä suoraan rakennuspaikasta ja asiakkaan tarpeista, eikä abstraktia ”suomalaisuutta” ole helppoa tuosta vain eritellä arkkitehtuurissa. Keskustelut kuitenkin auttoivat purkamaan isoa käsitettä auki: Suomalaisessa koulussa pyritään oppimaan ilmiöpohjaisesti, ryhmässä ja yksin, lasten yksilöllisiä tarpeita kuunnellen. Suomalaisessa koulussa otetaan huomioon erilaiset oppimisen tyylit: toinen oppii kuunnellen ja toinen liikkuen. Suomalaisessa koulussa opettajalla on osaamista ja vapaus suunnitella opetusta. Suomalainen koulu on siis samalla yhteisöllinen ja itsenäinen, sisältää paljon erilaisia oppimispaikkoja ja on muokattavissa. Suomalainen koulu kuuntelee käyttäjäänsä.

Smart School, Irkutsk
Oppimisen tiloja sisällä ja ulkona. Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko
Toinen oppii kuunnellen ja toinen liikkuen

Valmistelimme kilpailuehdotusta useiden kuukausien ajan nämä pohdinnat mielessä. Lopullinen suunnitelma perustui pienimittakaavaisiin oppimiskyliin. ”Oppimiskylä” kuvasti hyvin ajatustamme suomalaisen koulun luonteesta. Koulu on yhteisö, jossa on helppo kokoontua yhteen, mutta myös välillä vetäytyä keskittymään omaan soppeensa. Jokaisen lapsen valitsema soppi voi olla hieman erinäköinen, jopa itse muokattava. Sijoitimme eri-ikäisten lasten oppimiskylät ympäri kampusta kylämäisesti sekä sisä- että ulkotiloihin. Sisällä kylät olivat erimuotoisia avoimia tiloja, joiden reunoille saattoi vetäytyä soppiin, ja ulkona paviljonkimaisia tukikohtia luonnossa oppimiseen. Kampuksen maisema suunniteltiin osaksi oppimisympäristöä, ja rakennusten arkkitehtuuri sovitettiin lapsen mittakaavaan.

Smart School, IrkutskSmart School, Irkutsk
Voittaja oli tanskalainen Cerba Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit, Cebra architecture

Tiukassa kilpailussa saimme lopulta toisen sijan, voiton vei tanskalainen Cebra Architecture. Heidän ehdotuksessaan oli sama luonnon ja opetustilojen yhdistämisen ajatus, mutta kaikki rakennukset oli sijoitettu yhdeksi kehäksi sisäpihan ympärille. Uskon, että kisan ratkaisi kyky kuunnella, ideoida yhdessä yli kulttuurirajojen, ja käydä jatkuvaa keskustelua tulevaisuuden koulusta. Meille kovatasoisen kilpailun toinen sija oli selkeä signaali: kuuntelevalle suomalaiselle kouluarkkitehtuurille löytyy kysyntää maailmalta. Olimme onnistuneet vangitsemaan suomalaisen koulun hengen Irkutskin jokirantaan pieniin oppimiskyliin.

Smart School, Irkutsk
Suomalaisten ehdotuksessa Irskutsinkin koulussa olisi ollut aukio kampuksen sydämessä Smart School, Irkutsk Kuva: Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen ja Studio Puisto Arkkitehdit hilla rudanko

Tulevaisuuden koulu syntyy yhdessä tekemällä

Koulu on globaali ilmiö. Suomaisia arkkitehteja palkitaan harvakseltaan koulujen suunnittelukilpailuissa ulkomailla, ja vielä harvemmin suomalaisten koulujen suunnittelukilpailuissa on harvoin mukana ulkomaisia osallistujia. Muutamia hienoja esimerkkejä on ilmestynyt: Esa Ruskeepään arkkitehtitoimisto voitti viime vuonna Wolfsburgin oppimiskeskuksen suunnittelukilpailun Saksaan, ja Suomesssa on tälläkin hetkellä kisaamassa tanskalainen COBE Sipoonlahden koulun suunnittelukilpailussa.

Opinmäen koulu, Esa Ruskeapää Architects
Esa Ruskeapää arkkitehtien Opinmäen koulu oli Arkkitehtuurin Finlandia-ehdokas Opinmäen koulu, Esa Ruskeapää Architects Kuva: Minna Joenniemi opinmäki
Kastellin koulu, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki
Kastellin koulun Oulussa on suunnittelut Lahdelma & Mahlamäki Kastellin koulu, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Kuva: Minna Joenniemi kastelli
Koulutusta ja kouluarkkitehtuuria pitää katsoa laajemmin kuin Suomen mittakaavassa.

