Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Viikko koulussa pääkuva

Terhi Törmälehdon työssä parasta ovat oppitunnit

Opettaja kirjastossa
Terhi on toiminut äidinkielen opettajana 10 vuotta Opettaja kirjastossa Kuva: Yle / Mika Salomaa viikkokoulussa

Viikin norssin 8C:llä on käynnissä äidinkielen tunti. Sitä ei tosin ymmärtäisi, jos opettaja Terhi Törmälehto ei sitä kertoisi.

Opettajan kalenteri
Kalenteri on ajanhallinnan ydin. Värikoodit auttavat hahmottamaan viikkoa Opettajan kalenteri Kuva: Yle / Mika Salomaa opettajan kalenteri
Kahvimuki opettajan työhuoneessa
Erottamaton parivaljakko: kahvikuppi ja kalenteri. Taustalla postikortti vanhoilta oppilailta Kahvimuki opettajan työhuoneessa Kuva: Yle / Mika Salomaa opettajan työhuone

”Tänään ollaan koko tunti täällä kirjastossa ja oppilaat tekevät tehtäviä viitosluokkalaisille”. Oppilaat skannaavat testimielessä seinällä olevia qr-koodeja ja niistä aukeaa heidän itsensä tekemiä tehtäviä. Kohta viitosluokkalaiset tulevat etsimään koodit ja tekevät tehtävät kasiluokkalaisten suunnitelmien mukaan. Aihe liittyy Moninainen Viikki –teemaviikkoon, joka näkyy muuallakin koulussa.

Terhi varmistaa, että jokainen ryhmä saa tehtävänsä kuntoon. Hän on kotoisin Kainuusta ja työskennellyt äidinkielen opettajana 10 vuotta. Viikin norssissa hänellä on menossa nyt neljäs vuosi. Työalueena ovat yläkoulu, lukio ja opettajankoulutus. Lisäksi Terhi on ryhmäkooltaan 23 henkisen 8C:een luokanvalvoja.

”Paras hetki päivässä on lähes aina oppitunnit. Eli se, että saa tehdä sitä itse työtä ja olla tunnilla oppilaiden kanssa. Eikä tarvitse olla kokouksissa tai laittaa viestejä.”

Työn haasteet ovat puolestaan moninaiset. ”On niin eri tasoisia asioita”, Terhi pohtii. Esimerkiksi äidinkielessä on todella syvälle meneviä juttuja ja sitten on taas paljon niitä arkisia asioita. Oleellinen osa työtä on miettiä miten opiskelijat voivat ja jaksavat. ”Kokoajan on pidettävä mielessä, mikä on tärkeää.”

Entä milloin viimeksi sait oppilaan ilahtumaan? ”Usein se, että huomaa jonkun ilahtuvan, liittyy kahdenkeskiseen keskusteluun. Tai siihen, kun kehuu jotakuta. Esimerkiksi äsken kehuin poikien koditon-kyselyä ja toisen ryhmän tehtävälehtistä. Mutta sehän on vain minun tulkinta asiasta, että joku ilahtuu", Terhi toteaa.

Seuraava oppitunti on alkamassa. Utelen vielä, onko Terhillä asioita, jotka hän itse haluaisi nostaa esille. Vastaus tulee äidinkielen opetuksen näkökulmasta: ”Kirjallisuuden arvostaminen pohdituttaa. Arvostetaanko kirjallisuutta enää samalla tavalla kuin ennen? Lukevatko nuoret enää nykyään? Entä mitä he lukevat? Pitkää romaania vaiko vain lyhyitä some-tekstejä?"

Äidinkielen opettajan sanoma on kuitenkin selvä: nuorten pitäisi lukea kaunokirjallisuutta!

Viikko koulussa

  • JOPO-luokka - näe minut!

    Jopoluokalla opiskellaan asiat toisella tavalla

    Karjaan yhteiskoulun Jopo-luokalla tehdään ruokaa ja taidetta, jeesataan kaveria ja käydään työharjoittelussa. Jopo ei ole erityisopetuksen luokka, vaan työpainotteinen tapa suorittaa peruskoulu loppuun.

  • Tehtiin eikä meinattu

    Käden taidot pääsivät kunniaan köksässä ja kuviksessa.

