Hyppää pääsisältöön

Suomen vanhin puu yhä pystyssä!

Metsäntutkijat Suomen vanhimman puun ympärillä
Kari Mielikäinen, Jari Hietanen ja Hannu Herva ihailevat puuvanhusta Metsäntutkijat Suomen vanhimman puun ympärillä Kuva: Yle/Pirjo Koskinen jari hietanen

Kahdeksan vuotta sitten Lapista Urho Kekkosen kansallispuistosta löytyi lähes 800-vuotias mänty. Todennäköisesti Suomen vanhin puu löydettiin sattumalta metsäntutkimuksen yhteydessä. Tänä syksynä oli aika lähteä katsomaan, miten vanhus voi.

Hannu Herva ja Kari Mielikäinen huoltoreitillä
Rajavyöhykkeelle ei saa mennä ilman lupaa Hannu Herva ja Kari Mielikäinen huoltoreitillä Kuva: Yle/Pirjo Koskinen rajavyöhyke

Metsäteknikko Hannu Herva ja tutkimusavustaja Jari Hietanen Luonnonvarakeskuksesta löysivät puun metsäpalotutkimuksen yhteydessä rajavyöhykkeeltä. Miehet sahasivat männystä suuren näytteen, jotta palojen jäljet olisivat selkeästi nähtävissä. Näin tehtiin lukemattomien muidenkin näytepuiden kohdalla.

Tutkimukseen valittiin tarkoituksella vanhoja puita, mutta sitä ei arvattu, että tästä puusta tulisi aivan erityinen.

Pirjo Koskinen haastattelee Kari Mielikäistä Suomen vanhimman puun juurella
Emeritusprofessori Kari Mielikäinen kertoo pitkän iän salaisuudesta Metsäradioon Pirjo Koskinen haastattelee Kari Mielikäistä Suomen vanhimman puun juurella Kuva: Hannu Herva, Luonnonvarakeskus mäntyvanhus saariselällä

Puu paljasti ikänsä vasta, kun siitä sahattua näytepalaa analysoitiin laboratoriossa. Vuosirenkaita oli valtavasti, osa niistä oli niin tiheässä että laskemiseen tarvittiin monenkertaisia suurennoksia. Paksumpien renkaiden väliin sattui jopa sadan vuoden jakso, jolloin puu ei ollut kasvanut käytännössä lainkaan. Sitten kasvu oli taas käynnistynyt.

Lopulta renkaita saatiin noin 780 eli puun synty ajoittui1200-luvulle. Se on siis elänyt samaan aikaan kuin Tšingis-kaani.

Ilman näyttenottoa puun ikä ei olisi koskaan selvinnyt, mutta samalla se rasitti puuvanhusta. Vastaava näyte oli otettu myös lähellä kasvaneesta toisesta puusta. Se löytyi kaatuneena.

Monesta lähistön puusta jäljellä vain lahoava runko

Kaatunut näytepuu Suomen vanhimman puun lähellä
Läheltä löytynyt vastaava näytepuu kaatuneena Kaatunut näytepuu Suomen vanhimman puun lähellä Kuva: Yle/Pirjo Koskinen kaatunut näytepuu

Suomen vanhin puu pysyi pystyssä, vaikka puuaineksesta ja kuoren alla kasvavasta elintärkeästä nilasta hävisi näytepalan myötä jopa neljäsosa.

Puun tarvitsemat ravinteet kulkevat nilan soluissa juurista lehtiin ja yhteyttämistuotteet lehdistä juuriin. Myös lahovauriot tai myrsky olisivat voineet iskeä loven kautta.

Pitkää ikää selittää myös se, että puu ei ole joutunut nuorena myyrän tai hirven harmpaisiin, vaikka nyt sen ympäristössä kasvaneet taimet oli syöty järjestään poikki.

Monesta muusta lähistön männystä on jäljellä enää juurakko tai maahan lahoava runko. Toisaalta jos pystyssä olevien puiden ikää selvittäisi, voisi sieltä löytää useita lähes yhtä vanhoja puita.

Vanhan puun tunnistaa latvuksesta

Suomen vanhimman männyn latvus Urho Kekkosen kansallispuistossa
Vanhan puun latvaoksat taipuvat alaspäin Suomen vanhimman männyn latvus Urho Kekkosen kansallispuistossa Kuva: Hannu Herva, Luonnonvarakeskus latvus

Suomen vanhimman puun muoto muistuttaa sateenvarjoa ja matala latvus lyhyen varren päässä on vain metrin korkuinen.

Suomen vanhin mänty Urho Kekkosen kansallispuistossa
Mäntyvanhus kasvaa suorämeellä Suomen vanhin mänty Urho Kekkosen kansallispuistossa Kuva: Yle/Pirjo Koskinen suomen vanhin puu

Latvus on aivan omanlaisensa. Paksut kiharaiset oksat taipuvat alaspäin ja havuja on enää harvassa. Ikäänkuin puu olisi kaljuuntunut. Sateelta ei sen alla suojaa saisi.