Suomalaisen kouluarkkitehtuurin kannattaa rohkeasti avautua ulkomaille. Tänne rakennetaan koko ajan uusia kunnianhimoisia koulurakennuksia, kuten Espoon Opinmäen koulu, Helsingin Kalasataman koulu ja Jätkäsaaren koulu, jonka arkkitehtuurikilpailu on juuri ratkennut. Nämä koulut ovat merkittävä osa tulevaisuuden kouluarkkitehtuuria, maailmanlaajuisesti. Koulutusta ja kouluarkkitehtuuria pitää katsoa laajemmin kuin Suomen mittakaavassa. Tieto on ubiikkia, ideat ja ajatukset leviävät nopeasti, ja koulurakennukset vastaavat globaaliin tarpeeseen oppia luontevasti, innostavasti ja turvallisesti.

Arkkitehti Hilla Rudanko
Hilla Rudanko on myös suunnitellut oppimisympäristöjä Rovio-peliyhtiölle ja on mukana Uusi Kaupunki -kollektiivissa. Arkkitehti Hilla Rudanko Kuva: yle hilla rudanko

Maailman paras koulu –näyttelyä katsellessani pohdin, mikä erityispiirre tekee suomalaisesta koulutalosta niin hienon. Päädyimme siihen, että suomalainen koulu kuuntelee käyttäjäänsä. Suomalaiset suunnitelmat syntyvät yhdessä käyttäjien kanssa, keskustellen ja muokaten suunnitelmia yhdessä. Valmiissa koulurakennuksessa yhteisöllisyys ja yksilöiden erilaisuus yhdistyvät luontevasti oppimiskyliksi. Parhaat suomalaiset koulurakennukset osaavat kuunnella käyttäjää myös rakennettuina: niitä voi muokata palvelemaan tulevaisuuden tarpeita.

Tulevaisuuden kuunteleva koulu syntyy siis yhdessä tekemällä. Suomalaisten kannattaa olla mukana tekemässä, jotta voimme jatkossakin olla ylpeitä maailman parhaista kouluistamme. Niitähän voidaan rakentaa ympäri maailmaa.

Kirjoittaja Hilla Rudanko

Suomalaistyöryhmään kuuluivat Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen Oy, Studio Puisto Arkkitehdit Oy sekä maisema-arkkitehti Mari Ariluoma.

Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen tuli tunnetuksi vuonna 2011 suunnittelemalla värikkään Sra Poun ammattikoulun Kambodzaan. Tämän jälkeen yrityksen perustajat Hilla Rudanko ja Anssi Kankkunen ovat kehittäneet oppimisympäristöjä muun muassa Rovio-peliyhtiölle ja menestyneet koulusuunnittelukilpailuissa. Studio Puisto Arkkitehdit on viiden arkkitehdin perustama kestävään arkkitehtuuriin ja aluesuunnitteluun erikoistunut toimisto, jonka osakkaat ovat suunnitelleet julkista rakentamista ja puuarkkitehtuuria. Molemmat yritykset ovat erikoistuneet osallistavaan suunnitteluun ja olleet perustamassa sitä edistävää suomalaisten nuorten arkkitehtitoimistojen Uusi Kaupunki -kollektiivia. Smart School -työryhmän maisema-arkkitehtina toimi Mari Ariluoma, joka on ekosysteemipalveluihin erikoistunut maisema-arkkitehti ja tutkija Aalto-yliopistossa.

Verstas Arkkitehdit
Verstas Arkkitehdit ja Otaniemen kampus Verstas Arkkitehdit Kuva: Yle verstas

Lue myös: Millainen on parempi oppimisympäristö, Verstas arkkitehdit

Kuuntele myös Rakenna minut -sarjan jakso, jossa vieraana Verstas Arkkitehdit

Suomen arkkitehtuurimuseo on koonnut hienon paketin suomalaisen kouluarkkitehtuurin historiasta.
Voit myös oppia arkkitehtuurihistoriasta pelaamalla.

Ensi kesänä Suomen arkkitehtuurimuseo esittelee Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Suomen paviljongissa asumisratkaisuja turvapaikanhakijoille ja asunnottomille. Siihen liittyvästä arkkitehtuurikilpailusta kirjoittaa Inari Virkkala.
Rajalta kotiin - arkkitehdit etulinjaan ratkaisemaan pakolaisten asumista!

Yle Oppiminen: Viikko koulussa

  • Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

    20-vuotias DiN-merkki on elektronisen musiikin merkkituote.

    Ian Boddy istuskelee pubissa. Istuu, miettii ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Ollaan Newcastlessa Iso-Britanniassa. Eletään 1990-luvun loppua. Ian Boddylla on idea. Se on jännittävä, mutta samalla hieman vaarallinen ajatus. Hän aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin hänen luotsaamansa DiN-merkki on kokeellisen ja elektronisen musiikin kansainvälinen merkkituote. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Se on vain hieman muuttunut

    Laurie Anderson teki omituisen laulun.

    1980-luvun alussa New Yorkin downtownissa elettiin jännittäviä aikoja. Performanssitaide ja monenlaiset poikkitaiteelliset kokeilut olivat alkaneet kerätä yhä suurempia yleisöjä, ja saada myös taiteellista tunnustusta. Eräs nuorista poikkitaiteilijoista oli Laurie Anderson. 1980-luvun alussa hän teki erään omituisen laulun, joka elää edelleen, hieman muotoaan muuttaneena. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri