Naiskirjailijoille on maksettu selvästi vähemmän kirjastoapurahoja kuin mieskirjailijoille. Tämä selvisi, kun Kulttuuricocktail selvitti apurahojen saajat vuosilta 2011-2015. Sukupuolinen epätasa-arvo korjattiin vasta tämän vuoden apurahajaossa.
Kulttuuricocktail tutki, ketkä kirjailijoista saivat vuosina 2011-2015 eniten kirjastoapurahoja. Neljä vuotta sitten apurahasta nousi kohu, kun Hesari selvitti, että apurahansaajien kärkikaartissa oli 2000-luvulla ollut kirjailijoita, joiden julkaisutahti oli kovin harva. Järjestelmä näytti suosivan iäkkäitä kirjailijoita nuorempien kustannuksella. Silloinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki lupasi, että järjestelmä uudistetaan. Miten kävi?
Vuosien 2011-2015 eniten tukea saaneiden lista näyttää kyllä jo kovin erilaiselta kuin Hesarin Kuukausiliitteessä ollut vuosien 2000-2011 lista. Suurimmat kirjastoapurahat menivät vuosina 2011-15 ehkä hieman yllättäen jännityskirjailijalle, eli Marko Leinolle. Hän tekee myös elokuvakäsikirjoituksia.
Viiden kärkeen nousi toinenkin jännityskirjailija, Taavi Soininvaara. Huomattavaa oli myös lastenkirjailijoiden ja runoilijoiden hyvä edustus listan kärkipäässä. Runoilijoita ovat muun muassa Mikael Brygger, Sirpa Kyyrönen-Kallio ja Juhani Ahvenjärvi.
Kaikkein tunnetuimmat kirjailijat eivät tässä listassa kärkisijoilla näy. He voivat saada valtion taitelija-apurahaa, joita myönnetään ansioituneille kirjailijoille.
Kulttuuricocktailin selvitys toi esille uuden epäkohdan. 30 eniten apurahoja saaneen joukossa oli vain seitsemän naista. Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntija Henri Terho on yllättynyt tiedosta.
Hänen mukaansa sukupuolten tasa-arvonäkökulma on otettava huomioon apurahapäätöksissä, koska kysymys on valtion jakamasta tuesta.
"On mahdotonta sanoa, mistä tämä johtuu. Toki on silmiinpistävää ja hämmentävää, että sukupuolijakauma on se, miltä näyttää", hän sanoo.
Sanaston puheenjohtaja, kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan mukaan naisten pienemmät apurahat ovat johtuneet siitä, että naiset eivät hae yhtä isoja apurahoja kuin miehet.
"Naiset piipittävät saavutuksistaan, eivätkä kehtaa hakea isoja summia. Meillä oli tiedotustilaisuus, jossa lautakunnan jäsenet neuvoivat, että naiset, hakekaa isompia apurahoja, ja miehet, hakekaa pienempiä”, Hämeen-Anttila kertoo.
Sukupuoliseen tasa-arvoon on kiinnitetty huomiota vasta 2015 apurahan jakoperusteissa. Ensimmäistä kertaa 30 eniten saaneen listalla on kutakuinkin yhtä paljon miehiä kuin naisia.
Meille on tullut soittoja, että eikö apuraha olekaan automaatti.
Kirjastoapurahoja on saanut, jos on ollut tuottelias, suunnitelmallinen ja osoittanut aikaisemmalla tuotannollaan, että valmista tulee.
Taiteen edistämiskeskuksen esittelijä Ansa Aarnio kertoo, että kirjastoapurahojen valintakriteerinä on ollut nimenomaan laatu.
”Listalta on poistettu niin kutsutut harrastelijat. Meille on tullut soittoja, että eikö tämä olekaan automaatti. Kaikki eivät ole viitsineet panostaa hakemuksiin”, hän kertoo.
Tänä vuonna apurahan jakoperusteita muutettiin niin, että apurahat ajettiin isompina summina pienemmälle joukolle kirjailijoita. Apurahan suuruus oli keskimäärin 7 000 - 10 000 euroa. Tarvoitteena on tukea uransa eri vaiheissa olevia kirjailijoita laaja-alaisesti.
Valitsijaraati kiinnittää nyt huomiota erityisesti hakemukseen. Tuki on muutettu hankekohtaiseksi, eikä perustu tehtyyn tuotantoon.
Rikoskirjailija Harri Nykäsen mielestä valintakriteerit tulisi olla nykyistä läpinäkyvämpiä. Hän kritisoi sitä, että kirjastoapurahoja ja valtion taitelija-apurahoja jaetaan samoille nimille, vaikka kummassakin tapauksessa on kyse saman jakajan eli Taiteen edistämiskeskuksen jakamista valtion rahoista.
Satatonnia tienaava ei tarvitse muutaman tonnin apurahaa.
"Jotenkin valintakriteerit tulisi olla läpinäkyviä, että miten lautakunnan jäsenet valitaan. Onko heillä nyt kaikilla sama arvomaailma, vai miten heidät tulisi valita, että saataisiin raatiin monipuolinen porukka", hän sanoo.
"Yksi tapa voisi olla, että apurahalle olisi sosiaalinen peruste. Jos ei tarvitse rahaa, kuten satatonnia tienaava ei tarvitse muutaman tonnin apurahoja, hänet rajattaisiin pois", Nykänen sanoo.
Nyt apurahahakemuksissa ei kysytä kirjailijoiden tuloja.
Apurahoista huolimatta kirjailijan ansiot jäävät alhaisiksi. Kirjailijaliiton mukaan kirjailijoiden keskiansiot apurahoineen ovat alle 10 000 euroa vuodessa. Yleensä kirjailijalla on toinenkin ammatti. Suomalainen ansaitsi vuonna 2014 keskimäärin 38 400 euroa vuodessa.
Kirjastoapurahojen lisäksi kirjailijoiden haettavina on useita muitakin apurahoja, kuten valtion taitelija-apurahat ja Suomen kulttuurirahastojen apurahat.
Valtion taitelija-apurahat ovat apurahoista arvostetuimpia, sillä pisimmillään ne kattavat kirjailijan työskentelyn viideksi vuodeksi kerrallaan.
Lisää ohjelmasta
- “Olen viettänyt elämäni parhaat vuodet teippirulla kädessä pakkaamassa levyjä“ – Jussi Lehtisalon Ektro Records koluaa marginaalin käymättömiä korpimaita
- Kalsareista tehtiin renessanssimyssy – Näin hurahdimme karanteenitaiteeseen
- “Aina vain väki kailottaa Coronavirusta! Alkaa ottaa nuppiin!” – Asterixissa seikkaili jo vuosia sitten voittamattomalta vaikuttava Coronavirus ja kiero toverinsa Bacillus