Pituuskasvu on loppunut jo ajat sitten, runko on lähes tasapaksu kuusimetrinen pötikkä. Läpimitta on rinnankorkeudelta puolisen metriä.

Rungossa näkyy muutamia kuhmuroita, pahkoja, jotka ovat liki kahdeksansadan vuoden aikana syntyneitä kasvuhäiriöitä.

Ikimännyn kuori oli yllättävän sileä, kaarnalaiva aineksiksi se ei kelpaa.

Puu on kaukana ihmisten reiteiltä, muista suurista nisäkkäistä ainakin hirvet, porot ja todennäköisesti myös karhut vierailevat sen juurella silloin tällöin.

Linnuista metso saattaa havitella neulasia, mutta tilannetta tarkkaileva hiiripöllö pitää sitä korkeintaan kyttäyspuunaan.

Ennuste hyvä seuraavaksi sadaksi vuodeksi

Pitkän iän salaisuus on puun pohjoinen sijainti ja hyvä kasvupaikka. Etelässä mänty kasvaa nopeammin eikä voi kasvaa kovin vanhaksi. Pohjoisessa kasvu on hidasta, jolloin maksimielinikä saavutetaan myöhemmin.

Vettä on suorinteessä männylle juuri sopivasti. Sitä on aina tarjolla, mutta tulvat eivät uhkaa loivasti viettävän rinteen takia.

Näytteenotosta jäi lovi Suomen vanhimpaan puuhun
Näyttenotosta syntynyt lovi on jo pihkaantunut Näytteenotosta jäi lovi Suomen vanhimpaan puuhun Kuva: Kari Mielikäinen näytteenotosta syntynyt lovi

Vaikka latvus on harventunut, siinä ei näy ruskeita neulasia ja runkokin on terveen oloinen. Tyveltä löytyi vain muutamaa tikan hakkaamaa kolo. Metsäpalotutkimuksessa syntynyt lovi on jo pihkaantunut.

Ennuste on suojaisan kasvupaikan ansiosta hyvä vielä pitkäksi aikaa eteenpäin. Ehkäpä joskus rajavyöhykettä siirretään sen verran, että Suomen vanhinta puuta pääsee ihailmaan paikan päälle.

Suomen vanhimman puun luota löytynyt juurakko
Juurakko puuvanhuksen läheisyydessä Suomen vanhimman puun luota löytynyt juurakko Kuva: Yle/Pirjo Koskinen puun juurakko

Löytyykö jostain vielä vanhempi puu? Ilmoita havaintosi.

  • Puoluejohtajat Yle Luonnon ympäristötentissä – mitä sinä haluaisit heiltä kysyä?

    Mikä on mielestäsi vaalien tärkein ympäristökysymys!

    Ilmastovaalit tulossa? Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, kaivosasioista, liikenteestä, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Mihin asiaan sinä haluaisit poliitikoilta selkeän vastauksen? Kerro se meille, me kysymme parhaimmat kysymykset puolueiden puheenjohtajilta. Julkaisemme poliitikkojen haastattelut Ylen verkkosivuilla 28.2.

  • Miksi ahven kellertää ja jää vihertää?

    Luontoillan kuulijoiden kuvalliset kysymykset.

    Miten ahvenesta tuli kultaisen kellertävä? Entä mihin ilmiöön retkiluistelija törmäsi, kun näki Pernajanlahden jäällä kilometreittäin vihreää halkeamaa? Luontoillassa pohditaan tällä kertaa muun muassa kuulijoiden lähettämien kuvien erikoisen värisiä luonnonilmiöitä.

  • Lumivyöryä ei voi täysin ennustaa, mutta vaaraa voi ennakoida

    Lumivyöryn laukeamisen syyt ja seuraukset.

    Lumipeitteen vyöryherkkyys riippuu maastosta ja sääoloista. Jyrkkä rinne ja paljon lunta, kevätauringon paahde tai kova tuuli – lumipeitteen ja lumen koostumus muuttuu jatkuvasti. Kukaan ei hallitse kaikkea, mutta vyöryvaaraa voidaan tutkia ja ennakoida.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Puoluejohtajat Yle Luonnon ympäristötentissä – mitä sinä haluaisit heiltä kysyä?

    Mikä on mielestäsi vaalien tärkein ympäristökysymys!

    Ilmastovaalit tulossa? Viime aikoina on puhuttu paljon ilmastonmuutoksesta, kaivosasioista, liikenteestä, hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuuden katoamisesta. Mihin asiaan sinä haluaisit poliitikoilta selkeän vastauksen? Kerro se meille, me kysymme parhaimmat kysymykset puolueiden puheenjohtajilta. Julkaisemme poliitikkojen haastattelut Ylen verkkosivuilla 28.2.

  • Avara luonto keväällä 2019

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja keväällä 2019. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Näin valitset sukset oikein

    Poimi tästä vinkit suksikaupoille.

    Kunnolliset hiihtovälineet lisäävät hiihtonautintoa tuntuvasti. Poimi tästä vinkit suksikaupoille.