    Torstaina Tampereen kristillisen koulun aamu alkoi kunnon säpinällä, kun kasiluokkalaiset pääsivät näyttämään kädentaitojaan ysiluokkalaisilla vahvistetussa valinnaisaineryhmässään - kuka kotitaloudessa, kuka kuvataiteessa. Tänään tehdään... Siitä se lähti kumpikin tunti käyntiin.

  • Älä kysy: "Miten meni koulussa tänään?"

    Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa

    Ei siihen voi vastata. Koulussa tapahtuu päivässä enemmän kuin aikuisilla viikossa. Päivän aikana sattuu lukemattomia iloisia ja ei niin iloisia asioita. Oletko valmis kuuntelemaan ne kaikki?

  • Aja kondomiajokortti! Nykyajan seksivalistus käy suoraan asiaan

    Kondomia pääsee pukemaan – dildon päälle.

    Seksivalistus ei taida monelle olla se paras koulumuisto. Yksi kertoo, kuinka männävuosina opettaja oli yhtä jäykkä kuin kurkku, jonka päälle puki kondomia. Toinen taas muistaa, miten turhankin kekseliäs opettaja laittoi alastoman miehen ja naisen kuvat eri kalvoille – sitten hän liikutti kalvoja edestakaisin piirtoheittimellä. Nyt on toisin. Voi vaikkapa ajaa kondomiajokortin.

  • Oppilaita ja opettajia on aina - muu muuttuu

    Yhteenveto viikon vierailusta Karjaan yhteiskoulussa

    Käytävillä haisee meikki ja hiki. Kosteat ulkovaatteet höyryävät, pipot pysyvät tiukasti päässä. Ilmassa lentee v-sana jos toinenkin ja välillä pitää vähän läppästä kaveria päähän. Ihan vaan hellyydellä, kun sanoja ei löydy.

  • Oppilaat ovat fiksuuntuneet

    Koulu muuttuu kovaa vauhtia

    Jos joku väittää, että koulussa ei mikään ole muuttunut sitten 1960-luvun, niin se joku on väärässä. Kaikki on muuttunut.

  • Onko mikään muuttunut koulussa?

    Onko koulu yhtään muuttunut sitten 1970-luvun?

    Viikko koulussa meni nopeasti. On tilinteon aika. Katso kuvat ja vertaa, onko opinahjoissa mikään muuttunut sitten omien kouluaikojesi.

  • Metsäkylän koulun oppilaskunnan hallitus – sopuisaa ja demokraattista kokoustamista

    Metsäkylän kyläkoulun oppilailla asiat ovat hyvin.

    Metsäkylän koulun terve ilmapiiri ja hyvä henki tulevat vastaan kaikista yhteyksistä. Parhaiten ne huomaa oppilaista, joista säteilee iloisuus, aktiivisuus ja hyvä olo. Oppilaskunnan hallituksen sopuisuus ja demokraattinen henki voisi olla esimerkkinä monelle muullekin hallitukselle. Erimielisyydet keskustellaan rakentavasti pois ja kaikki näkökulmat huomioidaan.

  • Hyvän luokkahengen takana yhteinen huumori

    Viikin norssin 4 b luokassa on hyvä luokkameininki.

    Oppilaiden kysymykset, huumori ja hyvä luokkameininki yllättävät kerta toisensa jälkeen. Tämän päivän koulussa opetellaan tärkeiden tietojen lisäksi muodostamaan omia mielipiteitä, perustelemaan niitä ja toimimaan yhdessä ryhmän jäsenenä. Näitä taitoja on harjoiteltu Viikin norssin 4 b luokassa.

  • Arjen valopilkut

    Viikko koulussa summaus viimeisenä päivänä Lappeenrannassa.

    Kesämäenrinteen koulu Lappeenrannassa tarjosi viikon löytöretkeilijälle iloisia yllätyksiä tavan takaa. Oli kutkuttavaa olla mukana arjen pyörityksessä ja yrittää arvata mitä todellisia tarinoita kaiken nähdyn ja kuullun takaa pilkisti. Kuin biologian vitriinin pöllöt, pällistelin silmät pyöreinä ja yritin tulkita lappujen, kylttien, kuvien, ilmoitusten, ohjeiden ja julisteiden merkityksiä.